Uutiset

Etelä-Amerikan köyhyysohjelmat purevat verkkaisesti

Nälkä on yhä läsnä Etelä-Amerikassa, vaikka moni valtio taistelee sitä vastaan erityisohjelmilla. Jyrkkä taloudellinen eriarvoisuus jakaa kasvun hedelmät epätasaisesti.

Etelä-Amerikan nälkä ei johdu ruokapulasta vaan köyhien heikosta ostovoimasta.

Brasilia on maailman johtava naudanlihan viejä ja suurimpia elintarvikkeiden tuottajia. Silti maan 188 miljoonasta asukkaasta 14 miljoonaa kärsi viime vuonna nälästä ja 72 miljoonaa koki ajoittaista pulaa ruoasta, maan tilastokeskus raportoi.

Brasilian, samoin kuin Argentiinan ja Uruguaynkin, ruoantuotanto riittäisi tyydyttämään asukkaiden kaloritarpeen yltäkylläisesti. Vienti kuitenkin vetää ja pitää hinnat korkeina kotimaassa.

"Köyhyys ja äärimmäinen köyhyys synnyttävät myös oman kulttuurinsa, jonka ongelmien ratkominen vaatii vuosia ja määrätietoista politiikkaa", Luis Álvarez Uruguayn ruokainstituutista sanoo.

Ei vain ruokaa vaan myös elinkeinoja

Ammottava elintasokuilu on ollut pitkään leimallinen Brasilialle ja Venezuelalle. Argentiinan tilanteen kärjisti vuoden 2001 talouskriisi, jonka vaikutukset tuntuivat myös pienessä naapurimaassa Uruguayssa.

Noissa maissa sekä Chilessä viime vuosina valtaa pitäneet vasemmisto- tai keskustavasemmistolaiset hallitukset ovat aloittaneet mittavia ohjelmia nälän ja köyhyyden voittamiseksi.

Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva käynnisti 2003 kampanjan "nälän nollaamiseksi".

Ote on aiempaa kokonaisvaltaisempi, sillä ruokaturvan ohella vähävaraisille koetetaan löytää elinkeinoja. Myös koulutusta, terveydenhuoltoa, vesihuoltoa ja kansalaisoikeuksia edistetään, hankkeessa työskentelevä Mauro de Miranda Siqueiro selittää.

Ohjelmassa ovat mukana valtio, osavaltiot, kunnat ja kansalaisjärjestöt. Esimerkiksi Rio de Janeiron osavaltioon on perustettu "kansanravintoloita", joissa saa ravitsevan aterian yhdellä realilla eli noin 0,38 eurolla.

"Ruoka on hyvää, ja köyhälläkin on siihen varaa", ikänsä kotiapulaisena työskennellyt riolainen Celia de Souza, 53, kiittelee.

Hänen lapsenlapsensa nauttivat ilmaisen aterian koulussa, mikä sekin on osa nälän nollaamisohjelmaa.

Pahin tilanne helpottaa

Argentiinan 37-miljoonaisesta väestöstä 60 prosenttia vajosi köyhyyteen vuosituhannen alun kriisissä. Sittemmin osuus on kutistunut 27 prosenttiin, mutta aliravitsemus on yhä ongelma varsinkin pohjoisessa.

Valtion ruokaturvaohjelma painottaa ruoan jakelun sijasta ruoan hankkimisvälineitä, kuten viljelypalstoja, työkaluja, siemeniä ja koneita.

Mónica Carranza perusti kriisin aikana Buenos Airesiin kuuluisan Carasucias-soppakeittiön ("Kuranaamat"). Valtion tukema toiminta jatkuu yhä, mutta pahin paine on hellittänyt.

"Alussa ruokimme 250 henkeä kerrallaan ja jouduimme jatkamaan pitkälle yöhön, koska ihmisiä ilmaantui tuhansittain", Carranza muistelee.

Chilen kouluateriaohjelma yksi maailman parhaista

Venezuelan 28-miljonaisesta väestöstä kolmannes elää tilastojen mukaan köyhyydessä. Presidentti Hugo Chávezin hallituksen perustamat soppakeittiöt ruokkivat päivittäin liki miljoona lasta, vanhusta ja odottavaa äitiä.

Myös Venezuelan suurin yksityinen yritys, Empresas Polar, toteuttaa omia avustushankkeitaan.

Chilen talous- ja sosiaalikehitystä kuvaavat luvut ovat Etelä-Amerikan parhaat, mutta tulonjako on maanosan epätasaisimpia. Riskiryhmille tarkoitettu kansallinen ruokaohjelma tavoittaa nyt 300 000 maan 16 miljoonasta asukkaasta.

Vuonna 2002 Chilen kouluateriaohjelma pääsi viiden parhaan joukkoon Maailman ruokajärjestön luokituksessa. Ohjelman piirissä on 1,6 miljoonaa koululaista.

ruokaköyhyys Etelä-Amerikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista