Uutiset Kehityspolitiikka

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.
Jokaiselta reissulta on oppinut jotain, sanoo maailmalla avustusoperaatioissa työskennellyt SPR:n kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi, joka on jäämässä eläkkeelle pitkän työuran jälkeen. (Kuva: Teija Laakso)

Kalle Löövi, 68, on ollut mukana monenlaisissa Punaisen Ristin avustusoperaatioissa ympäri maailman. Olosuhteet ovat olleet vaihtelevat, mutta niihin on ollut aina helppo sopeutua.

”En ole koskaan kokenut mitään, mitä kutsuisin kulttuurishokiksi mennessäni johonkin toiseen maahan. Minulla se menee niin päin, että se tapahtuu vasta Suomeen palatessa”, Löövi kertoo.

Hän havainnollistaa asiaa kertomalla työstään 1980-luvun alussa Somalian ja Etiopian rajalla. Maat olivat käyneet katkeran sodan Etiopian Ogadenin somalialueesta, ja olosuhteet olivat vaikeat.

Omatekoisessa suihkussa käydessään Löövillä oli tapana kyykistyä, koska hän arveli, että sillä konstilla vesi riittäisi parhaiten.

Kahdeksan kuukauden jälkeen hän lähti kotimatkalle kohti Suomea, mutta koska lento oli myöhässä, lentoyhtiö sijoitti hänet laatuhotelliin lentokentän kupeeseen.

”Menin pitkän reissun jälkeen suihkuun ja siellä minä sitten olin, hienon hotellin kylpyammeessa kyykyssä ja laskin varovasti vettä, jotta se varmasti riittäisi”, Löövi nauraa.

Vesistöetsijästä kouluttajaksi

Löövi on työskennellyt käytännössä koko työuransa Suomen Punaisen Ristin (SPR) palveluksessa, viimeiset viitisentoista vuotta kansainvälisen avun johtajana. Nyt hän on jäämässä eläkkeelle.

Valkeakoskella vuonna 1952 syntyneen Löövin tie SPR:n pitkäaikaiseksi avustustyön johtajaksi ei ole kaikkein tavallisin, sillä hän ei kokenut perinteistä avustustyöntekijän maailmanparannuskutsumusta. Hallintotieteitä opiskellutta Lööviä kiinnosti enemmän kotimaantoiminta.

”Olin hankkinut purjeveneen ja keksin ilmoittaa Punaiselle Ristille, että osaan opettaa, miten vesistöetsintää tehdään – varmuudella, joka tulee siitä, ettei ole koskaan tehnyt sellaista”, hän kertoo.

Hän liittyi paikallisen SPR:n osaston vapaaehtoiseksi kadonneiden etsijäksi ja oli ajan mittaan mukana kouluttamassa viranomaisiakin aiheesta. Lopulta silloisen SPR:n johto kehotti häntä menemään Punaisen Ristin kursseille ja myöhemmin myös kansainvälisen avustustoiminnan kursseille.

”Minulla ei suoraan sanottuna ollut mitään halua eikä kiinnostusta, sillä olin ajatellut, että tekisin vapaaehtoistyötä ja koulutusta vain harrastuksena. Sitten tuli kuitenkin Puolan sotatila vuonna 1982”, Löövi muistelee.

Puolan hallinto oli ottanut käyttöön kovat otteet nousevan Solidaarisuus-liikkeen tukahduttamiseksi. SPR vei alueelle elintarvikkeita ja vaatteita, ja Löövi oli mukana johdattamassa maahan avustusrekkoja.

Puolalaisten aktivistipappien ja paikallisen Punaisen Ristin vapaaehtoisten seuraaminen sai hänet innostumaan toden teolla hänen ymmärrettyään, että voisi olla itsekin osa samanlaista toimintaa. Niinpä hän jäi töihin SPR:lle.

Puolasta Löövin tie vei Somaliaan ja myöhemmin 1990-luvulla hajoamissotia käyvään Jugoslaviaan.

Hän on toiminut muun muassa Punaisen Ristin ja Puolikuun paikallisten aktiivien kouluttajana.

”Olin Somaliassa turhautunut, kun en mielestäni nähnyt mitään tuloksia. Tulokset tulivat kuitenkin myöhemmin, kun Somaliassa myöhemmin, 1990-luvun alussa puhkesi sisällissota. Silloin kuulin, että SPR:n kouluttamista 1 500:sta somalialaisesta puolet oli ilmoittautunut heti vapaaehtoisiksi”, hän kertoo.

Paikallisten panos tärkein

Humanitaarisen avun maailma on muuttunut etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana valtavasti. Toimijoita on yhä enemmän, ja samalla avun välittäminen on ammattimaistunut.

Yksi muutos on Löövin mukaan tehostuminen ja parempi koordinaatio. Hän on ollut mukana kehittämässä standardeja, jotta eri puolilla maailmaan avustustyö ja sen välineet toimisivat mahdollisimman tehokkaasti ja yhteneväisesti.

”Aiemmin menetelmät olivat hyvin erilaisia. Ei ollut sovittu edes sitä, että kaikki keräävät samanlaista tietoa. Kun työkalut ovat paremmassa kunnossa ja hommat paremmin selvillä, niin paikallisten aivan tavallisten ihmisten on helpompi vaikuttaa, koska nyt avun tuojilla on joku tolkku ja heille on helpompi välittää tietoa siitä, mitä todella tarvittaisiin.”

Mies lentokentällä puhelin kädessä.
Kalle Löövi ottamassa vastaan avustustavaraa Filippiinien Cebun lentokentällä Haiyan-myrskyn aikaan vuonna 2013. (Kuva: Jarkko Mikkonen / Suomen Punainen Risti)

Löövin aikana SPR:ssä on kehitetty etenkin nopeasti liikkeelle lähteviä avustusjoukkoja sekä panostettu paikallisten Punaisten Ristien ja Puolikuiden tukemiseen.

”Ennen operaatioihin lähdettiin vähän kuin oltaisiin menossa ulkoavaruuteen, jossa kukaan muu ei ole koskaan käynyt, vaikka alueella asui kokonainen kansakunta. Lähdimme siihen suuntaan, että me emme ole eri maissa se ensimmäinen avunantaja vaan sen pitää olla paikallinen”, hän sanoo.

Suuri muutos humanitaarisessa avussa on myös se, että sitä tarvitaan enemmän kuin ennen. Esimerkiksi YK:n hätäapuvetoomus on paisunut vuosi vuodelta, ja tänä vuonna koronavirus paisuttaa sitä entisestään.

Avuntarpeen kasvu näkyy myös Punaisen Ristin työssä.

”Väestömäärä kasvaa hirveästi, ja suuria ihmismääriä asuu alueilla, jotka ovat luonnononnettomuuksien kannalta suorastaan vaarallisia. Kun joku katastrofitekijä iskee, se iskee usein paikkoihin, joissa on paljon heikossa asemassa olevia ihmisiä.”

Esimerkiksi ilmastokatastrofit näkyvät työssä aiempaa selkeämmin kuin ennen.

”Jotkut ihmiset joutuvat hylkäämään alueita, koska siellä ei voi enää tulla toimeen. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksesta tulee vielä merkittävämpi tekijä kuin se on nyt. Pelkona on myös, että se lisää etenkin hitaita katastrofeja, joita on vaikeampi huomata ja joiden saama tuki on kiinni medianäkyvyydestä”, Löövi sanoo.

Retoriikka kovenee

Ilmastonmuutoksen lisäksi Löövi on huolissaan myös politiikan muutoksesta. Se heijastuu avustustyöhönkin.

”Sovittuja sopimuksia ei kunnioiteta tai ne irtisanotaan nopeasti – pieniä vihreitä miehiä ilmestyy jonnekin. Sekä kansainvälinen että kansallinen retoriikka ovat menossa todella huonoon suuntaan.”

Löövin mukaan avustustyö on politisoitumassa: esimerkiksi vastaanottajat voivat kieltää poliittisista syistä ulkopuolisen avun, avunantajat saattavat suosia tiettyjä maita tai avustustoimintaa voidaan käyttää propagandan välineenä.

”Humanitaaristen toimijoiden ja kehitysyhteistyötoimijoiden yhtenä roolina tulee jatkossa olemaan yhä korostetummin se, että luomme kansainvälistä ja ihmisten yhteisestä hyvästä kiinnostuneiden toimijoiden verkostoa. Se toivon mukaan auttaa siinä, että apu saadaan tehokkaammin perille. Ehkä se kuulostaa naiivilta, mutta meidän on tehtävä kaikkemme, että avun politisointi ei jatkuisi”, hän toteaa.

Kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyö Suomi Punainen Risti

Lue myös

Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”

”Rikkaat maat näkevät nyt valoa tunnelin päässä. Sama ei ole totta köyhimpien maiden kohdalla”, muistutti YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock. YK julkaisi eilen ennätysmäisen suuren arvion humanitaarisen avun tarpeesta vuodelle 2021.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä