Uutiset Ebola

Ebola: Miksi maailma hidasteli?

YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin mukaan maailma ei toiminut ebolassa nopeammin, koska kyse oli afrikkalaisista. Suomalaisasiantuntijoiden mukaan hidastelua selittää enemmän epidemian poikkeuksellisuus.
(Kuva: EC / ECHO / Cyprien Fabre / cc 2.0)

Kansainvälinen yhteisö on saanut raskasta kritiikkiä hitaasta reagoimisesta historian tuhoisimpaan ebolaepidemiaan. YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan sanoi viime viikolla hidastelun johtuvan siitä, että ebola riehuu Afrikassa eikä jollakin muulla alueella.

Suomalaiset asiantuntijat arvelevat, että syynä on pikemminkin tilanteen poikkeuksellisuus.

"Ebola ei ole samalla tavalla humanitaarinen kriisi kuin vaikkapa luonnononnettomuus, jossa seuraukset nähdään välittömästi. Ebola kehittyi hitaasti, ja tauti yllätti länsiafrikkalaisetkin. Yksiselitteistä vastausta ei ole, mutta saattaa olla, että kansainvälisillä toimijoilla on peiliin katsomisen paikka", toteaa lähetystöneuvos Pirjo Virtanen ulkoministeriön Itä- ja Länsi-Afrikan yksiköstä.

Tauti lähti liikkeelle vuodenvaihteessa, ja se varmistui ebolaksi maaliskuussa, jolloin myös Lääkärit ilman rajoja -järjestö sekä esimerkiksi Plan varoittivat taudin vakavuudesta. Siitä huolimatta Maailman terveysjärjestö WHO julisti taudin kansainväliseksi kansanterveysuhaksi vasta elokuussa. Järjestön viime viikolla julkisuuteen vuotaneen sisäisen dokumentin mukaan se myöntää itsekin tehneensä virheitä.

Plan Suomi Säätiön humanitaarisen avun erityisasiantuntijan Maritta Niskanen-Tamirun mukaan kriisin hoidossa ei kuitenkaan kannata syytellä yksittäisiä toimijoita.

"Kyse oli ehkä siitä, että kansainvälinen yhteisö ei ole uskonut, kuinka vakavasta taudista loppujen lopuksi on kyse. Meidän ihmisten kapasiteetti ei riittänyt asiantuntijoiden varoituksista huolimatta. Taudista tiedetään edelleen hyvin vähän", hän muistuttaa.

Ebolaepidemia ei ole historian ensimmäinen, mutta Niskanen-Tamiru muistuttaa, että aiemmin tautia on esiintynyt maissa, joissa se on saatu taltutettua niiden hyvän tartuntatautitietämyksen vuoksi. Nyt taudin uhreja ovat Guinea, Liberia ja Sierra Leone, joissa terveysjärjestelmä oli valmiiksi surkea ja varautuminen epidemioihin heikkoa.

Kriisit kuormittavat budjetteja

Alun hidastelun jälkeen ebola on noussut sekä hallitusten että avustusjärjestöjen prioriteettilistan kärkeen, vaikka rahoitusvaje onkin yhä mittava.

Suomi ilmoitti viime viikolla nostavansa ebola-avun määrän kymmeneen miljoonaan euroon. Suurin osa menee YK:n ebolarahastoon, joka on toistaiseksi saanut alle puolet tarvitsemastaan miljardin dollarin rahoituksesta. Suomi on myös nimennyt oman ebola-erityisedustajan.

Myös esimerkiksi Punainen Risti, Unicef ja Plan toimittavat alueelle apua.

Kriisi aiheuttaa kuitenkin aiheuttaa sekä järjestöille että hallituksille kovat paineet, sillä samalla on vastattava myös muun muassa yhtä akuutteihin Syyrian, Irakin, Keski-Afrikan tasavallan ja Etelä-Sudanin kriiseihin.

"Periaatteessa kaikki viisi vaatisivat koko organisaation täyden panostuksen. Tällaista tilannetta ei ole ollut koskaan aiemmin. Yleensä pääsemme keskittymään pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön, mutta tänä vuonna olemme lisäksi aikamoinen kriisienhoito-organisaatio", kuvailee Suomen Unicefin tiedotuspäällikkö Kirsi Haru.

Hän uskoo, että kriisien paljous saattaakin olla yksi syy siihen, miksi maailma reagoinut niin hitaasti ebolaan ja rahoitusta yhä uupuu.

Pahin tulos sisällissota

Vaikka ebola saataisiinkin taltutettua pian, sen vaikutukset maiden pitkäaikaiseen kehitykseen tulevat olemaan vakavat.

"Sierra Leonessa on jo raportoitu aiempaa enemmän lasten malariakuolemia. Esimerkiksi Liberia on joutunut keskeyttämään lasten rokotusohjelmat, koska resurssit eivät yksinkertaisesti riitä. Nuorten koulunkäynti on keskeytynyt, kun kouluja on jouduttu sulkemaan. Tähän asti maissa on ollut aids-orpoja, nyt on lisäksi ebolaorpoja, jotka kohtaavat syrjintää", Haru kuvailee.

Maailmanpankki on arvioinut, että ebolan taloudelliset kustannukset voivat olla 32,6 miljardia dollaria ensi vuoden loppuun mennessä.

Kriisillä voi olla myös poliittisia vaikutuksia, sanoo Pirjo Virtanen.

"Poliittisille oppositiolle on nyt tilausta näissä maissa. Liberia ja Sierra Leone ovat molemmat kärsineet sisällissodista, ja Liberiassa on ollut tähänkin asti paljon tyytymättömyyttä hallintoon. Pahin skenaario on, että maat ajautuvat uudelleen sisällissotaan."

Ebola katastrofiapuYKterveys Plan International SuomiSuomen UNICEFUlkoministeriö

Lue myös

Terveystyöntekijä rokottaa naista.

Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin

Ebolaan kehitettiin muutama vuosi sitten rokote, jolle ei kuitenkaan ole taudin harvinaisuuden vuosi luonnollisia markkinoita. Nyt rokotteita on saatavilla viikon varoitusajalla – tosin aluksi vain vajaat 7 000 annosta.
Ebolan vastainen juliste ja ihmisiä sen alla.

Reuters ja The New Humanitarian: Avustusjärjestöjen työntekijöitä syytetään seksuaalisesta hyväksikäytöstä Kongossa

Kongossa koettiin vuosina 2018–2020 maailman toiseksi laajin ebolaepidemia. Uuden paljastuksen mukaan muun muassa Maailman terveysjärjestön (WHO) työntekijät ovat vaatineet naisilta seksiä vastineeksi työpaikasta. WHO lupasi tutkia syytökset.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.