Uutiset Ympäristö

”Ekologinen aikapommi” – Mekong-joen padot uhkaavat viedä elannon miljoonilta

Mekong-joessa on eliölajeja toiseksi eniten maailmassa. Valtavat patohankkeet ovat kuitenkin johtamassa kalakantojen katoamiseen.
Poika ja veneitä Mekong-joella Laosissa
Mekongjoen patoaminen vaarantaa kalakannat ja miljoonien ihmisten elannon Kaakkois-Aasian maissa. Kuva Laosista. (Kuva: Vannaphone Sitthirath / IPS)

(IPS) -- Kaakkois-Aasian valtasuoni Mekong-joki aiotaan valjastaa sähköntuotantoon yli kymmenen padon avulla. Se uhkaa kutistaa kalakannat alajuoksulla puoleen nykyisestä ja viedä elannon miljoonilta Laosissa, Kambodžassa, Thaimaassa ja Vietnamissa.

Mekong on lajirunsaudessa maailman jokien kakkonen Etelä-Amerikan Amazonin jälkeen. Mekongin allas on tarjonnut kutupaikan yli 1 300 kalalajille, ja vesistö tuottaa maailman suurimmat makeanveden kalansaaliit, YK:n ruokajärjestö FAO laskee.

Vaara kalakantojen katoamisesta ei horjuta alueen hallitusten uskoa patorakentamiseen. Laos haluaa olla ”Aasian akku” pystyttämällä yhdeksän patoa, joista Xayaburi ja Don Sahong ovat jo työn alla.

Delfiinitkin vaarassa

Don Sahong on ekologinen aikapommi, Maailman luonnon säätiön (WWF) Kambodžan maajohtaja Chhith Sam Ath kuvaa.

”Se vaarantaa Mekongin altaalla elävien 60 miljoonan ihmisen ruokaturvan. Pato vaikuttaa tuhoisasti ekosysteemiin koko vesistössä”, hän sanoo. Erityisen kovia kokee alajuoksulla sijaitseva Kambodža, jonka asukkaat saavat 70 prosenttia proteiinistaan kalasta.

Don Sahongin 260 megawatin voimala heikentää myös uhanalaisen iravadindelfiinin elinoloja entisestään. Eläimiä arvioidaan olevan jäljellä vain 80 yksilöä, ja Kambodžan puolella ne ovat tärkeä ekomatkailijoiden houkutin.

Laos jatkaa padon rakentamista ilman Mekongin jokikomission hyväksyntää ja piittaamatta alajuoksun maiden ja ympäristöliikkeen vastustuksesta. Laos vetoaa oikeuteensa kehittyä ja lupaa rakentaa ”kalaystävällisiä turbiineja” sekä kalaportaita.

Kambodža tukki sivujoen

Kambodža toimii yhtä omapäisesti. Kiinalaisella rahalla rakennettua Sesan 2 -patoallasta alettiin täyttää syyskuussa. Pato sijaitsee Mekongin sivujokien Sesanin ja Srepokin yhtymäkohdan lähellä. 400 megawatin voimalahanketta oli konsultoimassa myös suomalainen Pöyry.

Hanketta on moitittu siitä, että patoallas hukuttaa 300 neliökilometriä metsää ja sen alta jouduttiin siirtämään 4 800 lähinnä etnisiin vähemmistöihin ja alkuperäiskansoihin kuuluvaa ihmistä.

Yhdysvaltain tiedeakatemia arvioi, että pato vähentää koko Mekongin vesistön kalansaaliita lähes kymmenen prosenttia, koska Sesan ja Srepok ovat tärkeitä kalojen lisääntymisalueita.

”Pato on sulkenut Sesanjoen ja estää 200 lajin kutumatkat Mekongilta ylävirtaan”, International Rivers -järjestön raportti varoittaa.

Ympäristö kalastusruokaympäristöjoetsuojelu Kaakkois-Aasia Suomen IPS

Jokikomissio epäilee patojen hyötyjä

(IPS) -- Kun Mekongin jokikomissio perustettiin vuonna 1995, jäsenmaat Kambodža, Laos, Thaimaa ja Vietnam solmivat kestävän kehityksen sopimuksen, johon sisältyvät vesivarojen hoito ja joen taloudellisen potentiaalin kehittäminen yhdessä. Kiinan Yunnanin maakunta ja Myanmar ovat sopimuksen kumppaneita.

Jokikomissio julkisti hiljan tutkimustietoja, joiden mukaan 2 valmista ja 11 suunnitteilla olevaa patoa kutistavat Mekongin alajuoksun kalakannat puoleen.

Jokisuistossa patojen vaikutuksista joutuu kärsimään lähes 20 miljoonaa vietnamilaista. Pellot köyhtyvät, kun Mekong ei enää tuo niille ravinnerikasta lietettä. Eroosio kalvaa joenpenkkoja, ja talojen sortuminen virtaan on yhä tavallisempaa.

Jokikomission mukaan patojen merkitys on yliarvioitu, sillä ne täyttävät vain kahdeksan prosenttia alueen sähköntarpeesta. Kalakantojen ja ympäristön tuhoutuminen aiheuttavat kymmeniä miljoonia euroja enemmän tappioita kuin mitä padot tuottavat, komissio laskee.

Komissio ehdottaa patohankkeiden jäädyttämistä kymmeneksi vuodeksi, mutta jäsenmaat eivät ole suostuneet siihen.

Lue myös

Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Joku luonnon keskellä, taustalla savua tupruttava tehtaanpiippu

Raportti: Euroopan vesistöt ovat huonossa kunnossa

EU on kartoittanut vesistöjensä tilaa. Varsinkaan pintavesien tilassa ei ole kehumista, EU:n ympäristökeskuksen julkaisemassa raportissa todetaan. Jäsenmaat luistavat itse sopimistaan suojelusäännöistä, moittii WWF.
Metsää ja suota

Suomessa aloitetaan historiallisen suuri soiden ja metsien ennallistamisohjelma – tavoitteena torjua ilmastonmuutosta

Suomalainen osuuskunta Lumimuutos ryhtyy ennallistamaan luontoarvonsa menettäneitä soita ja metsiä. Tavoitteena on suojella luonnon monimuotoisuutta sekä torjua ilmastonmuutosta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.