Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Ennuste: Suomen kehitysyhteistyövarojen BKTL-osuus laskee taas – ”kuin lehmän häntä”

Julkisen talouden suunnitelman mukaan lähivuosina Suomen bruttokansantulosta enää 0,37 prosenttia menee kehitysyhteistyöhön. Tavoite on 0,7.
Suomen lippu
Suomi aikoo käyttää kehitysyhteistyöhön 0,37 prosenttia bruttokansantulostaan vuosina 2019-2022. (Kuva: Timo Gufler / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomen kehitysyhteistyövarojen osuus bruttokansantulosta on jälleen laskemassa. Viime perjantaina valtioneuvoston yleisistunnossa hyväksytyn julkisen talouden suunnitelman mukaan osuus on vuosina 2019–2022 enää 0,37 prosenttia.

Asiasta kertoo kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa.

Viime vuonna Suomi ohjasi kehitysyhteistyöhön 0,41 prosenttia bruttokansantulostaan. Suomi ja muut rikkaat maat ovat kuitenkin sitoutuneet siihen, että osuus olisi vähintään 0,7.

”Samaan aikaan, kun naapurimaassamme järjestökollegamme kampanjoivat sen puolesta, että Ruotsi säilyttäisi kehitysyhteistyörahoituksensa yhdessä prosentissa bruttokansantulosta, laskee Suomen prosenttiosuus kuin lehmän häntä. Tuntuu kuin 0,7-sitoumusta haluttaisiin suorastaan paeta, sen verran kaukana juuri ilmestyneessä julkisen talouden ennusteessa esitetty 0,37 prosenttia jo on maalista”, kritisoi Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Anna-Stiina Lundqvist blogissaan.

Viime kevään julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin, että lähivuosina osuus olisi 0,39 prosenttia.

Tämänvuotisen julkisen talouden suunnitelman mukaan Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen nostaa kehitysrahoitus 0,7:ään. Myös kehitysyhteistyömäärärahojen kokonaissummaa on tarkoitus nostaa. Ensi vuonna varsinaisen kehitysyhteistyön varsinaiset määrärahat ovat noin 573 miljoonaa euroa. Vuoteen 2022 mennessä summa nousee noin 12 prosenttia.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n viime viikolla julkistamien tilastojen mukaan järjestön kehitysapukomitean 29 jäsenmaasta viime vuonna viisi saavutti 0,7-tavoitteen.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkatalous Suomi Kepa

Kommentit

Lähettänyt Anonyymi (ei varmistettu) 21.4.2018 - 00:17

Niin. Kehittyneistä teollisuusmaista vain viisi maata ovat saavuttaneet tuon aspirationaalisen 0,7% tavoitteen. Nämä viisi maat ovat Luxembourg, Norja, Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia. Taitavat Suomen resurssit olla aivan toisessa luokassa näiden viiden verrokkimaan kanssa. Keskimäärin apu on 0,31% luokkaa - eli Suomi olisi tuolla 0,37% luvulla edelleenkin varsin kirkkaasti keskitason yläpuolella. Taakse jäävät mm. sellaiset pienet ja köyhät maat kuin Saksa, Ranska jne jne... Kumma kyllä tästä faktasta ei hirveästi rummuteta kehitysaputeollisuudesta varansa saavien järjestöjen kirjoituksissa.

MIstäköhän historian havinasta nuo mainitesemasi luvut mahtavat olla: OECD:n tilastoissa Saksan osuus on 0,7 % ja se on yhdeksänneksi suurin donor maailmassa määrällisesti. Saksa saavutti 0,7 tavoitteen vuonna 2016 mutta tipahti vuonna 2017 hieman sen alle (0,66). Ranskassa 0,43% . Myös Ranska on määrällisesti yksi maailman suuremmista maista. 0,7 -tavoitteen ylittäneitä maita on nykyään kuusi: mukana Luxemburg, jolla 1,0%. Hyvin lähellä on myös Alankomaat (0,6). Määrällisesti eniten antavat USA, UK, Ranska, Saksa ja Japani. Nämä siis OECD-maita. OECD:n ulkopuolisista merkittävin on Arabiemiraatit, jonka osuus on 1,13 %

Suomen kannalta parempi verrokkiprosentti kuin globaalikeskiarvo on EU, jossa sielläkin keskiarvo nousee 0,5%:iin. Siitäkin Suomi jää siis reilusti. Viitteet mm. https://eeas.europa.eu/headquarters/headquarters-homepage/42748/eu-rema… ja http://www.oecd.org/development/financing-sustainable-development/devel…

Lue myös

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Koululaisia pulpettien ääressä

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.
Nepalin pääkaupungin Kathmandun rakennuksia

Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun

Moni korkeasti koulutettu nepalilainen lähtee töihin Etelä-Koreaan. Tutkimuksen mukaan muun muassa kovat paineet ja ulospääsymahdollisuuksien puuttuminen johtavat jopa itsemurhiin. Nepalin valtiolla taas ei ole juuri halua puuttua asiaan.
Punapaitainen nainen

Cinemaissí-elokuvafestareilla nostetaan tänä vuonna esiin hiljaisen enemmistön ja marginaaliin jäävien ääniä

Tällä viikolla järjestettävällä Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaalilla nähdään muun muassa alkuperäiskansojen ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia käsitteleviä elokuvia. Festivaaleilla vierailee brasilialaisohjaaja Tai Linhares.

Tuoreimmat

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla
Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun
Cinemaissí-elokuvafestareilla nostetaan tänä vuonna esiin hiljaisen enemmistön ja marginaaliin jäävien ääniä
Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita
Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi
Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla
Afrikan sarvessa on satanut vähiten lähes 40 vuoteen – 13 miljoonan ihmisen ruuansaanti uhattuna
Ilmastonmuutos on Afrikan kaivosteollisuudelle mahdollisuus ja uhka – Osa mineraaleista jätettävä louhimatta
Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"
Tutkimus: Afrikan maiden homofobinen lainsäädäntö vaikeuttaa hivin hoitoa – Jopa kolme neljästä homomiehestä ei saa lääkitystä