Uutiset Järjestöjen toiminta ja avustustyö

Eettinen joululahja pitää pintansa

Kehitysyhteistyöjärjestöjen myymät aapiset, puuntaimet ja rokotepaketit ovat yhä suosittuja joululahjoja. Vaikka uutuudenviehätys on ohi, lahjat ovat löytäneet vakiintuneen ostajakuntansa, kerrotaan järjestöistä.
(Kuva: Craig D / CC BY 2.0)

Kehitysyhteistyöjärjestöjen verkkokaupoissa pitää parhaillaan kiirettä. Joulu on eettisten lahjojen sesonkiaikaa, ja juuri nyt kauppansa tekevät niin kehitysmaihin lähetettävät jalkapallot, puuntaimet kuin aapisetkin.

"Noin 70 prosenttia lahjoista, ellei vielä enemmän, myydään joulunalusviikolla. Tämä on hyvä viime hetken lahja", kertoo Suomen Unicefin varainhankinnan apulaisjohtaja Minna Karvinen.

Eettisellä lahjalla voi korvata perinteisen joululahjan. Tavaran ostamisen sijasta tuetaan kehitysyhteistyötä tai muuta hyväntekeväisyyttä. Lahjan antaja valitsee, mihin kohteeseen raha menee, ja saajalle annetaan lahjoituksesta kertova kortti.

Suomessa eettisiä lahjoja on ollut saatavilla jo yli kymmenen vuotta, ja uutuudenviehätys onkin osittain jo karissut. Esimerkiksi Unicef myy eettisiä lahjoja vuosittain 200 000–300 000 eurolla. Summa on pysynyt viime vuodet suhteellisen vakaana, eikä sen markkinapotentiaalin uskota enää juuri kasvavan, Karvinen kertoo.

Toisaalta eettiset lahjat ovat selvästi vakiinnuttaneet paikkansa, ja joissakin järjestöissä niiden myynti on kasvanut vielä viime vuosinakin.

"Myymme vuosittain noin tuhat lahjaa. Määrä on pysynyt aika lailla samana viime vuodet. Meillä on hyvin vakiintunut kannattajakunta, joka tilaa niitä", kertoo Suomen Lähetysseuran varainhankinnan suunnittelija Raita Huhta, jolta tilataan tällä hetkellä eettisiä lahjoja päivittäin.

Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu kasvatti viime vuonna eettisten lahjojensa myyntiä 14 prosenttia 1,17 miljoonaan euroon. Kasvua oli myös Suomen Pakolaisavussa.

"Viime vuosi oli turvapaikanhakijoiden takia poikkeuksellinen. Parempi lahja -verkkokauppamme sai tavallista enemmän tilauksia, vaikka emme tehneet erityispanostuksia markkinointiin", kertoo Pakolaisavun varainhankinnan suunnittelija Hanna Lehtinen.

Puuntaimista talvivaatteisiin

Lahjoittajalla on eettisissä lahjoissa valinnanvaraa. Lähetysseuralla on tällä hetkellä valikoimissaan kuusi, Pakolaisavulla 19 ja Unicefilla 27 lahjaa, joillakin järjestöillä vielä enemmän.

Esimerkiksi Pakolaisavun lahjat on räätälöity saajan tyypin mukaan. Bisnesvelholle suositellaan naisten yrittäjyyskoulutuksen ostamista, opettajille aapisia.

Lähetysseuralla kestosuosikki on puuntaimi, Unicefilla esimerkiksi koulutarvikkeet, rokotteet ja jalkapallo. Tänä jouluna lahjoittajille markkinoidaan myös talvivaatepakettia, jolla autetaan Libanoniin paenneita syyrialaislapsia.

Lahjoja ostavat järjestöjen vakiintuneet tukijat sekä myös ne, jotka haluavat löytää lahjan ihmiselle, jolla on jo kaikkea – usein nopeasti.

"Ruuhkavuosia elävät naiset tai äidit ovat yksi kohderyhmä, jotka lahjoja ostavat", Karvinen kertoo.

Apu menee perille

Eettisten lahjojen viehätys perustuu osittain niiden konkreettisuuteen. Käytännössä ostaja ei kuitenkaan voi olla varma siitä, että raha menee sataprosenttisesti juuri siihen kohteeseen, joka verkkokaupassa on valittu, sillä useimmille järjestöille se olisi hallinnollisesti liian raskas taakka. Perille apu kuitenkin menee.

Esimerkiksi Pakolaisavun lahjakaupassa tuotteet ovat esimerkkejä siitä, mitä rahoilla tehdään. Käytännössä yksittäinen lahjoitus käytetään siellä, missä tarve on suurin, oli tilattu lahja mikä hyvänsä. Näin järjestö saa enemmän liikkumavaraa.

"Selvää on, että lahjat menevät sinne, missä apua kipeimmin tarvitaan", Lehtinen sanoo.

Lähetysseurassa taas lahjan ostaja tukee tiettyä kehitysyhteistyöhanketta. Esimerkiksi puuntaimien ostaja tukee Senegalissa eroosion torjuntaa, jossa yksi keino on puiden istutus.

Poikkeuksellinen lahjojen toimittaja on Unicef. Se pyrkii toimittamaan juuri niitä tuotteita, joita lahjakaupasta on ostettu. Sen mahdollistaa Kööpenhaminassa sijaitseva maailman suurin humanitaarinen varasto, josta myös muiden maiden Unicef-lahjat lähtevät liikkeelle – viime vuonna 66 maahan.

"Jos jotain nimenomaista tuotetta ei sillä hetkellä tarvita, lähetetään jotakin vastaavaa, jotta ei turhaan toimiteta sellaista, mikä ei ole tarpeellisia", Karvinen kertoo.

Järjestöjen toiminta ja avustustyö kehitysyhteistyökansalaisyhteiskunta Suomi Kirkon UlkomaanapuSuomen LähetysseuraSuomen PakolaisapuSuomen UNICEF

Lue myös

Mielenosoittaja, jonka hengityssuojaimessa lukee Racism is a virus.

Black Lives Matter -liike ravistelee myös järjestömaailmaa – Women Deliver -tasa-arvojärjestön työntekijät kertovat ”toksisesta” rasismin kulttuurista

Rasismin vastainen kuohunta on lisännyt vaatimuksia siitä, että myös järjestöt tarkastelevat toimintaansa liittyviä rasismia. ”Vaikka haluaisimmekin ajatella, että olemme hyviä ihmisiä työmme luonteen vuoksi, humanitarismi ei estä meitä ilmaisemasta rasismia. Monella tavoin se voimistaa sitä”, kirjoittaa rasismia YK:ssa kokenut Corinne Gray.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria