Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Etiopian ja Eritrean vihanpito ei koske pakolaisia

Etiopia ottaa avosylin vastaan Eritrean ja monen muunkin maan pakolaiset. Solidaarisuuden osoittamisen lisäksi syynä lienee myös halu hyötyä tulijoista.
Kaksi eritrealaista nuorta miestä.
Rajan yli tulleet eritrealaiset nuorukaiset odottavat Badmessa pääsyä rekisteröitymään turvapaikanhakijoiksi Etiopiassa. Moni pakenee välttääkseen joutumisen Eritrean pahamaineiseen armeijaan. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

(IPS) -- Etiopian ja Eritrean välit ovat yhä toraisat vuosituhannen vaihteen rajasodan jäljiltä, mutta se ei estä Etiopiaa ottamasta vastaan pakolaisia Eritreasta. YK:n mukaan ainakin 165 000 eritrealaista on hakenut turvapaikkaa naapurimaasta.

”Teemme eron hallituksen ja kansalaisten välillä. Eritrealaiset ovat kanssamme samaa verta, ja meillä on yhteiset esi-isät”, Etiopian pakolaishallinnon edustaja Estifanos Gebremedhin sanoo.

Eritreassa on vajaat 7 miljoonaa asukasta ja Etiopiassa 100 miljoonaa. Eritrea soti Etiopian valtaa vastaan 30 vuotta (1961–1991) ja sai itsenäisyyden vuonna 1993. Nykyisen rajan molemmin puolin puhutaan tigrinjaa ja harjoitetaan ortodoksista kristinuskoa.

Esimerkiksi helmikuussa rajan yli tuli 3 367 eritrealaista. Adinbriedin kaupunki on yksi rajaseudun 12 sisääntulopisteestä, joissa eritrealaiset voivat rekisteröityä turvapaikanhakijoiksi. Heille varattuja pakolaisleirejä on neljä.

Syrjityt kunamat

Sotilaat tuovat Adinbriediin yöllä rajan ylittäneen seurueen, johon kuuluu neljä miestä, kaksi naista, viisi pikkulasta ja yksi 14-vuotias tyttö.

”Matkamme Eritrean pääkaupungista Asmarasta kesti neljä päivää. Vaelsimme kymmenen tuntia joka yö ja nukuimme päivät erämaassa”, yksi miehistä kuvaa 80 kilometrin taivalta.

Ensimmäinen pakolaisleiri avattiin Shimelbassa 2004. Siellä majoittuu nyt noin 6 000 henkeä, joista yli puolet kuuluu Eritrean yhdeksästä heimosta syrjityimpänä pidettyyn kunama-kansaan.

Nagazeuelleksi esittäytyvä kunama-mies kertoo viettäneensä Etiopiassa jo 17 vuotta. ”Eritrean hallitus vei peltomme, koska maa oli viljavaa ja me olimme kouluttamattomia ihmisiä. Kuulun ensimmäisiin pakolaisiin, mutta nyt heitä tulee kaikista etnisistä ryhmistä.”

Rikoksia ihmisyyttä vastaan

Shimelban kunamat syyttävät Eritrean hallitusta kansanmurhaa lähenevistä joukkomyrkytyksistä ja mielivallasta, jossa torikauppias saatetaan ampua hinnasta tulleen erimielisyyden vuoksi.

Myös viime vuonna julkaistu YK:n raportti syytti Eritrean johtoa rikoksista ihmisyyttä vastaan. Raporttia arvosteltiin siitä, että se sivuutti Eritrean myönteiset saavutukset, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen kohentamisen.

”Raportti ei ole yhtään liioiteltu”, Shimelbassa kahdeksan vuotta asunut Dawit vakuuttaa. ”Meillä on täällä leirillä todistajia, jotka ovat kokeneet raiskauksia, kidutusta ja vankeutta.”

Badmen rajakaupunkiin on saapunut 15 nuoren miehen joukko Eritreasta. ”Lähdin kuultuani, että armeijan kutsunnat ovat alkamassa. En aio käydä läpi sitä koettelemusta. Sotilaat näkevät nälkää, palkkaa ei makseta, eikä siellä tehdä mitään kotimaan hyväksi vaan ainoastaan palvellaan upseereita”, 20-vuotias Gebre kertoo.

Katse tulevaisuudessa

Etiopiassa eritrealaiset ovat vain yksi ryhmä kaikkiaan yli 800 000 pakolaisen joukossa.

”Etiopia uskoo vakaasti, että pakolaisten auttaminen on hyväksi ajatellen alueen valtioiden tulevia suhteita”, tilanteeseen perehtynyt yhdysvaltalaisen Arcadian yliopiston professori Jennifer Riggan sanoo.

Toisten arvioiden mukaan pakolaisista voi koitua myös taloudellista hyötyä. Esimerkiksi Euroopan maat ovat valmiita maksamaan Etiopialle samaan tapaan kuin Turkille siitä, että se pitää pakolaiset alueellaan.

”Etiopia on ryhtynyt portinvartijaksi ja miettii, miten se voi hyötyä vääjäämättömistä ihmisvirroista. Uskon, että se on järkevä ja realistinen näkemys”, Riggan sanoo.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus EritreaEtiopia Suomen IPS

Lue myös

Pakolaisille tarkoitettu teltta, jonka edessä pahvihahmoja

Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan

Maailman maat ottivat viime vuonna UNHCR:n kautta vastaan yli 63 000 pakolaista, jotka saivat pysyvän oleskeluluvan. Uudelleensijoituspaikkaa vailla on kuitenkin noin 1,4 miljoonaa pakolaista.
Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat