Uutiset Ympäristö

”Ekologinen aikapommi” – Mekong-joen padot uhkaavat viedä elannon miljoonilta

Mekong-joessa on eliölajeja toiseksi eniten maailmassa. Valtavat patohankkeet ovat kuitenkin johtamassa kalakantojen katoamiseen.
Poika ja veneitä Mekong-joella Laosissa
Mekongjoen patoaminen vaarantaa kalakannat ja miljoonien ihmisten elannon Kaakkois-Aasian maissa. Kuva Laosista. (Kuva: Vannaphone Sitthirath / IPS)

(IPS) -- Kaakkois-Aasian valtasuoni Mekong-joki aiotaan valjastaa sähköntuotantoon yli kymmenen padon avulla. Se uhkaa kutistaa kalakannat alajuoksulla puoleen nykyisestä ja viedä elannon miljoonilta Laosissa, Kambodžassa, Thaimaassa ja Vietnamissa.

Mekong on lajirunsaudessa maailman jokien kakkonen Etelä-Amerikan Amazonin jälkeen. Mekongin allas on tarjonnut kutupaikan yli 1 300 kalalajille, ja vesistö tuottaa maailman suurimmat makeanveden kalansaaliit, YK:n ruokajärjestö FAO laskee.

Vaara kalakantojen katoamisesta ei horjuta alueen hallitusten uskoa patorakentamiseen. Laos haluaa olla ”Aasian akku” pystyttämällä yhdeksän patoa, joista Xayaburi ja Don Sahong ovat jo työn alla.

Delfiinitkin vaarassa

Don Sahong on ekologinen aikapommi, Maailman luonnon säätiön (WWF) Kambodžan maajohtaja Chhith Sam Ath kuvaa.

”Se vaarantaa Mekongin altaalla elävien 60 miljoonan ihmisen ruokaturvan. Pato vaikuttaa tuhoisasti ekosysteemiin koko vesistössä”, hän sanoo. Erityisen kovia kokee alajuoksulla sijaitseva Kambodža, jonka asukkaat saavat 70 prosenttia proteiinistaan kalasta.

Don Sahongin 260 megawatin voimala heikentää myös uhanalaisen iravadindelfiinin elinoloja entisestään. Eläimiä arvioidaan olevan jäljellä vain 80 yksilöä, ja Kambodžan puolella ne ovat tärkeä ekomatkailijoiden houkutin.

Laos jatkaa padon rakentamista ilman Mekongin jokikomission hyväksyntää ja piittaamatta alajuoksun maiden ja ympäristöliikkeen vastustuksesta. Laos vetoaa oikeuteensa kehittyä ja lupaa rakentaa ”kalaystävällisiä turbiineja” sekä kalaportaita.

Kambodža tukki sivujoen

Kambodža toimii yhtä omapäisesti. Kiinalaisella rahalla rakennettua Sesan 2 -patoallasta alettiin täyttää syyskuussa. Pato sijaitsee Mekongin sivujokien Sesanin ja Srepokin yhtymäkohdan lähellä. 400 megawatin voimalahanketta oli konsultoimassa myös suomalainen Pöyry.

Hanketta on moitittu siitä, että patoallas hukuttaa 300 neliökilometriä metsää ja sen alta jouduttiin siirtämään 4 800 lähinnä etnisiin vähemmistöihin ja alkuperäiskansoihin kuuluvaa ihmistä.

Yhdysvaltain tiedeakatemia arvioi, että pato vähentää koko Mekongin vesistön kalansaaliita lähes kymmenen prosenttia, koska Sesan ja Srepok ovat tärkeitä kalojen lisääntymisalueita.

”Pato on sulkenut Sesanjoen ja estää 200 lajin kutumatkat Mekongilta ylävirtaan”, International Rivers -järjestön raportti varoittaa.

Jokikomissio epäilee patojen hyötyjä

(IPS) -- Kun Mekongin jokikomissio perustettiin vuonna 1995, jäsenmaat Kambodža, Laos, Thaimaa ja Vietnam solmivat kestävän kehityksen sopimuksen, johon sisältyvät vesivarojen hoito ja joen taloudellisen potentiaalin kehittäminen yhdessä. Kiinan Yunnanin maakunta ja Myanmar ovat sopimuksen kumppaneita.

Jokikomissio julkisti hiljan tutkimustietoja, joiden mukaan 2 valmista ja 11 suunnitteilla olevaa patoa kutistavat Mekongin alajuoksun kalakannat puoleen.

Jokisuistossa patojen vaikutuksista joutuu kärsimään lähes 20 miljoonaa vietnamilaista. Pellot köyhtyvät, kun Mekong ei enää tuo niille ravinnerikasta lietettä. Eroosio kalvaa joenpenkkoja, ja talojen sortuminen virtaan on yhä tavallisempaa.

Jokikomission mukaan patojen merkitys on yliarvioitu, sillä ne täyttävät vain kahdeksan prosenttia alueen sähköntarpeesta. Kalakantojen ja ympäristön tuhoutuminen aiheuttavat kymmeniä miljoonia euroja enemmän tappioita kuin mitä padot tuottavat, komissio laskee.

Komissio ehdottaa patohankkeiden jäädyttämistä kymmeneksi vuodeksi, mutta jäsenmaat eivät ole suostuneet siihen.

Ympäristö kalastusruokaympäristöjoetsuojelu Kaakkois-Aasia Suomen IPS

Lue myös

Kalastaja katselee järvelle järven rannalla

Maatalous ja pajuviljelmät uhkaavat Kashmirin Wular-järveä ja yli 30 000 perheen elantoa

Kashmirissa sijaitsevan Wularin alkuperäinen koko oli yli 200 neliökilometriä. Nyt se on alle puolet siitä. ”Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän”, kertoo paikallinen asukas Mohammad Subhan Dar.
Satelliittikuvaa Brasilian Amazonin metsäpaloista elokuulta 2019.

Raportti: Sademetsän tuhoaminen kiihtyy Amazonin suojelualueilla

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vieraili viidellä suojelulla alueella Brasilian Amazonissa. Laiton maiden takavarikointi on kasvussa kaikissa, sen tänään julkaisema raportti paljastaa.
Saastepilven sumentamia rakennuksia Delhissä Intiassa

Ilmansaasteet piinaavat delhiläisiä – ”Menneet ovat ne päivät, jolloin täällä oli vihreää ja puhdasta”

Intian New Delhin ilmansaasteiden määrä on viime aikoina kivunnut lähelle hengenvaarallista. Suurin syypää ovat miljoonat autot, mutta ongelmia aiheuttavat myös monet muut tekijät kulotuksesta liian lyhyisiin savupiippuihin asti. Eläkkeellä oleva opettaja Sanjeev Sharma aikoo muuttaa kaupungista pois.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.