Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Etelä-Afrikka kärsii vakavasta kuivuudesta

Sääilmiö El Niño kurittaa myös muita alueen valtioita.
(Kuva: Paul Scott / cc 2.0)

Etelä-Afrikka kärsii pahimmasta kuivuudesta yli 30 vuoteen. Yli 2,7 miljoonaa kotitaloutta kärsii vesipulasta, ja kuivuus on alkanut vaikuttaa myös maanviljelykseen. Paikallishallinnon edustaja kuvasi kuivuutta uutiskanava al-Jazeeralle "eeppiseksi".

Uutistoimisto Reutersin mukaan maan hallitus on jo julistanut maatalouden hätätila-alueiksi Free Staten ja North Westin maissia kasvattavat maakunnat. Viranomaisten mukaan hätätilaan aiotaan julistaa myös Mpumalangan ja Limpopon maakunnat. Sokeria kasvattava KwaZulu-Natal puolestaan on jo vesitilanteen takia julistettu hätätilaan. Hätätilajulistus tarkoittaa, että alueiden on mahdollista saada valtion avustusta.

Maissin hinta on kriisin vuoksi noussut jo 67 prosenttia kertoo Voice of America (VOA).

Hallitus on myös kehottanut karjankasvattajia pienentämään laumojensa kokoa, ja kansalaisia on neuvottu säästämään vettä.

Etelä-Afrikassa on jo ollut kaksi vähäsateista kautta ennen nykytilannetta. Asiantuntijat syyttävät kuivuudesta VOA:n mukaan El Niño -sääilmiötä, joka on tänä vuonna poikkeuksellisen voimakas ja pitkäkestoinen. Sen on ennustettu tuovan osiin Itä- ja Etelä-Afrikkaa kuivuutta ja tulvia.

Punainen Risti on varoittanut, että Saharan eteläpuolisessa Afrikassa jo 60 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä ja El Niño tulee pahentamaan tilannetta lähestyessään huippuaan. Muun muassa Etiopiassa ruoka-apua tarvitsevien määrä on noussut miljooniin.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruoka Etelä-Afrikka

Lue myös

Nainen kuokkii peltoa vauva selässään.

Nuorten muutto kaupunkeihin vähentää maatalouden tuottavuutta Malawissa – Apua haetaan kasvukeskuksista

Miljoonien malawilaisperheiden maatiloilla työvoima koostuu pelkästään omasta perheestä. Opiskelumahdollisuuksien ja palveluiden puute ajaa kuitenkin nuoret kaupunkeihin, mikä vaikeuttaa maanviljelyä. Nyt valtio pohtii kasvukeskuksien luomista maaseudulle.
Pengerrettyä maata.

Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa

Afrikan maatalouden suurhankkeen piti vähentää nälkää, mutta todellisuudessa se on vain yksipuolistanut ruokavalioita ja tehnyt nälästä huonommin näkyvää. Samalla se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä, kritisoi taloustutkija Jomo Kwame Sundaram.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.