Uutiset

Etelä-Afrikka vetäytyy kansainvälisestä rikostuomioistuimesta – "läimäytys uhrien kasvoihin"

Etelä-Afrikan ero saattaa lisätä myös muiden Afrikan maiden erohaluja, sillä monet pitävät tuomioistuinta puolueellisena.
(Kuva: flowcomm / Flickr.com / CC BY 2.0)

Etelä-Afrikan hallitus on ilmoittanut eroavansa kansainvälisestä rikostuomioistuimesta ICC:stä. Maa on jättänyt YK:n pääsihteerille Ban Ki-moonille asiasta virallisen ilmoituksen.

Eroilmoitus on herättänyt kansainvälistä pahennusta, sillä Etelä-Afrikka kuuluu tuomioistuimen perustajajäseniin ja se on jo toinen maa, joka on eroamassa siitä. Muutama viikko sitten omasta erostaan ilmoitti Burundi. Etelä-Afrikan ero saattaa lisätä myös muiden Afrikan maiden erohaluja, arvelee New York Times -lehden haastattelema tutkija David L. Bosco.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Afrikan tutkimusjohtajan Netsanet Belayn mukaan Etelä-Afrikka on pettämässä miljoonat ihmisoikeusrikkomusten uhrit ja heikentämässä samalla kansainvälistä oikeusjärjestelmää.

24 afrikkalaista ja kansainvälistä ihmisoikeusjärjestöä on julkaissut myös yhteisen kannanoton, jossa vetäytymistä kuvataan "läimäykseksi vakavimpien rikosten uhrien kasvoihin".

"Etelä-Afrikka on yksi oikeuden perustajajäsenistä, joten sen ilmoitus lähettää uhreille väärän viestin siitä, että Afrikan johtajat eivät tue heitä heidän hakiessaan oikeutta", sanoo Mossaad Mohamed Ali Afrikan oikeus- ja rauhantutkimuskeskuksesta.

Järjestöjen mukaan maa ei ole välttämättä noudattanut omia lakejaan vetäytyessään ICC:stä, sillä parlamentti ei ole hyväksynyt eroa.

Eron taustalla on jupakka, joka syntyi, kun Etelä-Afrikka kieltäytyi pidättämästä Sudanin presidenttiä Omar Al-Bashiria, kun tämä vieraili maassa vuonna 2015. ICC on etsintäkuuluttanut Al-Bashirin sotarikoksista.

Etelä-Afrikan korkein vetoomustuomioistuin on jo päättänyt, että pidättämättä jättäminen oli laitonta. Uutistoimisto AFP:n mukaan maan oikeusministeri Michael Masutha kuitenkin perusteli eroa sillä, että ICC "estää Etelä-Afrikan kapasiteettia kunnioittaa velvoitteitaan liittyen diplomaattisen koskemattomuuden takaamiseen".

ICC nostaa syytteitä kansanmurhista, sotarikoksista sekä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Siinä on mukana yli 120 maata ja se on monille ihmisoikeusloukkausten uhreille viimeinen mahdollisuus saada oikeutta. Afrikan maat ovat kuitenkin olleet pitkään katkeria siitä, että ICC on ottanut tutkittavakseen pääasiassa afrikkalaisten johtajien rikoksia. Etenkin Afrikan unioni on kritisoinut tuomioistuinta.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kuitenkin muistuttaa, että monet Afrikan maat ovat itse antaneet tapaukset tuomioistuimelle. Monet maat myös tukevat tuomioistuinta. Esimerkiksi Norsunluurannikko, Nigeria, Senegal, Tunisia sekä Botswana ovat vastustaneet Afrikan unionin vaatimuksia erota tuomioistuimesta, se sanoo.

ihmisoikeudetpolitiikkalakioikeus ja rikoskonflikti Etelä-Afrikka Amnesty InternationalHuman Rights Watch

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat