Uutiset

Etelä-Afrikassa kiistellään asukkaiden oikeudesta päättää kaivoksesta – ”Tämä maa ei ole myytävänä”

Australialainen firma on perustamassa titaanikaivosta Itä-Kapin maakuntaan. Asukkaat pelkäävät elinkeinojensa puolesta ja vaativat oikeutta sanoa hankkeelle ei. Kiistassa ei ole vältytty kuolonuhreiltakaan.
Mielenosoittajia Etelä-Afrikassa
Etelä-Afrikassa järjestetään vuosittain kansalaisliikkeiden Alternative Mining Indaba -tapahtuma, joka on vastaveto kaivosyhtiöiden Indaba-kokoukselle. Kuva kevään 2017 vaihtoehto-Indaban mielenosoituksesta Kapkaupungissa. (Kuva: Mark Olalde / IPS)

(IPS) -- Etelä-Afrikassa odotetaan oikeuden päätöstä kaivoskiistassa, josta voi tulla merkittävä ennakkotapaus. Kaivosta vastustavien asukkaiden mielestä laki antaa heille oikeuden sanoa hankkeelle ”ei”.

Kamppailua käy viiden maalaiskylän muodostama Amadiba-ryhmä Itä-Kapin maakunnan rannikolla. Vastustaja on australialainen Mineral Commodities -yhtiö, joka on perustamassa seudulle titaanikaivosta.

Amadiba-kylissä viljellään perinteisiä yhteismaita, ja asukkaiden mukaan kaivos vaikuttaisi tuhoisasti heidän elinkeinoihinsa ja ympäristöön.

”Laidunnan täällä sikoja, lehmiä ja vuohia. Kasvatan myös kaiken ruokani itse. En salli kaivoksen mullistavan elämääni. Tämä maa ei ole myytävänä”, kyläläinen Mamthithala Yalo sanoo.

Riita oli huhtikuussa oikeudessa pääkaupungissa Pretoriassa, ja päätöksen odotetaan viipyvän useita kuukausia. Asukkaiden mielestä nykyinen kaivoslaki edellyttää, että he antavat suostumuksensa hankkeelle. Yhtiö oli kuitenkin saanut toimiluvan ilman sitä. Sen aloitellessa louhintaa puhkesi yhteenottoja, eikä kuolonuhreilta vältytty.

Valtio julisti viime vuonna alueelle 1,5 vuoden toimintakiellon.

Puheenjohtaja ammuttiin

Asukkaiden perustamaa Amadiban kriisikomiteaa johtaa nyt Nonhle Mbuthuma -niminen nainen. Hänen edeltäjänsä Sikhosiphi ‘Bazooka' Radebe ammuttiin kotiovelleen keväällä 2016. Moni uskoo, että hänet murhattiin aktivisminsa vuoksi. Myös Mbuthuman pelätään olevan tappolistalla.

”Maa on meidän identiteettimme. Kun menetämme maan, emme ole enää mitään. Yhtä hyvin voi tulla tapetuksi”, Mbuthuma sanoo.

Kyläläisiä tukevat kansalaisjärjestöt ovat vedonneet oikeuteen, että asukkaat saisivat ainakin neuvotella heille kuuluvista rojalteista, jos kaivosta ei kielletä. Ellei sekään mene läpi, kaivoslaki halutaan julistaa perustuslainvastaiseksi.

Kaivosyhtiön mielestä asukkaat tulkitsevat lakia väärin ja Amadiban vaatimusten läpimeno vaikeuttaisi kaivostoimintaa kautta maan.

Juuri sitä Mbuthuma ja kumppanit toivovat, koska ”kaivokset häätävät ihmisiä mailtaan ympäri Afrikkaa.”

Päällikkö teki diilin

Kun Etelä-Afrikka lopetti rotusorron ja siirtyi demokratiaan 1994, pyrkimyksenä oli palauttaa maan aarteet kansalle mutta sopeutua samalla kansainväliseen kapitalismiin. Kaivosoikeudet keskitettiin valtiolle talouskehityksen vauhdittamiseksi.

Valtio jakoi kaivoslupia yrityksille, ja selkkauksia puhkesi yhteismaiden asukkaiden kanssa. Noin 13 prosenttia maista on yhteiskäytössä apartheidin ajan ”kotimaiden” jäljiltä. Ne perustettiin pitämään mustat pois kaupungeista, ja alueilla asuu yhä noin 18 miljoonaa Etelä-Afrikan 57 miljoonasta asukkaasta.

Yhteisömaista päättävät perinteiset päälliköt ja neuvostot, jotka saavat periaatteessa valtansa kansalta. Perinteisen lain mukaan he eivät voi tehdä päätöksiä ilman alamaistensa suostumusta.

Moni päällikkö on kuitenkin tehnyt diilejä kaivosyhtiöiden kanssa ja päästänyt ne yhteismaille asukkailta kysymättä. Näin tapahtui Amadibassakin, jossa yksi päällikkö sai yhtiöstä johtajanviran. Hän kertoi oikeudessa, että hänelle oli luvattu pysyvä päällikkyys ja osuus kaivoksen tuotosta.

Mineral Commodities -yhtiön toimitusjohtaja Mark Caruso kieltäytyi kommentoimasta asiaa.

kansalaisoikeudetaktivismikansalaisyhteiskuntaliiketoimintayhtiöt Etelä-Afrikka Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.