Uutiset Terveys

Eläinten lääkintä vaaraksi ihmisille – Antibioottiresistenssi lisää köyhyyttä ja kuolleisuutta

YK:n asiantuntijaryhmän tuore raportti arvioi, että vuonna 2050 antibioottiresistenssin vuoksi voi kuolla jo kymmenen miljoonaa ihmistä. Yhtenä syynä on antibioottien liika- ja väärinkäyttö karjataloudessa.
Lehmiä
Lähes kolme neljäsosaa maailman antibiooteista syötetään eläimille. (Kuva: Germán Miranda / IPS)

(IPS) -- Ihmisten kasvava vastustuskyky antibiooteille ja muille mikrobilääkkeille pahentaa terveysongelmia ja lisää köyhyyttä. Ihmisten pelastamiseksi katseet on käännettävä eläinten lääkintään myös köyhissä maissa.

YK:n asiantuntijaryhmän (IACG) tuore raportti arvioi, että antibioottiresistenssi voi surmata kymmenen miljoonaa ihmistä vuonna 2050. Nyt kuolemantapauksia on noin 700 000 vuodessa.

Maailman terveysjärjestö WHO varoitti vuonna 2017, että antibioottiresistenssi on globaali kriisi, jota ei voida jättää huomiotta. ”Muuten palaamme aikaan, jolloin tavallisia tartuntatauteja piti pelätä ja pienikin leikkaus aiheutti hengenvaaran”.

IACG:n raportin mukaan osassa teollisuusmaista 35 prosenttia tavallisista tartuntataudeista on jo vastustuskykyisiä nykyisille lääkkeille. Köyhissä maissa osuus voi olla 80 tai 90 prosenttia.

Eläimet avainasemassa

Antibioottiresistenssin taloudelliset vaikutukset voivat myös olla katastrofaaliset, kun terveydenhoidon kustannukset nousevat ja kestävä ruuan- ja rehuntuotanto vaarantuvat.

Maailmanpankki arvioi, että tilanne voi ajaa kehitysmaissa 24 miljoonaa ihmistä lisää äärimmäiseen köyhyyteen ja taloudelliset vahingot vertautuvat vuosien 2008–2009 finanssikriisiin.

Yksi kriisin pääsyistä on antibioottien liika- ja väärinkäyttö karjataloudessa.

WHO on kehottanut elintarviketuotantoa lopettamaan antibioottien käytön eläinten kasvun nopeuttajana ja tautien ehkäisyssä. Lähes kolme neljäsosaa maailman antibiooteista syötetään silti edelleen elämille.

Alliance to Save our Antibiotics -järjestö arvioi, että yhdysvaltalainen lehmä saa jopa 16-kertaisen annoksen antibiootteja brittiläiseen verrattuna.

Vapaaehtoistyötä Bangladeshissa

Bangladeshissa tutkittiin siipikarjan ravintoa neljällä alueella ja joka toisesta näytteestä löytyi erilaisia antibiootteja. Määrät ylittivät sallitut rajat reippaasti.

Siipikarjankasvatus on Bangladeshissa kasvuala ja tähtää myös vientiin lähivuosina. Tilanteesta huolestunut eläinlääkäri Salma Sultana perusti vuonna 2015 Model Livestock Advancement Foundationin (MLAF) edistämään kestävää karjataloutta.

Kotimaassa ja kansainvälisesti palkittu MLAF on maan ainoa eläinlääketieteellinen vapaaehtoisjärjestö, ja sen tuesta on päässyt osalliseksi jo 5 000 tilaa. Työ on tärkeää, sillä The Lancet Planetary Health -julkaisun mukaan antibioottien karsiminen kotieläintuotannossa vähensi resistenttien bakteerien määrä karjassa jopa 39 prosenttia.

Terveys ruokaväestöterveysravinto/aliravitsemussairaus/lääkintäympäristöeläimet Suomen IPS

Lue myös

Nainen antaa rokotetta toisen naisen sylissä olevalle vauvalle.

Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa

Suomi tukee ensimmäistä kertaa kansainvälistä rokoteallianssia Gavia, jonka tarkoituksena on lisätä rokottamista tavallisia tartuntatauteja vastaan sekä parantaa koronavirusrokotteen saatavuutta köyhimmissä maissa.
Nainen nukkuu malariaverkon alla.

Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”

Koronavirus yhdistettynä huonoon terveydenhuoltoon voi johtaa siihen, että esimerkiksi malariatapaukset lisääntyvät. Hinnan maksavat kaikki. ”Nyt, kun rajat ovat kiinni, meistä kaikista huolehtii rakentamamme surkea terveydenhoitojärjestelmä”, sanoo mikrobiologian professori Yap Boum.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.