Uutiset Ympäristö

”Ekologinen aikapommi” – Mekong-joen padot uhkaavat viedä elannon miljoonilta

Mekong-joessa on eliölajeja toiseksi eniten maailmassa. Valtavat patohankkeet ovat kuitenkin johtamassa kalakantojen katoamiseen.
Poika ja veneitä Mekong-joella Laosissa
Mekongjoen patoaminen vaarantaa kalakannat ja miljoonien ihmisten elannon Kaakkois-Aasian maissa. Kuva Laosista. (Kuva: Vannaphone Sitthirath / IPS)

(IPS) -- Kaakkois-Aasian valtasuoni Mekong-joki aiotaan valjastaa sähköntuotantoon yli kymmenen padon avulla. Se uhkaa kutistaa kalakannat alajuoksulla puoleen nykyisestä ja viedä elannon miljoonilta Laosissa, Kambodžassa, Thaimaassa ja Vietnamissa.

Mekong on lajirunsaudessa maailman jokien kakkonen Etelä-Amerikan Amazonin jälkeen. Mekongin allas on tarjonnut kutupaikan yli 1 300 kalalajille, ja vesistö tuottaa maailman suurimmat makeanveden kalansaaliit, YK:n ruokajärjestö FAO laskee.

Vaara kalakantojen katoamisesta ei horjuta alueen hallitusten uskoa patorakentamiseen. Laos haluaa olla ”Aasian akku” pystyttämällä yhdeksän patoa, joista Xayaburi ja Don Sahong ovat jo työn alla.

Delfiinitkin vaarassa

Don Sahong on ekologinen aikapommi, Maailman luonnon säätiön (WWF) Kambodžan maajohtaja Chhith Sam Ath kuvaa.

”Se vaarantaa Mekongin altaalla elävien 60 miljoonan ihmisen ruokaturvan. Pato vaikuttaa tuhoisasti ekosysteemiin koko vesistössä”, hän sanoo. Erityisen kovia kokee alajuoksulla sijaitseva Kambodža, jonka asukkaat saavat 70 prosenttia proteiinistaan kalasta.

Don Sahongin 260 megawatin voimala heikentää myös uhanalaisen iravadindelfiinin elinoloja entisestään. Eläimiä arvioidaan olevan jäljellä vain 80 yksilöä, ja Kambodžan puolella ne ovat tärkeä ekomatkailijoiden houkutin.

Laos jatkaa padon rakentamista ilman Mekongin jokikomission hyväksyntää ja piittaamatta alajuoksun maiden ja ympäristöliikkeen vastustuksesta. Laos vetoaa oikeuteensa kehittyä ja lupaa rakentaa ”kalaystävällisiä turbiineja” sekä kalaportaita.

Kambodža tukki sivujoen

Kambodža toimii yhtä omapäisesti. Kiinalaisella rahalla rakennettua Sesan 2 -patoallasta alettiin täyttää syyskuussa. Pato sijaitsee Mekongin sivujokien Sesanin ja Srepokin yhtymäkohdan lähellä. 400 megawatin voimalahanketta oli konsultoimassa myös suomalainen Pöyry.

Hanketta on moitittu siitä, että patoallas hukuttaa 300 neliökilometriä metsää ja sen alta jouduttiin siirtämään 4 800 lähinnä etnisiin vähemmistöihin ja alkuperäiskansoihin kuuluvaa ihmistä.

Yhdysvaltain tiedeakatemia arvioi, että pato vähentää koko Mekongin vesistön kalansaaliita lähes kymmenen prosenttia, koska Sesan ja Srepok ovat tärkeitä kalojen lisääntymisalueita.

”Pato on sulkenut Sesanjoen ja estää 200 lajin kutumatkat Mekongilta ylävirtaan”, International Rivers -järjestön raportti varoittaa.

Jokikomissio epäilee patojen hyötyjä

(IPS) -- Kun Mekongin jokikomissio perustettiin vuonna 1995, jäsenmaat Kambodža, Laos, Thaimaa ja Vietnam solmivat kestävän kehityksen sopimuksen, johon sisältyvät vesivarojen hoito ja joen taloudellisen potentiaalin kehittäminen yhdessä. Kiinan Yunnanin maakunta ja Myanmar ovat sopimuksen kumppaneita.

Jokikomissio julkisti hiljan tutkimustietoja, joiden mukaan 2 valmista ja 11 suunnitteilla olevaa patoa kutistavat Mekongin alajuoksun kalakannat puoleen.

Jokisuistossa patojen vaikutuksista joutuu kärsimään lähes 20 miljoonaa vietnamilaista. Pellot köyhtyvät, kun Mekong ei enää tuo niille ravinnerikasta lietettä. Eroosio kalvaa joenpenkkoja, ja talojen sortuminen virtaan on yhä tavallisempaa.

Jokikomission mukaan patojen merkitys on yliarvioitu, sillä ne täyttävät vain kahdeksan prosenttia alueen sähköntarpeesta. Kalakantojen ja ympäristön tuhoutuminen aiheuttavat kymmeniä miljoonia euroja enemmän tappioita kuin mitä padot tuottavat, komissio laskee.

Komissio ehdottaa patohankkeiden jäädyttämistä kymmeneksi vuodeksi, mutta jäsenmaat eivät ole suostuneet siihen.

Ympäristö kalastusruokaympäristöjoetsuojelu Kaakkois-Aasia Suomen IPS

Lue myös

Mielenosoittajan kyltti, jossa lukee Boycott Brazilian Coffee, Soy, Timber - Stop Amazon Burning

Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan

Paikallisilla yhteisöillä on tärkeä rooli laittomien hakkuiden estämisessä, mutta presidentti Jair Bolsonaron aikana heidän asemansa on heikentynyt, käy ilmi Human Rights Watchin raportista.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.
Vedenalainen kuva Isosta valliriutasta

Australiassa halutaan pelastaa Iso valliriutta tekemällä siitä maan kansalainen

Ilmastonmuutos ja saasteet uhkaavat Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluvaa valliriuttaa. Some-yhtiön mukaan kansalaisuus takaisi sille oikeuden elämään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät