Uutiset

Etelä-Afrikka vetäytyy kansainvälisestä rikostuomioistuimesta – "läimäytys uhrien kasvoihin"

Etelä-Afrikan ero saattaa lisätä myös muiden Afrikan maiden erohaluja, sillä monet pitävät tuomioistuinta puolueellisena.
(Kuva: flowcomm / Flickr.com / CC BY 2.0)

Etelä-Afrikan hallitus on ilmoittanut eroavansa kansainvälisestä rikostuomioistuimesta ICC:stä. Maa on jättänyt YK:n pääsihteerille Ban Ki-moonille asiasta virallisen ilmoituksen.

Eroilmoitus on herättänyt kansainvälistä pahennusta, sillä Etelä-Afrikka kuuluu tuomioistuimen perustajajäseniin ja se on jo toinen maa, joka on eroamassa siitä. Muutama viikko sitten omasta erostaan ilmoitti Burundi. Etelä-Afrikan ero saattaa lisätä myös muiden Afrikan maiden erohaluja, arvelee New York Times -lehden haastattelema tutkija David L. Bosco.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Afrikan tutkimusjohtajan Netsanet Belayn mukaan Etelä-Afrikka on pettämässä miljoonat ihmisoikeusrikkomusten uhrit ja heikentämässä samalla kansainvälistä oikeusjärjestelmää.

24 afrikkalaista ja kansainvälistä ihmisoikeusjärjestöä on julkaissut myös yhteisen kannanoton, jossa vetäytymistä kuvataan "läimäykseksi vakavimpien rikosten uhrien kasvoihin".

"Etelä-Afrikka on yksi oikeuden perustajajäsenistä, joten sen ilmoitus lähettää uhreille väärän viestin siitä, että Afrikan johtajat eivät tue heitä heidän hakiessaan oikeutta", sanoo Mossaad Mohamed Ali Afrikan oikeus- ja rauhantutkimuskeskuksesta.

Järjestöjen mukaan maa ei ole välttämättä noudattanut omia lakejaan vetäytyessään ICC:stä, sillä parlamentti ei ole hyväksynyt eroa.

Eron taustalla on jupakka, joka syntyi, kun Etelä-Afrikka kieltäytyi pidättämästä Sudanin presidenttiä Omar Al-Bashiria, kun tämä vieraili maassa vuonna 2015. ICC on etsintäkuuluttanut Al-Bashirin sotarikoksista.

Etelä-Afrikan korkein vetoomustuomioistuin on jo päättänyt, että pidättämättä jättäminen oli laitonta. Uutistoimisto AFP:n mukaan maan oikeusministeri Michael Masutha kuitenkin perusteli eroa sillä, että ICC "estää Etelä-Afrikan kapasiteettia kunnioittaa velvoitteitaan liittyen diplomaattisen koskemattomuuden takaamiseen".

ICC nostaa syytteitä kansanmurhista, sotarikoksista sekä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Siinä on mukana yli 120 maata ja se on monille ihmisoikeusloukkausten uhreille viimeinen mahdollisuus saada oikeutta. Afrikan maat ovat kuitenkin olleet pitkään katkeria siitä, että ICC on ottanut tutkittavakseen pääasiassa afrikkalaisten johtajien rikoksia. Etenkin Afrikan unioni on kritisoinut tuomioistuinta.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kuitenkin muistuttaa, että monet Afrikan maat ovat itse antaneet tapaukset tuomioistuimelle. Monet maat myös tukevat tuomioistuinta. Esimerkiksi Norsunluurannikko, Nigeria, Senegal, Tunisia sekä Botswana ovat vastustaneet Afrikan unionin vaatimuksia erota tuomioistuimesta, se sanoo.

ihmisoikeudetpolitiikkalakioikeus ja rikoskonflikti Etelä-Afrikka Amnesty InternationalHuman Rights Watch

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.