Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Etiopian ja Eritrean vihanpito ei koske pakolaisia

Etiopia ottaa avosylin vastaan Eritrean ja monen muunkin maan pakolaiset. Solidaarisuuden osoittamisen lisäksi syynä lienee myös halu hyötyä tulijoista.
Kaksi eritrealaista nuorta miestä.
Rajan yli tulleet eritrealaiset nuorukaiset odottavat Badmessa pääsyä rekisteröitymään turvapaikanhakijoiksi Etiopiassa. Moni pakenee välttääkseen joutumisen Eritrean pahamaineiseen armeijaan. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

(IPS) -- Etiopian ja Eritrean välit ovat yhä toraisat vuosituhannen vaihteen rajasodan jäljiltä, mutta se ei estä Etiopiaa ottamasta vastaan pakolaisia Eritreasta. YK:n mukaan ainakin 165 000 eritrealaista on hakenut turvapaikkaa naapurimaasta.

”Teemme eron hallituksen ja kansalaisten välillä. Eritrealaiset ovat kanssamme samaa verta, ja meillä on yhteiset esi-isät”, Etiopian pakolaishallinnon edustaja Estifanos Gebremedhin sanoo.

Eritreassa on vajaat 7 miljoonaa asukasta ja Etiopiassa 100 miljoonaa. Eritrea soti Etiopian valtaa vastaan 30 vuotta (1961–1991) ja sai itsenäisyyden vuonna 1993. Nykyisen rajan molemmin puolin puhutaan tigrinjaa ja harjoitetaan ortodoksista kristinuskoa.

Esimerkiksi helmikuussa rajan yli tuli 3 367 eritrealaista. Adinbriedin kaupunki on yksi rajaseudun 12 sisääntulopisteestä, joissa eritrealaiset voivat rekisteröityä turvapaikanhakijoiksi. Heille varattuja pakolaisleirejä on neljä.

Syrjityt kunamat

Sotilaat tuovat Adinbriediin yöllä rajan ylittäneen seurueen, johon kuuluu neljä miestä, kaksi naista, viisi pikkulasta ja yksi 14-vuotias tyttö.

”Matkamme Eritrean pääkaupungista Asmarasta kesti neljä päivää. Vaelsimme kymmenen tuntia joka yö ja nukuimme päivät erämaassa”, yksi miehistä kuvaa 80 kilometrin taivalta.

Ensimmäinen pakolaisleiri avattiin Shimelbassa 2004. Siellä majoittuu nyt noin 6 000 henkeä, joista yli puolet kuuluu Eritrean yhdeksästä heimosta syrjityimpänä pidettyyn kunama-kansaan.

Nagazeuelleksi esittäytyvä kunama-mies kertoo viettäneensä Etiopiassa jo 17 vuotta. ”Eritrean hallitus vei peltomme, koska maa oli viljavaa ja me olimme kouluttamattomia ihmisiä. Kuulun ensimmäisiin pakolaisiin, mutta nyt heitä tulee kaikista etnisistä ryhmistä.”

Rikoksia ihmisyyttä vastaan

Shimelban kunamat syyttävät Eritrean hallitusta kansanmurhaa lähenevistä joukkomyrkytyksistä ja mielivallasta, jossa torikauppias saatetaan ampua hinnasta tulleen erimielisyyden vuoksi.

Myös viime vuonna julkaistu YK:n raportti syytti Eritrean johtoa rikoksista ihmisyyttä vastaan. Raporttia arvosteltiin siitä, että se sivuutti Eritrean myönteiset saavutukset, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen kohentamisen.

”Raportti ei ole yhtään liioiteltu”, Shimelbassa kahdeksan vuotta asunut Dawit vakuuttaa. ”Meillä on täällä leirillä todistajia, jotka ovat kokeneet raiskauksia, kidutusta ja vankeutta.”

Badmen rajakaupunkiin on saapunut 15 nuoren miehen joukko Eritreasta. ”Lähdin kuultuani, että armeijan kutsunnat ovat alkamassa. En aio käydä läpi sitä koettelemusta. Sotilaat näkevät nälkää, palkkaa ei makseta, eikä siellä tehdä mitään kotimaan hyväksi vaan ainoastaan palvellaan upseereita”, 20-vuotias Gebre kertoo.

Katse tulevaisuudessa

Etiopiassa eritrealaiset ovat vain yksi ryhmä kaikkiaan yli 800 000 pakolaisen joukossa.

”Etiopia uskoo vakaasti, että pakolaisten auttaminen on hyväksi ajatellen alueen valtioiden tulevia suhteita”, tilanteeseen perehtynyt yhdysvaltalaisen Arcadian yliopiston professori Jennifer Riggan sanoo.

Toisten arvioiden mukaan pakolaisista voi koitua myös taloudellista hyötyä. Esimerkiksi Euroopan maat ovat valmiita maksamaan Etiopialle samaan tapaan kuin Turkille siitä, että se pitää pakolaiset alueellaan.

”Etiopia on ryhtynyt portinvartijaksi ja miettii, miten se voi hyötyä vääjäämättömistä ihmisvirroista. Uskon, että se on järkevä ja realistinen näkemys”, Riggan sanoo.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus EritreaEtiopia Suomen IPS

Lue myös

Mies pyöräilee pakolaisasutusalueen keskellä

Paikallisten ja pakolaisten välit kiristyvät Ugandassa – Kiistoja ratkotaan asukaskokouksissa

Uganda on ottanut vastaan toista miljoonaa pakolaista. Vaikka rinnakkaiselo paikallisten kanssa sujuu pääosin hyvin, viime aikoina on kiistelty muun muassa kansainvälisten järjestöjen jakamasta tuesta, kirjoittaa eteläsudanilaisia pakolaisia haastatellut Suomen Pakolaisavun tiedottaja Mira Luoma.
Yleiskuva kaupungista

Raportti: Kamerunin pakolaiskriisi on maailman unohdetuin – ”Katkeruus lisääntyy päivittäin ja alue lähestyy täysimittaista sotaa”

Norjan pakolaisneuvosto on julkaissut listan maailman unohdetuimmista pakolaiskriiseistä. ”Joka päivä miljoonia pakolaisia lyödään laimin, koska heitä koskettaa väärä kriisi”, kritisoi järjestön pääsihteeri Jan Egeland.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koulutustilastot ovat jumittaneet yli vuosikymmenen – Unesco: Nykymenolla 12 miljoonaa lasta ei pääse koskaan kouluun

Köyhissä maissa 19 prosenttia 6–11-vuotiaista on poissa koulusta, rikkaissa taas vain kaksi prosenttia, käy ilmi Unescon tilastoista.

Tuoreimmat

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman
Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee
Koulutustilastot ovat jumittaneet yli vuosikymmenen – Unesco: Nykymenolla 12 miljoonaa lasta ei pääse koskaan kouluun
Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan
Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan