Uutiset

Emiraattien aseostot satamakiistan ytimessä

Miljardien dollarien arvoisilla asekaupoilla lienee vaikutusta siihen, että Yhdysvaltain presidentti George W. Bush puolustaa kiivaasti amerikkalaisten satamaterminaalien myymistä valtionyhtiölle, jonka kotimaa on Arabiemiirikuntien liitto (UAE).

Arabiemiraattien valtionyhtiö Dubai Ports World osti aiemmin brittiläisen Peninsula & Orientalin. Se on jo pitkään hoitanut kokonaan tai osittain kuutta tärkeää satamaa Yhdysvaltain itä- ja etelärannikolla, New Yorkissa, Newarkissa, Philadelphiassa, Baltimoressa, Miamissa ja New Orleansissa.

Dubai Ports World hankki kaupalle asianmukaisen luvan Yhdysvaltain ulkomaisten investointien neuvottelukunnalta.

Kauppa synnytti voimakkaan vastareaktion sekä amerikkalaisten demokraattien että republikaanien joukossa. He vaativat kaupan perumista, koska arabiyhtiön pelätään mahdollistavan terrorismin maihinnousun.

Bush kuitenkin korostaa, että UAE on ollut USA:n vankka liittolainen sodassa terrorismia vastaan. Tarkkailijoiden mukaan taustalla ovat Yhdysvalloille tärkeät asekaupat ja pelko asiakkaan menettämisestä eurooppalaisille kilpailijoille.

Persianlahden öljyvaltioihin kuuluva Arabiemiraatit sopi vuonna 2000 Yhdysvaltain kanssa 6,4 miljardin dollarin (dollari on 0,84 euroa) aseostoista. Kauppaan sisältyi 80 kappaletta F-16 E/F -hävittäjiä, joiden toimitukset jatkuvat vuoteen 2007.

Asemarkkinoita analysoivan Forecast Internationalin Lähi-idän asiantuntija Tom Baranauskas pitää 80 hävittäjän tilausta merkittävänä Yhdysvalloille. Hyvät suhteet on varmistettava jatkossakin, jotta USA voi tarjota koneisiin parannuksia ja huoltoa.

Yhdysvaltain kannalta on kuitenkin huolestuttavaa, että UAE:n kiinnostus näyttää suuntautuvan yhä enemmän eurooppalaisiin asevalmistajiin. Esimerkiksi Ranskan kanssa sillä on meneillään kahden miljardin sotatarvikekaupat.

Ranskan Mirage-hävittäjien lisäksi UAE on tilannut Britanniasta 36 Hawk 100 -harjoituskonetta, Saksasta neljä sotalaivaa ja Hollannista kaksi fregattia. Rankasta on ostettu myös 400 hyökkäysvaunua.

UAE:n armeijan miesvahvuus on alle 60 000, mutta varustelultaan se kuuluu maailman kärkeen. Maa ei saa Yhdysvalloilta sotilasapua, vaan maksaa kaikki aseensa kovalla valuutalla.

Yhdysvaltain ulkoministeriön helmikuussa julkistaman arvion mukaan UAE:n ennakoidaan tänä vuonna tilaavan amerikkalaisia aseita noin 1,9 miljardin dollarin edestä.

Forecast International arvioi Arabiemiirikuntien kuluvan vuoden sotilasbudjetin 3,7 miljardiksi dollariksi, mikä ei edusta Lähi-idän huippua. Saudi-Arabian luku on 20,2 miljardia, Israelin 9,9, Iranin 7,9 ja Kuwaitin 4,9 miljardia dollaria.

Emiraateilla on maailman kolmanneksi suurimmat öljyvarat ja viidenneksi suurin maakaasuvaranto. Öljy tuottaa 30 prosenttia sen kansantuotteesta, joka henkeä kohden laskettuna on 17 000 dollaria vuodessa.

Kun öljyn maailmanmarkkinahinta on kohonnut 12 dollarista tynnyriltä vuonna 1998 nykyiseen 65 dollariin, se on parantanut UAE:n ostovoimaa roimasti. Satamakaupat liittyvät sen pyrkimykseen nousta tärkeäksi tekijäksi maailman kuljetusbisneksessä.

Baranauskasin mukaan UAE on asehankinnoissaan – varsinkin hävittäjien suhteen – yhä varsin riippuvainen Yhdysvalloista. Mutta sen muut kaupat osoittavat, ettei maa ole halukas jättäytymään yhden kortin varaan.

Hän veikkaa, että satamajupakan seurauksena UAE haluaa entisestään vähentää riippuvuuttaan Yhdysvaltain asemarkkinoista.

Baranauskas sanoo, että arabiostajia on ennestään ärsyttänyt Yhdysvaltain haluttomuus sallia aseiden varustelua tietotekniikan viimeisillä hienouksilla.

”Kun Israel yleensä saa aseiden täydelliset versiot, kaksinaamaisuus pannaan muistiin, ja se voi kostautua myöhemmin kilpailutilanteessa muiden toimittajien kanssa”, hän pohtii.

terrorismi ArabiemiirikunnatYhdysvallat

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Slovenian armeijan käyttämä Patrian panssariajoneuvo.

Suomen asekaupan arvo notkahti

Rauhanjärjestöt kritisoivat Arabiemiraatteihin myönnettyjä poikkeuksellisen pitkiä vientilupia.
Kaloja uimassa muoviroskien seassa. Suurin osa kaikesta muovista päätyy mereen.

Meret hukkuvat muoviin – meriin päätyy vuosittain yli 10 miljoonaa tonnia muovia

Muovijätteen määrä valtamerissä ja muilla vesialueilla uhkaa kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä, todetaan YK:n ympäristöohjelman raportissa. Kaikesta maailman muovista alle kymmenen prosenttia kierrätetään.
Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.