Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Etelä-Sudanissa otetaan käyttöön säänkestävät siemenet – Maataloudesta toivotaan uutta elinkeinoa myös sodasta palaaville nuorille

Perinteiset viljelytavat eivät enää toimi Etelä-Sudanissa, jossa ilmastonmuutos on sekoittanut säät. Pienviljelijät opettelevat nyt säänkestävien siementen käyttöä.
Kaksi nuorta pakkaa durran siemeniä pusseihin hengityssuojaimet kasvoilla
Aiemmin sissien riveissä taistelleet eteläsudanilaiset nuoret pakkaavat parannettuja durran siemeniä osana maatalousalan koulutustaan. (Kuva: Isaiah Esipisu / IPS)

(IPS) -- Kylvökausi alkoi Etelä-Sudanin länsiosissa tänä vuonna etuajassa. Sisällissodasta palanneet pienviljelijät oppivat tuottamaan maissin ja muiden viljelykasvien siemenistä säänkestäviä lajikkeita.

”Muokkaamme maata näin varhain, koska nykyisin ei voi olla varma, milloin sateet tulevat. Meillä ei ole varaa epäonnistua siementen tuotannossa, joka on uusi leipäpuumme”, Gbuduen osavaltion Yambion alueella asuva 19 lapsen isä Antony Ezekiel Ndukpo selittää.

Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on Afrikan nuorin valtio, jonka alkutaival on ollut kivulias sisäisten selkkausten vuoksi. Maatalouden apuna ei ole luotettavaa sääpalvelua, eivätkä perinteiset menetelmät toimi, koska ilmastonmuutos on sekoittanut säät.

Vuonna 2006 perustettu järjestö The Alliance for a Green Revolution in Africa (Agra), Gbuduen osavaltio ja Hollannin valtio tekevät yhteistyötä paikallisen siementuotantoyhtiön ja pienviljelijöiden kanssa. Tavoitteena on tuottaa kuivuutta kestävien kasvilajien nopeasti kypsyviä siemeniä, joita sodasta palaavat naiset ja miehet voivat kylvää pelloilleen.

Rauha ja ilmasto

Sota Etelä-Sudanin hallituksen ja sitä vastustavien kapinallisten välillä on jatkunut vuodesta 2013. Tuhansia on kuollut, ja maasta on YK:n mukaan lähtenyt 2,2 miljoonaa pakolaista, usein nälän ajamina.

Kuuden viime vuoden aikana Etelä-Sudanissa on tehty useita rauhansopimuksia ja moni kapinallisten riveihin värvätty nuori on palannut kotiin. Hallitus koettaa keksiä heille elinkeinoja.

”Samalla kun rakennamme rauhaa, meidän on sopeuduttava todellisuuteen ja käytettävä säänmukaisia menetelmiä”, Agran asiantuntija Jane Ininda painottaa.

”Viljelijöille pitää antaa kuivuutta kestäviä siemeniä, koska tulevista sääoloista ei ole koskaan varmuutta. Siementen on oltava myös nopeasti kypsyviä sen varalta, että sadekausi jää liian lyhyeksi ja kuivuus uhkaa taas”, hän jatkaa.

Vankila ei ole ratkaisu

”Puskasta palaavat soturit pantiin aiemmin vankilaan. Sittemmin huomasimme, että useimmat olivat 12–17-vuotiaita lapsia, joita autetaan parhaiten palauttamalla heidät yhteiskuntaan”, Gbuduen osavaltion opetus- ja sosiaaliministeri Pia Philip Michael kertoo.

Hänen mukaansa lähes kaikki nuoret sanoivat liittyneensä sisseihin, koska luvassa oli noin 200 euron kuukausipalkka. ”Kyse oli siis toimeentulosta.”

Osavaltion kuvernööri Daniel Badagbu uskoo, ettei sotaa voi voittaa aseilla. ”On luotava työpaikkoja. Nuoret pitää tutustuttaa maatalouteen ja opettaa heille tarvittavat taidot.”

Gbuduessa yli 1 900 nuorta on käynyt läpi yhteiskuntaan sopeuttavan kuntoutuksen. Moni jatkaa maatalousalan ammatillisessa koulutuksessa.

Siemenet omasta maasta

”Kaikki alkaa siemenestä. Jos haluamme saada jotain aikaan, meidän on toimitettava sääoloihin sopeutuvia siemeniä kaikille viljelijöille”, Agran Ininda sanoo.

Etelä-Sudanilla ei ole omaa siemenviljan laatutarkistusjärjestelmää, mutta apu löytyi Ugandasta. Sieltä tuotujen siemenien avulla paikallinen ei-kaupallinen yhtiö Global Agriculture Innovation and Solutions (Gais) on kouluttanut 7 200 Gbuduen ja naapuriosavaltion viljelijää siementuotantoon.

Käytössä on maissin ohella maapähkinän, durran ja mustasilmäpavun parannettuja siemenlajikkeita, Gaisin johtaja Rahul Saharan kertoo.

”Meitä ilahduttaa, että voimme tuottaa parannettuja siemeniä omalla maallamme. Uskon, että niistä saadaan enemmän satoa kuin aiemmin käyttämistämme siemenistä, jotka oli tuotettu toisessa ympäristössä”, viljelijä Ndukpo sanoo.

Etelä-Sudanin konflikti maatalousnuorisoruokatyökonflikti Etelä-Sudan Suomen IPS

Lue myös

Ilmakuva Juban liepeiltä Etelä-Sudanista

Mitä kerrot läheisillesi, kun olet käynyt konfliktialueella?

Kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijät joutuvat matkustamaan myös levottomille alueille. Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja Erik Nyström kertoo, että matkasta sotaisaan Etelä-Sudaniin jäi silti päällimmäisenä mieleen paikallisten kiitollisuus siitä, että joku saapuu Suomesta asti kysymään, miten heillä menee.
Etelä-Sudanin maan sisäisiä pakolaisia Waun kaupungissa

Etelä-Sudanissa solmittiin taas rauhansopimus – Tällä kertaa se voi onnistua, sillä ”ihmiset ovat väsyneitä sotimiseen”

Etelä-Sudanin sisällissodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta nyt konfliktin osapuolet ovat solmineet uuden rauhansopimuksen. Eteläsudanilainen tutkija Jok Madut Jok uskoo, että tällä kertaa rauhanprosessi voi onnistua. Siihen ei kuitenkaan riitä sopu vain valtaa haluavien poliittisten johtajien välillä.
YK:n turvallisuusneuvoston osallistujia

Pitkään odotettu päätös: YK:n turvallisuusneuvosto asetti Etelä-Sudanin asevientikieltoon

YK yrittää painostaa Etelä-Sudanin sotivia osapuolia rauhaan. Maan YK-edustajan mukaan asevientikielto on kuitenkin ”isku vasten kasvoja”.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.