Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Etelä-Sudanissa solmittiin taas rauhansopimus – Tällä kertaa se voi onnistua, sillä ”ihmiset ovat väsyneitä sotimiseen”

Etelä-Sudanin sisällissodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta nyt konfliktin osapuolet ovat solmineet uuden rauhansopimuksen. Eteläsudanilainen tutkija Jok Madut Jok uskoo, että tällä kertaa rauhanprosessi voi onnistua. Siihen ei kuitenkaan riitä sopu vain valtaa haluavien poliittisten johtajien välillä.
Etelä-Sudanin maan sisäisiä pakolaisia Waun kaupungissa
Miljoonat ovat joutuneet pakenemaan Etelä-Sudanin sotaa. Kuvassa sisäisiä pakolaisia Waun kaupungissa. (Kuva: Paul Jeffrey / Act Alliance)

Tutkija Jok Madut Jok on yhtä aikaa sekä skeptinen että toiveikas. Hän on seurannut kotimaansa Etelä-Sudanin kehitystä riittävän pitkään tietääkseen, ettei elokuussa aikaan saatu uusi rauhansopimus ole tae siitä, että tappaminen loppuu.

”En usko, että eteläsudanilaiset pidättävät hengitystään”, hän toteaa.

Etelä-Sudanin vajaat viisi vuotta kestäneessä sisällissodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä. Rauhaa on yritetty useamman kerran, tuloksetta.

Elokuussa kiistakumppanit, presidentti Salva Kiir ja varapresidentti Riek Machar, kertoivat kuitenkin päässeensä sopuun vallanjaosta ja solmineensa rauhan. Virallinen rauhansopimuksen allekirjoitustilaisuus järjestettiin eilen Etiopiassa. Mukana on myös muita kapinallisryhmiä.

Jokin mukaan tällä kertaa sopimus voi onnistua lähinnä sen vuoksi, että kaikki Etelä-Sudanissa ovat lopen kyllästyneitä sotaan.

”Ihmiset ovat väsyneitä sotimiseen. Kaikki puhuvat siitä, miten se on vahingoittanut maata ja vienyt elinkeinot. Ne, jotka osallistuvat taisteluihin, kertovat, etteivät tiedä, miksi taistelevat. Jopa poliittinen johto puhuu tästä tarkoituksettomana sotana.”

Jok johtaa eteläsudanilaista politiikan tutkimuslaitosta Sudd Institutea ja toimii tutkijana myös Yhdysvalloissa. Hän työskenteli lyhyen aikaa Etelä-Sudanin kulttuuriministeriössä maan itsenäistyttyä Sudanista vuonna 2011.

Köyhän ja sotien runteleman maan toiveet olivat tuolloin korkealla, mutta se ajautui sisällissotaan, kun presidentti Kiir syytti varapresidentti Macharia vallankaappauksen valmistelusta. Syttyi osin etnispohjainen sisällissota, joka on pirstaloitunut useita eri aseellisia ryhmittymiä sisältäväksi veriseksi valtataisteluksi siitä, kuka saa hallita maan rikkaita luonnonvaroja.

Osapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin, kuten murhiin, raiskauksiin ja lapsisotilaiden värväämiseen. Yli neljä miljoonaa ihmistä on paennut.

Sodasta halutaan eroon

Etelä-Sudanin naapurimaat, muun muassa Sudan, olivat mukana välittämässä elokuussa aikaan saatua rauhansopimusta. Se on paljolti sama kuin vuonna 2015 solmittu, sittemmin epäonnistunut sopimus, mutta siinä on sovittu esimerkiksi laajemmasta parlamentista ja hallituksesta kuin aiemmin.

Maan on määrä siirtyä puolen vuoden kuluttua kolmivuotisen väliaikaishallinnon kauteen. Kirkon Ulkomaanavun (KUA) Etelä-Sudanin toimiston johtajan Berhanu Hailen mukaan rauhanprosessin menestyminen riippuu siitä, miten tämä kausi etenee.

”Tänä aikana pitäisi rakentaa kaikki demokraattisen valtion perusteet. Tärkeintä olisi kansan tarpeiden kunnioittaminen.”

Haile seuraa tilannetta Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa ja uskoo, että tavallisille ihmisille sopimus on tervetullut asia.

”Uskon, että useimmat eteläsudanilaiset odottavat rauhaa epätoivoisesti ja haluavat sen myös toteutuvan käytännössä”, hän sanoo.

Eteläsudanilaisten elämä oli selviytymistaistelua jo ennen sotaa. Maa on öljyvaroistaan huolimatta rutiköyhä, työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksia on vain vähän ja äitiys- ja lapsikuolleisuusluvut ovat maailman korkeimpia. Sota on syössyt miljoonat vaikeaan ruokakriisiin.

KUA:lla on Etelä-Sudanissa toimisto maan pääkaupungissa Jubassa sekä neljässä muussa kaupungissa. Se rakentaa pakolaisille tilapäisiä oppimistiloja, kouluttaa opettajia ja parantaa ihmisten elinkeinoja. Järjestöllä on myös rauhanprojekteja, joissa järjestetään esimerkiksi yhteisöjen vuoropuhelutilaisuuksia.

Ruohonjuuritaso unohtui

Selvää on se, että nopea rauhanprosessi ei tule olemaan. Konfliktin osapuolten on ensin ryhdyttävä rakentamaan luottamusta, Jok Madut Jok sanoo.

”Allekirjoittaminen on vasta yksi askel. Seuraavan pitää olla se, että osapuolet sopivat, että he haluavat tämän toimivan. Kun tulee haasteita, niistä neuvotellaan. Rauhansopimus on aina sarja neuvotteluja ja uudelleenneuvotteluja. Se kestää vuosia.”

Moni asia voikin vielä vaarantaa rauhansopimuksen. Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen Taprin väitöskirjatutkija Karim Maiche uskoo, että onnistumisen mahdollisuudet ovat aiempaa paremmat, mutta riskejäkin on.

”Se, että johtajat paiskaavat kättä, on aina hyvä asia, mutta varsinainen rauhan rakentaminen lähtee aina ruohonjuuritasolta”, hän muistuttaa.

Yhdysvallat, Norja ja Iso-Britannia ovat jo kritisoineet sitä, ettei Etelä-Sudan rauhanprosessiin ole otettu mukaan tavallisia ihmisiä, kansalaisyhteiskuntaa tai vaikkapa uskonnollisia johtajia.

Jok uskookin konfliktin osapuolten suostuneen rauhaan, koska he saivat näin vanhat asemansa takaisin. Konfliktin juurisyihin rauhansopimus ei hänen mielestään puutu.

”Jos liennytetään vain poliittisia johtajia ja annetaan heille virkoja, mitä tapahtuu perustavanlaatuisille ongelmille, jotka saivat niin monet tavalliset kansalaiset tarttumaan aseisiin? -- Konfliktin perustekijä on se, että pieni ihmisryhmä hallitsee valtiota ja resursseja ja suurella enemmistöllä ei ole mitään. Ellei näihin asioihin puututa, rauhansopimus hoitaa vain oireita”, hän kritisoi.

Ilmakuva Juban liepeiltä Etelä-Sudanista
Etelä-Sudan voisi olla vauras maa ilman konfliktia. Kuva pääkaupunki Juban liepeiltä. (Kuva: Ville Palonen / Kirkon Ulkomaanapu)

Käykö Etelä-Sudanissa kuin Suomen sisällissodassa?

Mikäli tulitauko pitää ja rauhanprosessi etenee, Etelä-Sudanilla on edessään muiden sisällissodan läpikäyneiden maiden tavoin myös pohdinta siitä, miten ratkoa sisällissodan aikana tapahtuneet ihmisoikeusloukkaukset, joista osa on todennäköisesti sotarikoksia.

Ne uhkaavat jäädä selvittämättä, sillä presidentti Kiir lupasi elokuussa armahtaa kapinalliset eikä ole puhunut omien joukkojensa tekosista mitään.

”Anteeksianto on joskus edellytys sille, että päästään eteenpäin, se on havaittu esimerkiksi Algerian sisällissodassa. Toisaalta on selvää, että jos rauhanprosessi ei ole oikeudenmukainen, ihmiset eivät koskaan saa tietää, mitä heidän omaisilleen on tapahtunut eivätkä pääse rauhaan. Samahan tapahtui Suomen sisällissodassa: täälläkään ei rangaistu muita kuin hävinnyttä osapuolta”, Maiche sanoo.

Myöskään Jok ei usko, että sodan tapahtumien lakaiseminen maan alle auttaa.

”Ihmiset eivät unohda tällaisia asioita. Ne on kohdattava ja on pohdittava, miten estetään saman tapahtuminen uudelleen. Jos historiaa ei kohdata, saadaan ehkä vakautta ja rauhaa nyt, mutta 5–10 vuoden kuluttua nämä pois pyyhityt asiat aiheuttavat todennäköisesti uuden konfliktin.”

Etelä-Sudanin konflikti konfliktikonfliktinratkaisurauhaturvallisuus Etelä-Sudan Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Nainen lähikuvassa

Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla

Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.
Nainen kalavatien äärellä

Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Etelä-Sudanin sodan osapuolten viime vuoden lopulla tekemä rauhansopimus on toiminut hieman aiempia sopimuksia paremmin, ja se näkyy myös naapurimaa Etiopian puolella. Rauhan onnistumisen mittareihin kuuluu kuitenkin myös se, palaavatko ihmiset lopulta kotiseudulleen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”