Ennuste: Suomen kehitysyhteistyövarojen BKTL-osuus laskee taas – ”kuin lehmän häntä” | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Ennuste: Suomen kehitysyhteistyövarojen BKTL-osuus laskee taas – ”kuin lehmän häntä”

Julkisen talouden suunnitelman mukaan lähivuosina Suomen bruttokansantulosta enää 0,37 prosenttia menee kehitysyhteistyöhön. Tavoite on 0,7.

Suomen lippu

Suomi aikoo käyttää kehitysyhteistyöhön 0,37 prosenttia bruttokansantulostaan vuosina 2019-2022. Kuva: Timo Gufler / CC BY-NC-ND 2.0.

Suomen kehitysyhteistyövarojen osuus bruttokansantulosta on jälleen laskemassa. Viime perjantaina valtioneuvoston yleisistunnossa hyväksytyn julkisen talouden suunnitelman mukaan osuus on vuosina 2019–2022 enää 0,37 prosenttia.

Asiasta kertoo kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa.

Viime vuonna Suomi ohjasi kehitysyhteistyöhön 0,41 prosenttia bruttokansantulostaan. Suomi ja muut rikkaat maat ovat kuitenkin sitoutuneet siihen, että osuus olisi vähintään 0,7.

”Samaan aikaan, kun naapurimaassamme järjestökollegamme kampanjoivat sen puolesta, että Ruotsi säilyttäisi kehitysyhteistyörahoituksensa yhdessä prosentissa bruttokansantulosta, laskee Suomen prosenttiosuus kuin lehmän häntä. Tuntuu kuin 0,7-sitoumusta haluttaisiin suorastaan paeta, sen verran kaukana juuri ilmestyneessä julkisen talouden ennusteessa esitetty 0,37 prosenttia jo on maalista”, kritisoi Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Anna-Stiina Lundqvist blogissaan.

Viime kevään julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin, että lähivuosina osuus olisi 0,39 prosenttia.

Tämänvuotisen julkisen talouden suunnitelman mukaan Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen nostaa kehitysrahoitus 0,7:ään. Myös kehitysyhteistyömäärärahojen kokonaissummaa on tarkoitus nostaa. Ensi vuonna varsinaisen kehitysyhteistyön varsinaiset määrärahat ovat noin 573 miljoonaa euroa. Vuoteen 2022 mennessä summa nousee noin 12 prosenttia.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n viime viikolla julkistamien tilastojen mukaan järjestön kehitysapukomitean 29 jäsenmaasta viime vuonna viisi saavutti 0,7-tavoitteen.

Kommentit

Lähettänyt Anonyymi (ei varmistettu) 21.4.2018 - 00:17

Niin. Kehittyneistä teollisuusmaista vain viisi maata ovat saavuttaneet tuon aspirationaalisen 0,7% tavoitteen. Nämä viisi maat ovat Luxembourg, Norja, Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia. Taitavat Suomen resurssit olla aivan toisessa luokassa näiden viiden verrokkimaan kanssa. Keskimäärin apu on 0,31% luokkaa - eli Suomi olisi tuolla 0,37% luvulla edelleenkin varsin kirkkaasti keskitason yläpuolella. Taakse jäävät mm. sellaiset pienet ja köyhät maat kuin Saksa, Ranska jne jne... Kumma kyllä tästä faktasta ei hirveästi rummuteta kehitysaputeollisuudesta varansa saavien järjestöjen kirjoituksissa.

Lähettänyt Anonyymi (ei varmistettu) 27.4.2018 - 15:05

In reply to by Anonyymi (ei varmistettu)

MIstäköhän historian havinasta nuo mainitesemasi luvut mahtavat olla: OECD:n tilastoissa Saksan osuus on 0,7 % ja se on yhdeksänneksi suurin donor maailmassa määrällisesti. Saksa saavutti 0,7 tavoitteen vuonna 2016 mutta tipahti vuonna 2017 hieman sen alle (0,66). Ranskassa 0,43% . Myös Ranska on määrällisesti yksi maailman suuremmista maista. 0,7 -tavoitteen ylittäneitä maita on nykyään kuusi: mukana Luxemburg, jolla 1,0%. Hyvin lähellä on myös Alankomaat (0,6). Määrällisesti eniten antavat USA, UK, Ranska, Saksa ja Japani. Nämä siis OECD-maita. OECD:n ulkopuolisista merkittävin on Arabiemiraatit, jonka osuus on 1,13 %

Suomen kannalta parempi verrokkiprosentti kuin globaalikeskiarvo on EU, jossa sielläkin keskiarvo nousee 0,5%:iin. Siitäkin Suomi jää siis reilusti. Viitteet mm. https://eeas.europa.eu/headquarters/headquarters-homepage/42748/eu-rema… ja http://www.oecd.org/development/financing-sustainable-development/devel…

Lisää uusi kommentti