Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Etelä-Sudan sinnittelee avustustyöntekijöiden tuella - ”Suomi tuntuu lintukodolta”

Raunioina olevassa Etelä-Sudanissa tarvitaan yhä paljon apua. Suomalainen sairaanhoitaja Hannele Toivola on ollut mukana parantamassa leikkaussaleja ja paikkaamassa ampumahaavoja.
Punaisen Ristin potilaita Etelä-Sudanissa
Punainen Risti tukee muun muassa Etelä-Sudanin terveyspalveluita. 18-vuotias Thuok Reath menetti jalkansa ampumisen seurauksena. (Kuva: Mari Aftret Mortvedt / ICRC / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomi ja Eurooppa tuntuvat lintukodolta leikkaussalisairaanhoitaja Hannele Toivolan mielestä – ainakin Etelä-Sudanissa vietetyn Punaisen Ristin avustuskomennuksen jälkeen.

”Ensimmäinen asia, jonka huomaan, on se, että voin käydä kyläkaupassa pyörällä eikä minun tarvitse katsella olkapään yli tai kuunnella jokaista ääntä. Etelä-Sudanissa ulkonaliikkumiskielto voi astua voimaan kuudelta tai seitsemältä illalla”, hän kuvailee.

Toivola on työskennellyt kahteen otteeseen sisällissodassa olevassa Etelä-Sudanissa Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) avustustyöntekijänä. Viimeisin puolen vuoden jakso päättyi keväällä.

Hän on ollut mukana kehittämässä pääkaupunki Juban sotavammasairaalan leikkaussalitoimintaa, kouluttanut henkilökuntaa sekä ollut mukana liikkuvassa kirurgisessa tiimissä, joka auttaa paikallisia sairaaloita silloin, kun niillä on liikaa potilaita.

”Kävimme läpi esimerkiksi välineiden sterilointia ja jaoimme käytännön tietoa. Saatoimme vertailla, miten vaikkapa reisimurtuma korjataan heillä ja meillä”, Toivola kertoo.

ICRC hoitaa muun muassa sodassa syntyneitä vammoja. Niitä on etenkin siviileillä, sillä lähes neljä vuotta jatkunut sisällissota on ollut poikkeuksellisen verinen. Useimmat konfliktin osapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilejä on tapettu ja raiskattu, lapsia kaapattu, kyliä poltettu ja ryöstelty.

”Yleisimpiä hoitamiamme vammoja olivat viidakkoveitsen aiheuttamat haavat sekä ampumavammat. Etelä-Sudanissa käytetään itse tehtyjä luoteja, ja niistä tulee pahaa jälkeä. Olemme hoitaneet myös palovammoja”, Toivola kertoo.

Miljoonat avun tarpeessa

Etelä-Sudan on ollut sisällissodassa joulukuusta 2013, jolloin eri etnisiin ryhmiin kuuluva presidentti Salva Kiir ja varapresidentti Riek Machar riitaantuivat. Vuonna 2015 osapuolet tekivät rauhansopimuksen, joka ei kuitenkaan ole toteutunut. Oppositioryhmät ovat hajonneet yhä pienemmiksi ryhmiksi, mikä heiluttaa maan huteraa turvallisuustilannetta entisestään.

Väkivaltaisuuksien seurauksena yli seitsemän miljoonaa ihmistä tarvitsee välitöntä hätäapua ja lähes neljä miljoonaa on paennut kodeistaan joko naapurimaihin tai muualle Etelä-Sudanissa. Öljyyn nojaava talous on raunioina.

Myös terveyssektori toimii huonosti ja on lähinnä kansalaisjärjestöjen varassa.

Avustustyöntekijälle maa on haastava, sillä avustustyöntekijöitä on myös tapettu. Toivolan mukaan elämä pyöriikin lähinnä toimiston, sairaalan ja asunnon välillä.

Ihmisen tekemä kriisi

Konfliktin mukana Etelä-Sudaniin on tullut myös vakava ruokapula. Noin kuusi miljoonaa ihmistä kärsii ruuan puutteesta, ja alkuvuodesta YK määritteli, että kahdessa maakunnassa on nälänhätä. Julistus peruttiin kesäkuussa, mutta se ei ole vielä tarkoittanut merkittävää helpotusta.

Punaisen Ristin kansainvälinen komitea on ainoa kansainvälinen avustusjärjestö, joka pystyy toimimaan koko Etelä-Sudanin alueella, joskin tällä viikolla se ilmoitti jäädyttäneensä osan operaatioistaan autonkuljettajansa tapon jälkeen.

Järjestö välittää Etelä-Sudaniin muun muassa ruoka-apua, vettä ja terveyspalveluita. Rahoittajana on muun muassa Suomen ulkoministeriö, joka tukee tänä vuonna sitä Suomen Punaisen Ristin kautta 2,1 miljoonalla eurolla. SPR pyörittää ulkoministeriön tuella Etelä-Sudanissa myös terveys- ja vesihankkeita.

Suomessa tällä viikolla vierailleen ICRC:n Etelä-Sudanin delegaation johtajan Jürg Eglinin mukaan Etelä-Sudanin ruokapula johtuu konfliktista, ei niinkään kuivuudesta, joka on riivannut esimerkiksi Itä-Afrikkaa viime vuosina. Punaisen Ristinkin tekemiä ruuan lentopudotuksia ei tarvittaisi, jos turvallisuustilanne olisi kunnossa, hän sanoo.

”Tämä on selvästi ihmisen tekemä kriisi. Vaikka ympäristö onkin vaikea, etenkin maan eteläosat ovat hedelmällisiä. Ihmiset kuitenkin pakenevat eivätkä pääse pelloille istuttamaan. Se on absurdia: tilanteen voisi korjata, jos turvallisuustilanne olisi parempi”, hän sanoo.

Ruokatilanne on hieman parantunut Etelä-Sudanissa sadonkorjuun alettua, mutta vuoden sadosta odotetaan keskimääräistä huonompaa. Eglin arvioi, että olosuhteet eivät ole kovin hyvät ensi vuodenkaan kannalta.

Etelä-Sudania tuetaan muun muassa SPR:n Nälkäpäivä-keräyksen tuotolla. Keräys näkyy kaduilla tänä vuonna 14.–16.9.

Etelä-Sudanin konflikti avustustyöruokakonflikti Etelä-Sudan Punainen Risti

SPR:ltä avustustyöntekijä Jemeniin

Suomen Punainen Risti (SPR) lähettää lokakuussa avustustyöntekijän Jemeniin. Hän tulee työskentelemään leikkaussalihoitajana Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle (ICRC). Tarkoituksena on kunnostaa maan pohjoisrajalla tyhjillään olevaa sairaala, jossa hoidetaan pääasiassa sodassa loukkaantuneita.

”Se on varmasti haastava paikka. Konfliktissa on mukana koko sotakalusto ilmavoimineen ja miinoineen. Onneksi mukana on entisiltä komennuksiltani tuttuja kollegoita, joilta saa tietoa”, toteaa matkaan lähtevä sairaanhoitaja Hannele Toivola.

Rutiköyhän Jemenin humanitaarinen tilanne on pahentunut sen jälkeen, kun Saudi-Arabian johtama liittouma alkoi pommittaa sitä keväällä 2015 tukeakseen maan kapinallisia vastaan taistelevaa hallitusta. Maassa on myös vaikea koleraepidemia. Yli 20 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua.

Kansainvälinen Punainen Risti toimii kaikkialla Jemenissä, ja se muun muassa avustaa sairaaloita tavaratoimituksilla. Työtä tuetaan myös SPR:n katastrofirahastosta.

Lue myös

YK:n turvallisuusneuvoston osallistujia

Pitkään odotettu päätös: YK:n turvallisuusneuvosto asetti Etelä-Sudanin asevientikieltoon

YK yrittää painostaa Etelä-Sudanin sotivia osapuolia rauhaan. Maan YK-edustajan mukaan asevientikielto on kuitenkin ”isku vasten kasvoja”.
Eteläsudanilaisia naisia ja lapsia myymässä ruokaa muoviämpäreistä

Unicef: Valtaosa Etelä-Sudanin lapsista on nähnyt pelkkää sotaa – 300 000 lasta nälkäkuoleman partaalla

Vuonna 2013 alkaneen sisällissodan seurauksena 70 prosenttia Etelä-Sudanin lapsista ei käy koulua, miljoona kärsii aliravitsemuksesta ja arviolta 19 000 on lapsisotilaina tai sotilaiden palveluksesta. Rauhanneuvottelujen toivotaan pian johtavan läpimurtoon.
Äiti ja lapsi sairaalan pihalla Jubassa Etelä-Sudanissa

Uusi rauhansopimus tuo Etelä-Sudaniin toivonpilkahduksen – tavallisilla kansalaisilla ”ei riitä sotimiselle enää pienintäkään ymmärrystä”

Etelä-Sudanin sisällissodan osapuolet allekirjoittivat eilen jälleen kerran alustavan rauhansopimuksen. Väkivallan loppuminen olisi tervetullut uutinen etenkin nälänhädän partaalla kamppailevalle kansalle. ”Eteläsudanilaiset alkavat olla todella turhautuneita”, kertoo maassa hiljattain vieraillut Unicefin tiedottaja Martti Penttilä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajia

Ortega ajaa Nicaraguaa umpikujaan, yli 23 000 paennut Costa Ricaan – ”Vaikea poistaa syöpäläistä, jonka lonkerot ulottuvat joka kolkkaan”

Nicaraguan tilannetta pidempään seuranneille huhtikuussa alkanut mielenosoitusaalto ei tullut yllätyksenä. Jatko on Ortegan käsissä: suostuuko hän luopumaan vallasta ja järjestämään uudet vaalit?
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.
Katunäkymä Havannassa

Kuuba syyttää oppositiojohtajaa murhayrityksestä – Silminnäkijät: poliisi hyppäsi auton eteen

Kuuba on vanginnut oppositioryhmä UNPACUn johtajan José Daniel Ferrer Garcían ja pitää tätä eristyksissä. Ferrer García on pidätetty useita kertoja aiemminkin, nyt häntä syytetään siviilipoliisin murhayrityksestä.
Tyttö istuu kadulla

Afrikasta pois pyrkivät kerääntyvät nyt Beniniin – Cotonou toivottaa tulijat tervetulleiksi

Benin on monille afrikkalaisille välietappi matkalla Pohjois-Afrikkaan ja Eurooppaan. Cotonoussa ei tarvitse pelätä poliisin ahdistelua, mutta ihmissalakuljettajat ovat jo löytäneet paikalle.
Naisia ja lapsia istumassa maassa

"Seuraavan sadekauden jälkeen istutan riisiä" – Orjuudessa eläneet Intian janadit iloitsevat maanomistusoikeudesta

Intian alkuperäisväestöön kuuluvat janadit ovat saaneet odottaa maanomistusoikeuden toteutumista jo parikymmentä vuotta. Paikallinen järjestö auttaa orjuuden kaltaisissa oloissa eläneitä janadeja kohentamaan elinolojaan.