Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Etelä-Sudanissa solmittiin taas rauhansopimus – Tällä kertaa se voi onnistua, sillä ”ihmiset ovat väsyneitä sotimiseen”

Etelä-Sudanin sisällissodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta nyt konfliktin osapuolet ovat solmineet uuden rauhansopimuksen. Eteläsudanilainen tutkija Jok Madut Jok uskoo, että tällä kertaa rauhanprosessi voi onnistua. Siihen ei kuitenkaan riitä sopu vain valtaa haluavien poliittisten johtajien välillä.
Etelä-Sudanin maan sisäisiä pakolaisia Waun kaupungissa
Miljoonat ovat joutuneet pakenemaan Etelä-Sudanin sotaa. Kuvassa sisäisiä pakolaisia Waun kaupungissa. (Kuva: Paul Jeffrey / Act Alliance)

Tutkija Jok Madut Jok on yhtä aikaa sekä skeptinen että toiveikas. Hän on seurannut kotimaansa Etelä-Sudanin kehitystä riittävän pitkään tietääkseen, ettei elokuussa aikaan saatu uusi rauhansopimus ole tae siitä, että tappaminen loppuu.

”En usko, että eteläsudanilaiset pidättävät hengitystään”, hän toteaa.

Etelä-Sudanin vajaat viisi vuotta kestäneessä sisällissodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä. Rauhaa on yritetty useamman kerran, tuloksetta.

Elokuussa kiistakumppanit, presidentti Salva Kiir ja varapresidentti Riek Machar, kertoivat kuitenkin päässeensä sopuun vallanjaosta ja solmineensa rauhan. Virallinen rauhansopimuksen allekirjoitustilaisuus järjestettiin eilen Etiopiassa. Mukana on myös muita kapinallisryhmiä.

Jokin mukaan tällä kertaa sopimus voi onnistua lähinnä sen vuoksi, että kaikki Etelä-Sudanissa ovat lopen kyllästyneitä sotaan.

”Ihmiset ovat väsyneitä sotimiseen. Kaikki puhuvat siitä, miten se on vahingoittanut maata ja vienyt elinkeinot. Ne, jotka osallistuvat taisteluihin, kertovat, etteivät tiedä, miksi taistelevat. Jopa poliittinen johto puhuu tästä tarkoituksettomana sotana.”

Jok johtaa eteläsudanilaista politiikan tutkimuslaitosta Sudd Institutea ja toimii tutkijana myös Yhdysvalloissa. Hän työskenteli lyhyen aikaa Etelä-Sudanin kulttuuriministeriössä maan itsenäistyttyä Sudanista vuonna 2011.

Köyhän ja sotien runteleman maan toiveet olivat tuolloin korkealla, mutta se ajautui sisällissotaan, kun presidentti Kiir syytti varapresidentti Macharia vallankaappauksen valmistelusta. Syttyi osin etnispohjainen sisällissota, joka on pirstaloitunut useita eri aseellisia ryhmittymiä sisältäväksi veriseksi valtataisteluksi siitä, kuka saa hallita maan rikkaita luonnonvaroja.

Osapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin, kuten murhiin, raiskauksiin ja lapsisotilaiden värväämiseen. Yli neljä miljoonaa ihmistä on paennut.

Sodasta halutaan eroon

Etelä-Sudanin naapurimaat, muun muassa Sudan, olivat mukana välittämässä elokuussa aikaan saatua rauhansopimusta. Se on paljolti sama kuin vuonna 2015 solmittu, sittemmin epäonnistunut sopimus, mutta siinä on sovittu esimerkiksi laajemmasta parlamentista ja hallituksesta kuin aiemmin.

Maan on määrä siirtyä puolen vuoden kuluttua kolmivuotisen väliaikaishallinnon kauteen. Kirkon Ulkomaanavun (KUA) Etelä-Sudanin toimiston johtajan Berhanu Hailen mukaan rauhanprosessin menestyminen riippuu siitä, miten tämä kausi etenee.

”Tänä aikana pitäisi rakentaa kaikki demokraattisen valtion perusteet. Tärkeintä olisi kansan tarpeiden kunnioittaminen.”

Haile seuraa tilannetta Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa ja uskoo, että tavallisille ihmisille sopimus on tervetullut asia.

”Uskon, että useimmat eteläsudanilaiset odottavat rauhaa epätoivoisesti ja haluavat sen myös toteutuvan käytännössä”, hän sanoo.

Eteläsudanilaisten elämä oli selviytymistaistelua jo ennen sotaa. Maa on öljyvaroistaan huolimatta rutiköyhä, työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksia on vain vähän ja äitiys- ja lapsikuolleisuusluvut ovat maailman korkeimpia. Sota on syössyt miljoonat vaikeaan ruokakriisiin.

KUA:lla on Etelä-Sudanissa toimisto maan pääkaupungissa Jubassa sekä neljässä muussa kaupungissa. Se rakentaa pakolaisille tilapäisiä oppimistiloja, kouluttaa opettajia ja parantaa ihmisten elinkeinoja. Järjestöllä on myös rauhanprojekteja, joissa järjestetään esimerkiksi yhteisöjen vuoropuhelutilaisuuksia.

Ruohonjuuritaso unohtui

Selvää on se, että nopea rauhanprosessi ei tule olemaan. Konfliktin osapuolten on ensin ryhdyttävä rakentamaan luottamusta, Jok Madut Jok sanoo.

”Allekirjoittaminen on vasta yksi askel. Seuraavan pitää olla se, että osapuolet sopivat, että he haluavat tämän toimivan. Kun tulee haasteita, niistä neuvotellaan. Rauhansopimus on aina sarja neuvotteluja ja uudelleenneuvotteluja. Se kestää vuosia.”

Moni asia voikin vielä vaarantaa rauhansopimuksen. Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen Taprin väitöskirjatutkija Karim Maiche uskoo, että onnistumisen mahdollisuudet ovat aiempaa paremmat, mutta riskejäkin on.

”Se, että johtajat paiskaavat kättä, on aina hyvä asia, mutta varsinainen rauhan rakentaminen lähtee aina ruohonjuuritasolta”, hän muistuttaa.

Yhdysvallat, Norja ja Iso-Britannia ovat jo kritisoineet sitä, ettei Etelä-Sudan rauhanprosessiin ole otettu mukaan tavallisia ihmisiä, kansalaisyhteiskuntaa tai vaikkapa uskonnollisia johtajia.

Jok uskookin konfliktin osapuolten suostuneen rauhaan, koska he saivat näin vanhat asemansa takaisin. Konfliktin juurisyihin rauhansopimus ei hänen mielestään puutu.

”Jos liennytetään vain poliittisia johtajia ja annetaan heille virkoja, mitä tapahtuu perustavanlaatuisille ongelmille, jotka saivat niin monet tavalliset kansalaiset tarttumaan aseisiin? -- Konfliktin perustekijä on se, että pieni ihmisryhmä hallitsee valtiota ja resursseja ja suurella enemmistöllä ei ole mitään. Ellei näihin asioihin puututa, rauhansopimus hoitaa vain oireita”, hän kritisoi.

Ilmakuva Juban liepeiltä Etelä-Sudanista
Etelä-Sudan voisi olla vauras maa ilman konfliktia. Kuva pääkaupunki Juban liepeiltä. (Kuva: Ville Palonen / Kirkon Ulkomaanapu)

Käykö Etelä-Sudanissa kuin Suomen sisällissodassa?

Mikäli tulitauko pitää ja rauhanprosessi etenee, Etelä-Sudanilla on edessään muiden sisällissodan läpikäyneiden maiden tavoin myös pohdinta siitä, miten ratkoa sisällissodan aikana tapahtuneet ihmisoikeusloukkaukset, joista osa on todennäköisesti sotarikoksia.

Ne uhkaavat jäädä selvittämättä, sillä presidentti Kiir lupasi elokuussa armahtaa kapinalliset eikä ole puhunut omien joukkojensa tekosista mitään.

”Anteeksianto on joskus edellytys sille, että päästään eteenpäin, se on havaittu esimerkiksi Algerian sisällissodassa. Toisaalta on selvää, että jos rauhanprosessi ei ole oikeudenmukainen, ihmiset eivät koskaan saa tietää, mitä heidän omaisilleen on tapahtunut eivätkä pääse rauhaan. Samahan tapahtui Suomen sisällissodassa: täälläkään ei rangaistu muita kuin hävinnyttä osapuolta”, Maiche sanoo.

Myöskään Jok ei usko, että sodan tapahtumien lakaiseminen maan alle auttaa.

”Ihmiset eivät unohda tällaisia asioita. Ne on kohdattava ja on pohdittava, miten estetään saman tapahtuminen uudelleen. Jos historiaa ei kohdata, saadaan ehkä vakautta ja rauhaa nyt, mutta 5–10 vuoden kuluttua nämä pois pyyhityt asiat aiheuttavat todennäköisesti uuden konfliktin.”

Etelä-Sudanin konflikti konfliktikonfliktinratkaisurauhaturvallisuus Etelä-Sudan Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Nainen lähikuvassa

Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla

Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.
Nainen kalavatien äärellä

Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Etelä-Sudanin sodan osapuolten viime vuoden lopulla tekemä rauhansopimus on toiminut hieman aiempia sopimuksia paremmin, ja se näkyy myös naapurimaa Etiopian puolella. Rauhan onnistumisen mittareihin kuuluu kuitenkin myös se, palaavatko ihmiset lopulta kotiseudulleen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan