Uutiset

Etelä-Amerikan köyhyysohjelmat purevat verkkaisesti

Nälkä on yhä läsnä Etelä-Amerikassa, vaikka moni valtio taistelee sitä vastaan erityisohjelmilla. Jyrkkä taloudellinen eriarvoisuus jakaa kasvun hedelmät epätasaisesti.

Etelä-Amerikan nälkä ei johdu ruokapulasta vaan köyhien heikosta ostovoimasta.

Brasilia on maailman johtava naudanlihan viejä ja suurimpia elintarvikkeiden tuottajia. Silti maan 188 miljoonasta asukkaasta 14 miljoonaa kärsi viime vuonna nälästä ja 72 miljoonaa koki ajoittaista pulaa ruoasta, maan tilastokeskus raportoi.

Brasilian, samoin kuin Argentiinan ja Uruguaynkin, ruoantuotanto riittäisi tyydyttämään asukkaiden kaloritarpeen yltäkylläisesti. Vienti kuitenkin vetää ja pitää hinnat korkeina kotimaassa.

"Köyhyys ja äärimmäinen köyhyys synnyttävät myös oman kulttuurinsa, jonka ongelmien ratkominen vaatii vuosia ja määrätietoista politiikkaa", Luis Álvarez Uruguayn ruokainstituutista sanoo.

Ei vain ruokaa vaan myös elinkeinoja

Ammottava elintasokuilu on ollut pitkään leimallinen Brasilialle ja Venezuelalle. Argentiinan tilanteen kärjisti vuoden 2001 talouskriisi, jonka vaikutukset tuntuivat myös pienessä naapurimaassa Uruguayssa.

Noissa maissa sekä Chilessä viime vuosina valtaa pitäneet vasemmisto- tai keskustavasemmistolaiset hallitukset ovat aloittaneet mittavia ohjelmia nälän ja köyhyyden voittamiseksi.

Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva käynnisti 2003 kampanjan "nälän nollaamiseksi".

Ote on aiempaa kokonaisvaltaisempi, sillä ruokaturvan ohella vähävaraisille koetetaan löytää elinkeinoja. Myös koulutusta, terveydenhuoltoa, vesihuoltoa ja kansalaisoikeuksia edistetään, hankkeessa työskentelevä Mauro de Miranda Siqueiro selittää.

Ohjelmassa ovat mukana valtio, osavaltiot, kunnat ja kansalaisjärjestöt. Esimerkiksi Rio de Janeiron osavaltioon on perustettu "kansanravintoloita", joissa saa ravitsevan aterian yhdellä realilla eli noin 0,38 eurolla.

"Ruoka on hyvää, ja köyhälläkin on siihen varaa", ikänsä kotiapulaisena työskennellyt riolainen Celia de Souza, 53, kiittelee.

Hänen lapsenlapsensa nauttivat ilmaisen aterian koulussa, mikä sekin on osa nälän nollaamisohjelmaa.

Pahin tilanne helpottaa

Argentiinan 37-miljoonaisesta väestöstä 60 prosenttia vajosi köyhyyteen vuosituhannen alun kriisissä. Sittemmin osuus on kutistunut 27 prosenttiin, mutta aliravitsemus on yhä ongelma varsinkin pohjoisessa.

Valtion ruokaturvaohjelma painottaa ruoan jakelun sijasta ruoan hankkimisvälineitä, kuten viljelypalstoja, työkaluja, siemeniä ja koneita.

Mónica Carranza perusti kriisin aikana Buenos Airesiin kuuluisan Carasucias-soppakeittiön ("Kuranaamat"). Valtion tukema toiminta jatkuu yhä, mutta pahin paine on hellittänyt.

"Alussa ruokimme 250 henkeä kerrallaan ja jouduimme jatkamaan pitkälle yöhön, koska ihmisiä ilmaantui tuhansittain", Carranza muistelee.

Chilen kouluateriaohjelma yksi maailman parhaista

Venezuelan 28-miljonaisesta väestöstä kolmannes elää tilastojen mukaan köyhyydessä. Presidentti Hugo Chávezin hallituksen perustamat soppakeittiöt ruokkivat päivittäin liki miljoona lasta, vanhusta ja odottavaa äitiä.

Myös Venezuelan suurin yksityinen yritys, Empresas Polar, toteuttaa omia avustushankkeitaan.

Chilen talous- ja sosiaalikehitystä kuvaavat luvut ovat Etelä-Amerikan parhaat, mutta tulonjako on maanosan epätasaisimpia. Riskiryhmille tarkoitettu kansallinen ruokaohjelma tavoittaa nyt 300 000 maan 16 miljoonasta asukkaasta.

Vuonna 2002 Chilen kouluateriaohjelma pääsi viiden parhaan joukkoon Maailman ruokajärjestön luokituksessa. Ohjelman piirissä on 1,6 miljoonaa koululaista.

ruokaköyhyys Etelä-Amerikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen