Uutiset

Eritrean pakolaisten lehti varoittaa Euroopasta

Etiopiassa ilmestyvä lehti käsittelee siirtolaisuuden vaaroja ja kertoo Euroopan todellisuudesta, kertoo päätoimittaja Estifo.
Eritrean pakolaiset julkaisevat omaa lehteä naapurimaan Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

(IPS) -- Kotimaastaan paennut eritrealainen toimittaja Estifo* julkaisee Etiopian pääkaupungissa lehteä kohtalotovereilleen. Lehti varoittaa pakolaisia vaaroista, jotka odottavat Libyan kautta Eurooppaan pyrkiviä.

Etiopiassa on yli 700 000 pakolaista, mikä on eniten Afrikassa ja viidenneksi eniten maailmassa. Pakolaiset tulevat pääasiassa Somaliasta, Eritreasta ja Sudanista. Moni pyrkii jatkamaan matkaansa Pohjois-Afrikan kautta Eurooppaan.

Etiopian yli 100 000 eritrealaisen joukossa on paljon mediaväkeä. Committee to Protect Journalists -järjestö luokittelee Eritrean maailman pahimmaksi sensuroijaksi ja toimittajien vangitsemisen kärkimaaksi.

"Lehtemme käsittelee siirtolaisuuden vaaroja ja kertoo Euroopan todellisuudesta", päätoimittaja Estifo kertoo. Hänen mielestään eritrealaisten kannattaa jäädä Etiopiaan, koska kaikki on siellä tutumpaa ja paluu kotiin käy helpommin, kun tilanne muuttuu.

Sorto kiihtyi 2001

Eritreassa tiedonvälityksen tukahduttaminen voimistui syksyllä 2001, jolloin maailman huomio keskittyi Yhdysvalloissa tapahtuneisiin terrori-iskuihin.

"Yksityiset uutiskanavat suljettiin syyskuussa ja joukoittain kollegoja pidätettiin", kertoo Estifo, joka oli hakeutunut tarkoituksella urheilutoimittajaksi välttääkseen pidätyksen.

Myöhemmin hän pestautui tiedottajaksi autiomaassa toimivaan armeijan koulutuskeskukseen. Kuukausipalkka oli 34 euroa ja vuokra 28 euroa. Vuonna 2007 hän onnistui saamaan loman vaimonsa raskauden takia ja perhe päätti piiloutua. Estifo pysytteli kaksi vuotta kotonaan.

Lopulta hän uskaltautui ulos ja ryhtyi vaimonsa kanssa myymään kenkiä. Näin kerättiin vähitellen rahat välittäjälle, joka avusti heidät rajalle.

"Emme myyneet omaisuuttamme ennen lähtöä, koska se olisi herättänyt epäilyjä. Rajalla jouduimme odottamaan päivänkoittoa ennen ilmoittautumista turvapaikanhakijoiksi, koska muuten meidät olisi ammuttu", Estifo muistelee.

Toimittajien joukkopidätyksiä

Estifon työ- ja kohtalotoveri Beyene* muistaa Eritreasta 40 toimittajan pidätyksen vuonna 2009. Heitä syytettiin tietojen vuotamisesta ulkomaiselle medialle.

"Toimittajalla ei ollut mitään oikeuksia, ei edes valtion television palveluksessa. Jos teki jotain väärin, paikalle soitettiin poliisi", hän kertoo.

Pidätyksiä tehtiin pelottelutarkoituksessa teehuoneessa, johon toimittajat kokoontuivat rentoutumaan.

Eritrean johto pelkäsi arabikevään levottomuuksien leviämistä ja peruutti vuonna 2011 suunnitelmat internetin tuomisesta puhelimiin. Nettiin pääsee yhä vain hitaalla modeemiyhteydellä, jota käyttää YK:n mukaan alle prosentti eritrealaisista. Kännykkä on 5,6 prosentilla, mikä on maailman alhaisin osuus.

*Haastatelluista käytetään vain etunimeä turvallisuussyistä.

Sateenvarjo ilmestyy Norjan tuella

(IPS) -- Etiopian Addis Abebassa toimitettu Eritrean pakolaisten lehti Tsilal (Sateenvarjo) ilmestyy kahden kuukauden välein 3 000 kappaleen painoksena. Norjan pakolaisneuvoston tuki mahdollistaa 28 euron kuukausipalkan lehden seitsemälle toimittajalle. Toimitus kokoontuu kahvilassa.

"Rahaa ei ole riittävästi, mutta tämä on ainoa keino saada ääntämme kuuluviin", lehden päätoimittaja Estifo* sanoo. Hän haluaa kertoa tosiasioita elämästä Euroopassa, koska sosiaalinen media syöttää nuorille eritrealaisille liian ruusuisia kuvia.

Lehti kertoo myös eritrealaisista taiteilijoista ja yritystoiminnasta, mutta jättää politiikan ja uskonnon kaltaiset arat aiheet sivuun. Sananvapaus on kapea myös Etiopiassa, joka kuuluu Eritrean ohella maailman sensuurimaiden kärkeen.

Estifon mukaan myös rahapula rajaa aihevalikoimaa ja estää matkustamasta pakolaisleireille, joista suurimmat sijaitsevat satojen kilometrien päässä pääkaupungista. Hänen haaveenaan on perustaa radioasema, joka olisi kuultavissa myös Eritreassa.

ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuussananvapaustiedotusvälineet Eritrea Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Mies puolilähikuvassa

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.
Kaksi naista puolilähikuvassa

Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävyystoiminta on matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, jossa suomea puhuvat naiset ja maahanmuuttajanaiset ystävystyvät. Kongolaistaustainen Melise Mwanto haki mukaan, koska halusi sekä oppia kieltä että löytää ystävän, jolla olisi lapsia.
Yleiskuva YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalista

YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana

Syyrian Idlibistä on paennut lähes 700 000 ihmistä joulukuun alun jälkeen. ”Monet koulut ja moskeijat ovat täynnä pakolaisperheitä, ja tilan löytämisestä jopa keskeneräisistä rakennuksista on tullut lähes mahdotonta”, kertoo UNHCR:n edustaja Andrej Mahecic.

Tuoreimmat

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana
Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead
Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”
Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan
Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat
Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä