Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Etelä-Sudanissa otetaan käyttöön säänkestävät siemenet – Maataloudesta toivotaan uutta elinkeinoa myös sodasta palaaville nuorille

Perinteiset viljelytavat eivät enää toimi Etelä-Sudanissa, jossa ilmastonmuutos on sekoittanut säät. Pienviljelijät opettelevat nyt säänkestävien siementen käyttöä.
Kaksi nuorta pakkaa durran siemeniä pusseihin hengityssuojaimet kasvoilla
Aiemmin sissien riveissä taistelleet eteläsudanilaiset nuoret pakkaavat parannettuja durran siemeniä osana maatalousalan koulutustaan. (Kuva: Isaiah Esipisu / IPS)

(IPS) -- Kylvökausi alkoi Etelä-Sudanin länsiosissa tänä vuonna etuajassa. Sisällissodasta palanneet pienviljelijät oppivat tuottamaan maissin ja muiden viljelykasvien siemenistä säänkestäviä lajikkeita.

”Muokkaamme maata näin varhain, koska nykyisin ei voi olla varma, milloin sateet tulevat. Meillä ei ole varaa epäonnistua siementen tuotannossa, joka on uusi leipäpuumme”, Gbuduen osavaltion Yambion alueella asuva 19 lapsen isä Antony Ezekiel Ndukpo selittää.

Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on Afrikan nuorin valtio, jonka alkutaival on ollut kivulias sisäisten selkkausten vuoksi. Maatalouden apuna ei ole luotettavaa sääpalvelua, eivätkä perinteiset menetelmät toimi, koska ilmastonmuutos on sekoittanut säät.

Vuonna 2006 perustettu järjestö The Alliance for a Green Revolution in Africa (Agra), Gbuduen osavaltio ja Hollannin valtio tekevät yhteistyötä paikallisen siementuotantoyhtiön ja pienviljelijöiden kanssa. Tavoitteena on tuottaa kuivuutta kestävien kasvilajien nopeasti kypsyviä siemeniä, joita sodasta palaavat naiset ja miehet voivat kylvää pelloilleen.

Rauha ja ilmasto

Sota Etelä-Sudanin hallituksen ja sitä vastustavien kapinallisten välillä on jatkunut vuodesta 2013. Tuhansia on kuollut, ja maasta on YK:n mukaan lähtenyt 2,2 miljoonaa pakolaista, usein nälän ajamina.

Kuuden viime vuoden aikana Etelä-Sudanissa on tehty useita rauhansopimuksia ja moni kapinallisten riveihin värvätty nuori on palannut kotiin. Hallitus koettaa keksiä heille elinkeinoja.

”Samalla kun rakennamme rauhaa, meidän on sopeuduttava todellisuuteen ja käytettävä säänmukaisia menetelmiä”, Agran asiantuntija Jane Ininda painottaa.

”Viljelijöille pitää antaa kuivuutta kestäviä siemeniä, koska tulevista sääoloista ei ole koskaan varmuutta. Siementen on oltava myös nopeasti kypsyviä sen varalta, että sadekausi jää liian lyhyeksi ja kuivuus uhkaa taas”, hän jatkaa.

Vankila ei ole ratkaisu

”Puskasta palaavat soturit pantiin aiemmin vankilaan. Sittemmin huomasimme, että useimmat olivat 12–17-vuotiaita lapsia, joita autetaan parhaiten palauttamalla heidät yhteiskuntaan”, Gbuduen osavaltion opetus- ja sosiaaliministeri Pia Philip Michael kertoo.

Hänen mukaansa lähes kaikki nuoret sanoivat liittyneensä sisseihin, koska luvassa oli noin 200 euron kuukausipalkka. ”Kyse oli siis toimeentulosta.”

Osavaltion kuvernööri Daniel Badagbu uskoo, ettei sotaa voi voittaa aseilla. ”On luotava työpaikkoja. Nuoret pitää tutustuttaa maatalouteen ja opettaa heille tarvittavat taidot.”

Gbuduessa yli 1 900 nuorta on käynyt läpi yhteiskuntaan sopeuttavan kuntoutuksen. Moni jatkaa maatalousalan ammatillisessa koulutuksessa.

Siemenet omasta maasta

”Kaikki alkaa siemenestä. Jos haluamme saada jotain aikaan, meidän on toimitettava sääoloihin sopeutuvia siemeniä kaikille viljelijöille”, Agran Ininda sanoo.

Etelä-Sudanilla ei ole omaa siemenviljan laatutarkistusjärjestelmää, mutta apu löytyi Ugandasta. Sieltä tuotujen siemenien avulla paikallinen ei-kaupallinen yhtiö Global Agriculture Innovation and Solutions (Gais) on kouluttanut 7 200 Gbuduen ja naapuriosavaltion viljelijää siementuotantoon.

Käytössä on maissin ohella maapähkinän, durran ja mustasilmäpavun parannettuja siemenlajikkeita, Gaisin johtaja Rahul Saharan kertoo.

”Meitä ilahduttaa, että voimme tuottaa parannettuja siemeniä omalla maallamme. Uskon, että niistä saadaan enemmän satoa kuin aiemmin käyttämistämme siemenistä, jotka oli tuotettu toisessa ympäristössä”, viljelijä Ndukpo sanoo.

Etelä-Sudanin konflikti maatalousnuorisoruokatyökonflikti Etelä-Sudan Suomen IPS

Lue myös

Nainen lähikuvassa

Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla

Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.
Nainen kalavatien äärellä

Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Etelä-Sudanin sodan osapuolten viime vuoden lopulla tekemä rauhansopimus on toiminut hieman aiempia sopimuksia paremmin, ja se näkyy myös naapurimaa Etiopian puolella. Rauhan onnistumisen mittareihin kuuluu kuitenkin myös se, palaavatko ihmiset lopulta kotiseudulleen.
Ilmakuva Juban liepeiltä Etelä-Sudanista

Mitä kerrot läheisillesi, kun olet käynyt konfliktialueella?

Kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijät joutuvat matkustamaan myös levottomille alueille. Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja Erik Nyström kertoo, että matkasta sotaisaan Etelä-Sudaniin jäi silti päällimmäisenä mieleen paikallisten kiitollisuus siitä, että joku saapuu Suomesta asti kysymään, miten heillä menee.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Ihmisiä istumassa ja pitelemässä kurdilippuja

Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi

Lääkärit ilman rajoja ja Mercy Corps ovat keskeyttäneet toimintansa Koillis-Syyriassa, jonne Turkki hyökkäsi viime viikolla. Myös YK ja muut avustusjärjestöt varoittavat sotatoimien vaikutuksista avustustyöhön.
Nainen istuu tuolilla selin kameraan

Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla

Kenia kielsi vuonna 2014 lähtemisen työn perässä Lähi-itään mutta kumosi kiellon muutamaa vuotta myöhemmin. Nyt noin 130 000 kenialaista on kotiapulaisena Persianlahden valtioissa. Moni joutuu kokemaan fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa.
Nainen ja aaseja kuivuneen joen pohjalla

Afrikan sarvessa on satanut vähiten lähes 40 vuoteen – 13 miljoonan ihmisen ruuansaanti uhattuna

1,8 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kuivuutta Afrikan sarvessa. Pelastakaa Lapset vaatii lisärahoitusta avustustoimiin.