Uutiset Koronavirus

Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”

Bangladeshin rohingyapakolaisten leiriltä Cox’s Bazarista on löytynyt ensimmäinen vahvistettu koronavirustartunta. Leirialueella elää yli 855 000 pakolaista, mutta tehohoitopaikkoja ei vielä ole.
Nainen hengityssuojain kasvoillaan.
Mobina Khatun on yksi YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin rohingyavapaaehtoisista, jotka ovat levittäneet tietoa koronaviruksesta ja sen ehkäisystä. (Kuva: Pappu Mia / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Myanmarista paenneita rohingyoja majoittavalla pakolaisleirialueella Bangladeshin Cox’s Bazarissa on todettu ensimmäinen koronavirustartunta. Lisäksi on todettu yksi tartunta leirialueen ulkopuolella.

Avustusjärjestöt ovat huolissaan, sillä Cox’s Bazarissa sijaitsevaa Kutupalongin leirialuetta pidetään maailman suurimpana pakolaisleirinä. Siellä asuu yli 855 000 etnisen rohingya-ryhmän jäsentä. He ovat paenneet etnisiä puhdistuksia Myanmarista pääosin elokuun 2017 jälkeen.

”Nyt kun virus on tullut maailman suurimmalle pakolaisasutusalueelle, on hyvin mahdollista, että tuhansia ihmisiä kuolee. Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”, varoittaa Pelastakaa Lapset -järjestön vanhempi vaikuttamistyön johtaja Athena Rayburn tiedotteessa.

Bangladeshissa aloitettiin eristystoimet maaliskuun lopulla koronaviruksen vuoksi. Esimerkiksi liikenne Cox's Bazariin ja sieltä pois on ollut kiellettyä huhtikuun alusta alkaen. Pakolaisleirialueella on saanut tehdä välttämätöntä hätäaputyötä.

Viranomaiset ja avustusjärjestöt ovat yrittäneet ehkäistä tartuntoja muun muassa kouluttamalla terveystyöntekijöitä, jakamalla ohjeita sekä vettä ja saippuaa.

Leirialueen terveyspalvelut ovat kuitenkin ylikuormitetut eikä välineitä, tiloja tai henkilökuntaa ole riittävästi tapausten hoitamiseksi, varoittaa avustusjärjestö IRC:n maajohtaja Manish Agrawal.

”Väestö jakaa vesi- ja hygieniapalvelut, kuten vessat, peseytymispaikat ja vesipisteet, mikä johtaa pitkiin jonoihin ja väistämättömiin epähygieenisiin oloisin. Saippuaa, vettä ja tilaa ei ole, jotta he voisivat seurata ohjeita ja suojautua taudilta. Myös ruuanjakopaikat ja torit ovat liian ahtaita, mikä tekee turvavälien pitämisestä suuren haasteen”, hän sanoo tiedotteessa.

Väentiheys leirialueella on noin 40 000–70 000 neliökilometrillä. Agrawal muistuttaa, että se on ainakin 1,6 kertaa enemmän kuin esimerkiksi Diamond Princess -risteilyaluksella, jolla tartunnat levisivät valtavaa vauhtia.

Riskejä pahentaa se, että yli 30 000 leirin asukasta on yli 60-vuotiaita ja monilla on terveysongelmia jo valmiiksi. Bangladeshin viranomaisten asettamien netti- ja kännykkärajoitusten vuoksi tietoa on vaikea saada. Myöskään tehohoitopaikkoja ei vielä ole.

Yhteensä Bangladeshissa on todettu lähes 19 000 koronavirustartuntaa. Tartuntojen hoitaminen on vaikeaa, sillä 160 miljoonan ihmisen maassa arvioidaan olevan vain 2 000 hengityskonetta.

Koronavirus katastrofiapupakolaisetterveyssairaus/lääkintä BangladeshBurma, Myanmar Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.
pommituksia kaupungissa

Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat

Jemeniä uhkaavat pian tuhannet kolerakuolemat, kun ihmiset eivät koronan pelossa uskalla hakeutua hoitoon, avustusjärjestöt varoittavat. Pitkään jatkuneen konfliktin, koronan, tulvien ja heinäsirkkojen piinaama maa on jälleen nälkäkriisin partaalla.

Tuoreimmat

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria
Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta