Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Ennuste: Suomen kehitysyhteistyövarojen BKTL-osuus laskee taas – ”kuin lehmän häntä”

Julkisen talouden suunnitelman mukaan lähivuosina Suomen bruttokansantulosta enää 0,37 prosenttia menee kehitysyhteistyöhön. Tavoite on 0,7.
Suomen lippu
Suomi aikoo käyttää kehitysyhteistyöhön 0,37 prosenttia bruttokansantulostaan vuosina 2019-2022. (Kuva: Timo Gufler / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomen kehitysyhteistyövarojen osuus bruttokansantulosta on jälleen laskemassa. Viime perjantaina valtioneuvoston yleisistunnossa hyväksytyn julkisen talouden suunnitelman mukaan osuus on vuosina 2019–2022 enää 0,37 prosenttia.

Asiasta kertoo kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa.

Viime vuonna Suomi ohjasi kehitysyhteistyöhön 0,41 prosenttia bruttokansantulostaan. Suomi ja muut rikkaat maat ovat kuitenkin sitoutuneet siihen, että osuus olisi vähintään 0,7.

”Samaan aikaan, kun naapurimaassamme järjestökollegamme kampanjoivat sen puolesta, että Ruotsi säilyttäisi kehitysyhteistyörahoituksensa yhdessä prosentissa bruttokansantulosta, laskee Suomen prosenttiosuus kuin lehmän häntä. Tuntuu kuin 0,7-sitoumusta haluttaisiin suorastaan paeta, sen verran kaukana juuri ilmestyneessä julkisen talouden ennusteessa esitetty 0,37 prosenttia jo on maalista”, kritisoi Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Anna-Stiina Lundqvist blogissaan.

Viime kevään julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin, että lähivuosina osuus olisi 0,39 prosenttia.

Tämänvuotisen julkisen talouden suunnitelman mukaan Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen nostaa kehitysrahoitus 0,7:ään. Myös kehitysyhteistyömäärärahojen kokonaissummaa on tarkoitus nostaa. Ensi vuonna varsinaisen kehitysyhteistyön varsinaiset määrärahat ovat noin 573 miljoonaa euroa. Vuoteen 2022 mennessä summa nousee noin 12 prosenttia.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n viime viikolla julkistamien tilastojen mukaan järjestön kehitysapukomitean 29 jäsenmaasta viime vuonna viisi saavutti 0,7-tavoitteen.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkatalous Suomi Kepa

Kommentit

Lähettänyt Anonyymi (ei varmistettu) 21.4.2018 - 00:17

Niin. Kehittyneistä teollisuusmaista vain viisi maata ovat saavuttaneet tuon aspirationaalisen 0,7% tavoitteen. Nämä viisi maat ovat Luxembourg, Norja, Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia. Taitavat Suomen resurssit olla aivan toisessa luokassa näiden viiden verrokkimaan kanssa. Keskimäärin apu on 0,31% luokkaa - eli Suomi olisi tuolla 0,37% luvulla edelleenkin varsin kirkkaasti keskitason yläpuolella. Taakse jäävät mm. sellaiset pienet ja köyhät maat kuin Saksa, Ranska jne jne... Kumma kyllä tästä faktasta ei hirveästi rummuteta kehitysaputeollisuudesta varansa saavien järjestöjen kirjoituksissa.

MIstäköhän historian havinasta nuo mainitesemasi luvut mahtavat olla: OECD:n tilastoissa Saksan osuus on 0,7 % ja se on yhdeksänneksi suurin donor maailmassa määrällisesti. Saksa saavutti 0,7 tavoitteen vuonna 2016 mutta tipahti vuonna 2017 hieman sen alle (0,66). Ranskassa 0,43% . Myös Ranska on määrällisesti yksi maailman suuremmista maista. 0,7 -tavoitteen ylittäneitä maita on nykyään kuusi: mukana Luxemburg, jolla 1,0%. Hyvin lähellä on myös Alankomaat (0,6). Määrällisesti eniten antavat USA, UK, Ranska, Saksa ja Japani. Nämä siis OECD-maita. OECD:n ulkopuolisista merkittävin on Arabiemiraatit, jonka osuus on 1,13 %

Suomen kannalta parempi verrokkiprosentti kuin globaalikeskiarvo on EU, jossa sielläkin keskiarvo nousee 0,5%:iin. Siitäkin Suomi jää siis reilusti. Viitteet mm. https://eeas.europa.eu/headquarters/headquarters-homepage/42748/eu-rema… ja http://www.oecd.org/development/financing-sustainable-development/devel…

Lue myös

Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Suomen lippu -kuviolla koristeltu kakku

Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä – ”hiljainen, hyväntahtoinen enemmistö” jää keskusteluissa kriitikoiden varjoon

Ulkoministeriön tänään julkaistun kehitysyhteistyökyselyn mukaan melkein yhdeksän kymmenestä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Taustalla voi olla Suomen oman talouden elpyminen, arvelee Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Kolikoita lasissa

Kehitysavun rahavirtojen seuraaminen on helpottunut – Suomen läpinäkyvyys parani huonosta keskinkertaiseksi

Tuoreen arvion mukaan Suomen ja muidenkin avunantajien lahjoittamaa kehitysapua on aiempaa helpompi seurata. Esimerkiksi tuloksista kerrotaan yhä kuitenkin aivan liian vähän.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Ihmisiä Pride-kulkueessa

Seta: Muunsukupuolisten hoidon rajoittaminen lisää itsetuhoisuuden määrää – "HUS:n ja TAYS:n linjaukset päinvastaisia kuin alan kansanvälinen kehitys"

Uudessa kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä ei enää erotella hoidettavia transsukupuolisiin ja muunsukupuolisiin. Seta vaatii Suomea toimimaan samoin ja takaamaan sukupuolenkorjaushoidot myös muille kuin itsensä naiseksi tai mieheksi kokeville.
Mielenosoittajia

Ortega ajaa Nicaraguaa umpikujaan, yli 23 000 paennut Costa Ricaan – ”Vaikea poistaa syöpäläistä, jonka lonkerot ulottuvat joka kolkkaan”

Nicaraguan tilannetta pidempään seuranneille huhtikuussa alkanut mielenosoitusaalto ei tullut yllätyksenä. Jatko on Ortegan käsissä: suostuuko hän luopumaan vallasta ja järjestämään uudet vaalit?
Värikkäitä ilmapalloja

Costa Rica hyväksymässä samaa sukupuolta olevien avioliiton

Costa Rican korkein oikeus on linjannut syrjiväksi lain, jonka kieltää samaa sukupuolta olevia solmimasta avioliiton. Laki lakkaa olemasta voimassa, vaikka sen muuttamisesta ei päästäisi sopuun parlamentissa.
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.