Uutiset

Emiraattien aseostot satamakiistan ytimessä

Miljardien dollarien arvoisilla asekaupoilla lienee vaikutusta siihen, että Yhdysvaltain presidentti George W. Bush puolustaa kiivaasti amerikkalaisten satamaterminaalien myymistä valtionyhtiölle, jonka kotimaa on Arabiemiirikuntien liitto (UAE).

Arabiemiraattien valtionyhtiö Dubai Ports World osti aiemmin brittiläisen Peninsula & Orientalin. Se on jo pitkään hoitanut kokonaan tai osittain kuutta tärkeää satamaa Yhdysvaltain itä- ja etelärannikolla, New Yorkissa, Newarkissa, Philadelphiassa, Baltimoressa, Miamissa ja New Orleansissa.

Dubai Ports World hankki kaupalle asianmukaisen luvan Yhdysvaltain ulkomaisten investointien neuvottelukunnalta.

Kauppa synnytti voimakkaan vastareaktion sekä amerikkalaisten demokraattien että republikaanien joukossa. He vaativat kaupan perumista, koska arabiyhtiön pelätään mahdollistavan terrorismin maihinnousun.

Bush kuitenkin korostaa, että UAE on ollut USA:n vankka liittolainen sodassa terrorismia vastaan. Tarkkailijoiden mukaan taustalla ovat Yhdysvalloille tärkeät asekaupat ja pelko asiakkaan menettämisestä eurooppalaisille kilpailijoille.

Persianlahden öljyvaltioihin kuuluva Arabiemiraatit sopi vuonna 2000 Yhdysvaltain kanssa 6,4 miljardin dollarin (dollari on 0,84 euroa) aseostoista. Kauppaan sisältyi 80 kappaletta F-16 E/F -hävittäjiä, joiden toimitukset jatkuvat vuoteen 2007.

Asemarkkinoita analysoivan Forecast Internationalin Lähi-idän asiantuntija Tom Baranauskas pitää 80 hävittäjän tilausta merkittävänä Yhdysvalloille. Hyvät suhteet on varmistettava jatkossakin, jotta USA voi tarjota koneisiin parannuksia ja huoltoa.

Yhdysvaltain kannalta on kuitenkin huolestuttavaa, että UAE:n kiinnostus näyttää suuntautuvan yhä enemmän eurooppalaisiin asevalmistajiin. Esimerkiksi Ranskan kanssa sillä on meneillään kahden miljardin sotatarvikekaupat.

Ranskan Mirage-hävittäjien lisäksi UAE on tilannut Britanniasta 36 Hawk 100 -harjoituskonetta, Saksasta neljä sotalaivaa ja Hollannista kaksi fregattia. Rankasta on ostettu myös 400 hyökkäysvaunua.

UAE:n armeijan miesvahvuus on alle 60 000, mutta varustelultaan se kuuluu maailman kärkeen. Maa ei saa Yhdysvalloilta sotilasapua, vaan maksaa kaikki aseensa kovalla valuutalla.

Yhdysvaltain ulkoministeriön helmikuussa julkistaman arvion mukaan UAE:n ennakoidaan tänä vuonna tilaavan amerikkalaisia aseita noin 1,9 miljardin dollarin edestä.

Forecast International arvioi Arabiemiirikuntien kuluvan vuoden sotilasbudjetin 3,7 miljardiksi dollariksi, mikä ei edusta Lähi-idän huippua. Saudi-Arabian luku on 20,2 miljardia, Israelin 9,9, Iranin 7,9 ja Kuwaitin 4,9 miljardia dollaria.

Emiraateilla on maailman kolmanneksi suurimmat öljyvarat ja viidenneksi suurin maakaasuvaranto. Öljy tuottaa 30 prosenttia sen kansantuotteesta, joka henkeä kohden laskettuna on 17 000 dollaria vuodessa.

Kun öljyn maailmanmarkkinahinta on kohonnut 12 dollarista tynnyriltä vuonna 1998 nykyiseen 65 dollariin, se on parantanut UAE:n ostovoimaa roimasti. Satamakaupat liittyvät sen pyrkimykseen nousta tärkeäksi tekijäksi maailman kuljetusbisneksessä.

Baranauskasin mukaan UAE on asehankinnoissaan – varsinkin hävittäjien suhteen – yhä varsin riippuvainen Yhdysvalloista. Mutta sen muut kaupat osoittavat, ettei maa ole halukas jättäytymään yhden kortin varaan.

Hän veikkaa, että satamajupakan seurauksena UAE haluaa entisestään vähentää riippuvuuttaan Yhdysvaltain asemarkkinoista.

Baranauskas sanoo, että arabiostajia on ennestään ärsyttänyt Yhdysvaltain haluttomuus sallia aseiden varustelua tietotekniikan viimeisillä hienouksilla.

”Kun Israel yleensä saa aseiden täydelliset versiot, kaksinaamaisuus pannaan muistiin, ja se voi kostautua myöhemmin kilpailutilanteessa muiden toimittajien kanssa”, hän pohtii.

terrorismi ArabiemiirikunnatYhdysvallat

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.