Ecuadorin intiaanit vaativat hallitusta tilille | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Ecuadorin intiaanit vaativat hallitusta tilille

Hallituksen talouspolitiikkaa vastustavat intiaanit ovat tällä viikolla osoittaneet näkyvästi mieltään Ecuadorissa. Taustalla vaikuttaa myös intiaanijärjestön puheenjohtajan hiljattain kokema salamurhayritys. Alkuperäiskansat ovat saavuttaneet Ecuadorin politiikassa eteläamerikkalaisittain harvinaisen aseman, mutta nyt maassa ollaan huolissaan kasvavasta turvattomuudesta.

Maanantaina 16.2. alkaneet hallituksen talouspolitiikkaa vastustavien intiaanien mielenosoitukset tukkivat teitä Ecuadorissa ja halvaannuttivat useat kaupungit vielä tiistaina. Pitkään kytenyt tyytymättömyys puhkesi mielenosoituksiksi pian sen jälkeen, kun maan suurimman intiaanijärjestön puheenjohtaja joutui salamurhayrityksen kohteeksi helmikuun alussa.

Maan vahvimman intiaanien kattojärjestön CONAIE:n johtajien mukaan rauhanomaisten mielenosoitusten tavoitteena on ensisijaisesti dialogin avaaminen hallituksen ja alkuperäisväestön välillä talouspolitiikan linjauksista. Järjestö vastustaa hallituksen suunnittelemaa vapaakauppasopimusta Yhdysvaltain kanssa sekä Amerikkojen vapaakauppa-aluetta. Ellei keskusteluyhteyttä saada aikaiseksi ja hallituksen linjaa käännettyä, liike vaatii presidentin eroa.

Vuosi sitten pitkälti intiaanien tuella valtaan nousseen presidentti Lucio Gutierrezin onkin nyt syytä harkita siirtonsa huolellisesti. Gutierrezin pyörrettyä vaalilupauksensa hallitusyhteistyö katkesi kesällä ja tyytymättömyys presidentin tiukkaan talouspolitiikkaan ja kykenemättömyyteen parantaa maaseudun oloja on nyt saavuttanut kansallisen kipukynnyksen.

Ecuadorin intiaanit maanosan alkuperäiskansojen edelläkävijä

Ecuadorin alkuperäiskansat ovat saavuttaneet maanosassa harvinaisen poliittisen aseman. Vuoden 1990 kansannousun jälkeen maa julistettiin ”monietniseksi ja monikulttuuriseksi” tasavallaksi. Jo 90-luvun alussa maahan nimitettiin maanosan ensimmäinen alkuperäiskansoja edustava ministeri johtamaan jotakin muuta kuin intiaaniasioita hoitavaa ministeriötä.

Etenkin maakunnissa alkuperäiskansoja edustavan liittouman poliittinen käsivärsi, Pachakutik-puolue on menestynyt vaaleissa tasaisen hyvin. Sen edustajat istuivat hallituksessa vielä viime kesänä, kunnes koalitio hajosi poliittisiin näkemyseroihin. Vuoden lopussa Gutierrez antoi lopullekin hallitukselle lähtöpassit.

Viimeisimmillä mielenosoituksilla ei ole kuitenkaan kaikkien liikkeeseen kuuluvien järjestöjen tukea. Eri järjestöjen keskinäisestä kinastelusta huolimatta ne muodostavat silti edelleen maan tärkeimmän vaihtoehtoisen poliittisen ja sosiaalisen voiman. Sen jäsenistölle on yhteistä neoliberaalin talouspolitiikan vastustus, yhteisöllisyys ja vaatimus valtion demokratisoinnista. Liikkeen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu myös perustuslain muuttaminen niin, että se tunnustaa maan koostuvan useista kansoista.

Historia toistaa itseään

Ecuadorin intiaaniliikkeellä on ollut tärkeä rooli maan poliittisessa lähihistoriassa. Se oli kantava voima kansannousuissa, joilla kaadettiin presidentti Abdalá Bucaram vuonna 1997 sekä maan talouskriisin alkaessa hallinnut presidentti Mahud vuonna 2000.

Vuoden 2002 vaaleissa kenraali Lucio Gutierrez sai alkuperäiskansojen tuen lupauksillaan sosiaalisesta tasa-arvosta ja korruption kitkemisestä. Kansannousussa kannuksensa ansainnut Gutierrez kuitenkin on sivuuttanut vaalilupauksensa vähin äänin. Opettajat ja lääkärit lakkoilevat edelleen saadakseen maksamattomat palkkansa. Syytökset sukulaisten nostamisesta johtaville paikoille, ongelmat kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa ja epäselvyydet kansallisen öljy-yhtiön johdossa ovat saaneet Gutierrezin politiikan näyttämään nuorallatanssimiselta.

Kuten hallituksen kaataneiden kansannousujen edellä, tyytymättömyyden syiden lista on nytkin pitkä. Kiistat vapaakaupasta Yhdysvaltojen kanssa, sosiaalimenojen osuus valtion budjetista, ulkomaanvelan maksut, osallistuminen Yhdysvaltain johtamaan huumeiden vastaiseen operaatioon Kolumbiassa ja valtionyhtiöiden yksityistäminen ovat aiheita, joiden hoidossa hallituksen ja intiaaniliikkeen mielipiteet eriävät.

Uuden käänteen maan poliittinen tilanne sai helmikuun alussa, kun CONAIE:n puheenjohtaja selvisi säikähdyksellä murhayrityksestä. Useat sormet osoittavat hallitukseen ja presidentti Gutierreziin. Maassa ollaan nyt huolissaan yhä kasvavasta epävarmuudesta ja turvattomuudesta, joista tämänviikkoiset mielenosoitukset ovat hyvä esimerkki. Protestien odotetaan saavan jatkoa jos neuvotteluita hallituksen kanssa ei saada käyntiin.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia