Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Etelä-Sudanissa otetaan käyttöön säänkestävät siemenet – Maataloudesta toivotaan uutta elinkeinoa myös sodasta palaaville nuorille

Perinteiset viljelytavat eivät enää toimi Etelä-Sudanissa, jossa ilmastonmuutos on sekoittanut säät. Pienviljelijät opettelevat nyt säänkestävien siementen käyttöä.
Kaksi nuorta pakkaa durran siemeniä pusseihin hengityssuojaimet kasvoilla
Aiemmin sissien riveissä taistelleet eteläsudanilaiset nuoret pakkaavat parannettuja durran siemeniä osana maatalousalan koulutustaan. (Kuva: Isaiah Esipisu / IPS)

(IPS) -- Kylvökausi alkoi Etelä-Sudanin länsiosissa tänä vuonna etuajassa. Sisällissodasta palanneet pienviljelijät oppivat tuottamaan maissin ja muiden viljelykasvien siemenistä säänkestäviä lajikkeita.

”Muokkaamme maata näin varhain, koska nykyisin ei voi olla varma, milloin sateet tulevat. Meillä ei ole varaa epäonnistua siementen tuotannossa, joka on uusi leipäpuumme”, Gbuduen osavaltion Yambion alueella asuva 19 lapsen isä Antony Ezekiel Ndukpo selittää.

Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on Afrikan nuorin valtio, jonka alkutaival on ollut kivulias sisäisten selkkausten vuoksi. Maatalouden apuna ei ole luotettavaa sääpalvelua, eivätkä perinteiset menetelmät toimi, koska ilmastonmuutos on sekoittanut säät.

Vuonna 2006 perustettu järjestö The Alliance for a Green Revolution in Africa (Agra), Gbuduen osavaltio ja Hollannin valtio tekevät yhteistyötä paikallisen siementuotantoyhtiön ja pienviljelijöiden kanssa. Tavoitteena on tuottaa kuivuutta kestävien kasvilajien nopeasti kypsyviä siemeniä, joita sodasta palaavat naiset ja miehet voivat kylvää pelloilleen.

Rauha ja ilmasto

Sota Etelä-Sudanin hallituksen ja sitä vastustavien kapinallisten välillä on jatkunut vuodesta 2013. Tuhansia on kuollut, ja maasta on YK:n mukaan lähtenyt 2,2 miljoonaa pakolaista, usein nälän ajamina.

Kuuden viime vuoden aikana Etelä-Sudanissa on tehty useita rauhansopimuksia ja moni kapinallisten riveihin värvätty nuori on palannut kotiin. Hallitus koettaa keksiä heille elinkeinoja.

”Samalla kun rakennamme rauhaa, meidän on sopeuduttava todellisuuteen ja käytettävä säänmukaisia menetelmiä”, Agran asiantuntija Jane Ininda painottaa.

”Viljelijöille pitää antaa kuivuutta kestäviä siemeniä, koska tulevista sääoloista ei ole koskaan varmuutta. Siementen on oltava myös nopeasti kypsyviä sen varalta, että sadekausi jää liian lyhyeksi ja kuivuus uhkaa taas”, hän jatkaa.

Vankila ei ole ratkaisu

”Puskasta palaavat soturit pantiin aiemmin vankilaan. Sittemmin huomasimme, että useimmat olivat 12–17-vuotiaita lapsia, joita autetaan parhaiten palauttamalla heidät yhteiskuntaan”, Gbuduen osavaltion opetus- ja sosiaaliministeri Pia Philip Michael kertoo.

Hänen mukaansa lähes kaikki nuoret sanoivat liittyneensä sisseihin, koska luvassa oli noin 200 euron kuukausipalkka. ”Kyse oli siis toimeentulosta.”

Osavaltion kuvernööri Daniel Badagbu uskoo, ettei sotaa voi voittaa aseilla. ”On luotava työpaikkoja. Nuoret pitää tutustuttaa maatalouteen ja opettaa heille tarvittavat taidot.”

Gbuduessa yli 1 900 nuorta on käynyt läpi yhteiskuntaan sopeuttavan kuntoutuksen. Moni jatkaa maatalousalan ammatillisessa koulutuksessa.

Siemenet omasta maasta

”Kaikki alkaa siemenestä. Jos haluamme saada jotain aikaan, meidän on toimitettava sääoloihin sopeutuvia siemeniä kaikille viljelijöille”, Agran Ininda sanoo.

Etelä-Sudanilla ei ole omaa siemenviljan laatutarkistusjärjestelmää, mutta apu löytyi Ugandasta. Sieltä tuotujen siemenien avulla paikallinen ei-kaupallinen yhtiö Global Agriculture Innovation and Solutions (Gais) on kouluttanut 7 200 Gbuduen ja naapuriosavaltion viljelijää siementuotantoon.

Käytössä on maissin ohella maapähkinän, durran ja mustasilmäpavun parannettuja siemenlajikkeita, Gaisin johtaja Rahul Saharan kertoo.

”Meitä ilahduttaa, että voimme tuottaa parannettuja siemeniä omalla maallamme. Uskon, että niistä saadaan enemmän satoa kuin aiemmin käyttämistämme siemenistä, jotka oli tuotettu toisessa ympäristössä”, viljelijä Ndukpo sanoo.

Etelä-Sudanin konflikti maatalousnuorisoruokatyökonflikti Etelä-Sudan Suomen IPS

Lue myös

Nainen lähikuvassa

Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla

Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.
Nainen kalavatien äärellä

Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Etelä-Sudanin sodan osapuolten viime vuoden lopulla tekemä rauhansopimus on toiminut hieman aiempia sopimuksia paremmin, ja se näkyy myös naapurimaa Etiopian puolella. Rauhan onnistumisen mittareihin kuuluu kuitenkin myös se, palaavatko ihmiset lopulta kotiseudulleen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.

Tuoreimmat

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat