Uutiset Järjestöjen toiminta

Eettinen joululahja pitää pintansa

Kehitysyhteistyöjärjestöjen myymät aapiset, puuntaimet ja rokotepaketit ovat yhä suosittuja joululahjoja. Vaikka uutuudenviehätys on ohi, lahjat ovat löytäneet vakiintuneen ostajakuntansa, kerrotaan järjestöistä.
(Kuva: Craig D / CC BY 2.0)

Kehitysyhteistyöjärjestöjen verkkokaupoissa pitää parhaillaan kiirettä. Joulu on eettisten lahjojen sesonkiaikaa, ja juuri nyt kauppansa tekevät niin kehitysmaihin lähetettävät jalkapallot, puuntaimet kuin aapisetkin.

"Noin 70 prosenttia lahjoista, ellei vielä enemmän, myydään joulunalusviikolla. Tämä on hyvä viime hetken lahja", kertoo Suomen Unicefin varainhankinnan apulaisjohtaja Minna Karvinen.

Eettisellä lahjalla voi korvata perinteisen joululahjan. Tavaran ostamisen sijasta tuetaan kehitysyhteistyötä tai muuta hyväntekeväisyyttä. Lahjan antaja valitsee, mihin kohteeseen raha menee, ja saajalle annetaan lahjoituksesta kertova kortti.

Suomessa eettisiä lahjoja on ollut saatavilla jo yli kymmenen vuotta, ja uutuudenviehätys onkin osittain jo karissut. Esimerkiksi Unicef myy eettisiä lahjoja vuosittain 200 000–300 000 eurolla. Summa on pysynyt viime vuodet suhteellisen vakaana, eikä sen markkinapotentiaalin uskota enää juuri kasvavan, Karvinen kertoo.

Toisaalta eettiset lahjat ovat selvästi vakiinnuttaneet paikkansa, ja joissakin järjestöissä niiden myynti on kasvanut vielä viime vuosinakin.

"Myymme vuosittain noin tuhat lahjaa. Määrä on pysynyt aika lailla samana viime vuodet. Meillä on hyvin vakiintunut kannattajakunta, joka tilaa niitä", kertoo Suomen Lähetysseuran varainhankinnan suunnittelija Raita Huhta, jolta tilataan tällä hetkellä eettisiä lahjoja päivittäin.

Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu kasvatti viime vuonna eettisten lahjojensa myyntiä 14 prosenttia 1,17 miljoonaan euroon. Kasvua oli myös Suomen Pakolaisavussa.

"Viime vuosi oli turvapaikanhakijoiden takia poikkeuksellinen. Parempi lahja -verkkokauppamme sai tavallista enemmän tilauksia, vaikka emme tehneet erityispanostuksia markkinointiin", kertoo Pakolaisavun varainhankinnan suunnittelija Hanna Lehtinen.

Puuntaimista talvivaatteisiin

Lahjoittajalla on eettisissä lahjoissa valinnanvaraa. Lähetysseuralla on tällä hetkellä valikoimissaan kuusi, Pakolaisavulla 19 ja Unicefilla 27 lahjaa, joillakin järjestöillä vielä enemmän.

Esimerkiksi Pakolaisavun lahjat on räätälöity saajan tyypin mukaan. Bisnesvelholle suositellaan naisten yrittäjyyskoulutuksen ostamista, opettajille aapisia.

Lähetysseuralla kestosuosikki on puuntaimi, Unicefilla esimerkiksi koulutarvikkeet, rokotteet ja jalkapallo. Tänä jouluna lahjoittajille markkinoidaan myös talvivaatepakettia, jolla autetaan Libanoniin paenneita syyrialaislapsia.

Lahjoja ostavat järjestöjen vakiintuneet tukijat sekä myös ne, jotka haluavat löytää lahjan ihmiselle, jolla on jo kaikkea – usein nopeasti.

"Ruuhkavuosia elävät naiset tai äidit ovat yksi kohderyhmä, jotka lahjoja ostavat", Karvinen kertoo.

Apu menee perille

Eettisten lahjojen viehätys perustuu osittain niiden konkreettisuuteen. Käytännössä ostaja ei kuitenkaan voi olla varma siitä, että raha menee sataprosenttisesti juuri siihen kohteeseen, joka verkkokaupassa on valittu, sillä useimmille järjestöille se olisi hallinnollisesti liian raskas taakka. Perille apu kuitenkin menee.

Esimerkiksi Pakolaisavun lahjakaupassa tuotteet ovat esimerkkejä siitä, mitä rahoilla tehdään. Käytännössä yksittäinen lahjoitus käytetään siellä, missä tarve on suurin, oli tilattu lahja mikä hyvänsä. Näin järjestö saa enemmän liikkumavaraa.

"Selvää on, että lahjat menevät sinne, missä apua kipeimmin tarvitaan", Lehtinen sanoo.

Lähetysseurassa taas lahjan ostaja tukee tiettyä kehitysyhteistyöhanketta. Esimerkiksi puuntaimien ostaja tukee Senegalissa eroosion torjuntaa, jossa yksi keino on puiden istutus.

Poikkeuksellinen lahjojen toimittaja on Unicef. Se pyrkii toimittamaan juuri niitä tuotteita, joita lahjakaupasta on ostettu. Sen mahdollistaa Kööpenhaminassa sijaitseva maailman suurin humanitaarinen varasto, josta myös muiden maiden Unicef-lahjat lähtevät liikkeelle – viime vuonna 66 maahan.

"Jos jotain nimenomaista tuotetta ei sillä hetkellä tarvita, lähetetään jotakin vastaavaa, jotta ei turhaan toimiteta sellaista, mikä ei ole tarpeellisia", Karvinen kertoo.

Järjestöjen toiminta kehitysyhteistyökansalaisyhteiskunta Suomi Kirkon UlkomaanapuSuomen LähetysseuraSuomen PakolaisapuSuomen UNICEF

Lue myös

SaferGlobe-järjestön logo ovessa

Rahoituksen loppuminen uhkaa Suomen asekauppaa tutkivan SaferGloben toimintaa

Ulkoministeriö ei myöntänyt tänä vuonna lainkaan yleisrahoitusta SaferGlobe-ajatushautomolle. ”Tuntuu, että näin pieni rahoitus ei häviäisi, ellei meidän toimintaamme haluttaisi vaikuttaa kielteisesti”, sanoo SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Koululaisia pulpettien ääressä

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.
Nepalin pääkaupungin Kathmandun rakennuksia

Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun

Moni korkeasti koulutettu nepalilainen lähtee töihin Etelä-Koreaan. Tutkimuksen mukaan muun muassa kovat paineet ja ulospääsymahdollisuuksien puuttuminen johtavat jopa itsemurhiin. Nepalin valtiolla taas ei ole juuri halua puuttua asiaan.
Punapaitainen nainen

Cinemaissí-elokuvafestareilla nostetaan tänä vuonna esiin hiljaisen enemmistön ja marginaaliin jäävien ääniä

Tällä viikolla järjestettävällä Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaalilla nähdään muun muassa alkuperäiskansojen ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia käsitteleviä elokuvia. Festivaaleilla vierailee brasilialaisohjaaja Tai Linhares.

Tuoreimmat

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla
Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun
Cinemaissí-elokuvafestareilla nostetaan tänä vuonna esiin hiljaisen enemmistön ja marginaaliin jäävien ääniä
Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita
Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi
Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla
Afrikan sarvessa on satanut vähiten lähes 40 vuoteen – 13 miljoonan ihmisen ruuansaanti uhattuna
Ilmastonmuutos on Afrikan kaivosteollisuudelle mahdollisuus ja uhka – Osa mineraaleista jätettävä louhimatta
Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"
Tutkimus: Afrikan maiden homofobinen lainsäädäntö vaikeuttaa hivin hoitoa – Jopa kolme neljästä homomiehestä ei saa lääkitystä