Uutiset Ebola

Ebola: Miksi maailma hidasteli?

YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin mukaan maailma ei toiminut ebolassa nopeammin, koska kyse oli afrikkalaisista. Suomalaisasiantuntijoiden mukaan hidastelua selittää enemmän epidemian poikkeuksellisuus.
(Kuva: EC / ECHO / Cyprien Fabre / cc 2.0)

Kansainvälinen yhteisö on saanut raskasta kritiikkiä hitaasta reagoimisesta historian tuhoisimpaan ebolaepidemiaan. YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan sanoi viime viikolla hidastelun johtuvan siitä, että ebola riehuu Afrikassa eikä jollakin muulla alueella.

Suomalaiset asiantuntijat arvelevat, että syynä on pikemminkin tilanteen poikkeuksellisuus.

"Ebola ei ole samalla tavalla humanitaarinen kriisi kuin vaikkapa luonnononnettomuus, jossa seuraukset nähdään välittömästi. Ebola kehittyi hitaasti, ja tauti yllätti länsiafrikkalaisetkin. Yksiselitteistä vastausta ei ole, mutta saattaa olla, että kansainvälisillä toimijoilla on peiliin katsomisen paikka", toteaa lähetystöneuvos Pirjo Virtanen ulkoministeriön Itä- ja Länsi-Afrikan yksiköstä.

Tauti lähti liikkeelle vuodenvaihteessa, ja se varmistui ebolaksi maaliskuussa, jolloin myös Lääkärit ilman rajoja -järjestö sekä esimerkiksi Plan varoittivat taudin vakavuudesta. Siitä huolimatta Maailman terveysjärjestö WHO julisti taudin kansainväliseksi kansanterveysuhaksi vasta elokuussa. Järjestön viime viikolla julkisuuteen vuotaneen sisäisen dokumentin mukaan se myöntää itsekin tehneensä virheitä.

Plan Suomi Säätiön humanitaarisen avun erityisasiantuntijan Maritta Niskanen-Tamirun mukaan kriisin hoidossa ei kuitenkaan kannata syytellä yksittäisiä toimijoita.

"Kyse oli ehkä siitä, että kansainvälinen yhteisö ei ole uskonut, kuinka vakavasta taudista loppujen lopuksi on kyse. Meidän ihmisten kapasiteetti ei riittänyt asiantuntijoiden varoituksista huolimatta. Taudista tiedetään edelleen hyvin vähän", hän muistuttaa.

Ebolaepidemia ei ole historian ensimmäinen, mutta Niskanen-Tamiru muistuttaa, että aiemmin tautia on esiintynyt maissa, joissa se on saatu taltutettua niiden hyvän tartuntatautitietämyksen vuoksi. Nyt taudin uhreja ovat Guinea, Liberia ja Sierra Leone, joissa terveysjärjestelmä oli valmiiksi surkea ja varautuminen epidemioihin heikkoa.

Kriisit kuormittavat budjetteja

Alun hidastelun jälkeen ebola on noussut sekä hallitusten että avustusjärjestöjen prioriteettilistan kärkeen, vaikka rahoitusvaje onkin yhä mittava.

Suomi ilmoitti viime viikolla nostavansa ebola-avun määrän kymmeneen miljoonaan euroon. Suurin osa menee YK:n ebolarahastoon, joka on toistaiseksi saanut alle puolet tarvitsemastaan miljardin dollarin rahoituksesta. Suomi on myös nimennyt oman ebola-erityisedustajan.

Myös esimerkiksi Punainen Risti, Unicef ja Plan toimittavat alueelle apua.

Kriisi aiheuttaa kuitenkin aiheuttaa sekä järjestöille että hallituksille kovat paineet, sillä samalla on vastattava myös muun muassa yhtä akuutteihin Syyrian, Irakin, Keski-Afrikan tasavallan ja Etelä-Sudanin kriiseihin.

"Periaatteessa kaikki viisi vaatisivat koko organisaation täyden panostuksen. Tällaista tilannetta ei ole ollut koskaan aiemmin. Yleensä pääsemme keskittymään pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön, mutta tänä vuonna olemme lisäksi aikamoinen kriisienhoito-organisaatio", kuvailee Suomen Unicefin tiedotuspäällikkö Kirsi Haru.

Hän uskoo, että kriisien paljous saattaakin olla yksi syy siihen, miksi maailma reagoinut niin hitaasti ebolaan ja rahoitusta yhä uupuu.

Pahin tulos sisällissota

Vaikka ebola saataisiinkin taltutettua pian, sen vaikutukset maiden pitkäaikaiseen kehitykseen tulevat olemaan vakavat.

"Sierra Leonessa on jo raportoitu aiempaa enemmän lasten malariakuolemia. Esimerkiksi Liberia on joutunut keskeyttämään lasten rokotusohjelmat, koska resurssit eivät yksinkertaisesti riitä. Nuorten koulunkäynti on keskeytynyt, kun kouluja on jouduttu sulkemaan. Tähän asti maissa on ollut aids-orpoja, nyt on lisäksi ebolaorpoja, jotka kohtaavat syrjintää", Haru kuvailee.

Maailmanpankki on arvioinut, että ebolan taloudelliset kustannukset voivat olla 32,6 miljardia dollaria ensi vuoden loppuun mennessä.

Kriisillä voi olla myös poliittisia vaikutuksia, sanoo Pirjo Virtanen.

"Poliittisille oppositiolle on nyt tilausta näissä maissa. Liberia ja Sierra Leone ovat molemmat kärsineet sisällissodista, ja Liberiassa on ollut tähänkin asti paljon tyytymättömyyttä hallintoon. Pahin skenaario on, että maat ajautuvat uudelleen sisällissotaan."

Ebola katastrofiapuYKterveys Plan International SuomiSuomen UNICEFUlkoministeriö

Lue myös

Ihmisiä ebolakampanjakyltin alla

Ebola leviää Kongossa yhä nopeammin – Väkivallan lisäksi taudin estämistä vaikeuttavat väärät uskomukset

Yli tuhat ihmistä on saanut ebolatartunnan Kongossa. Suurin osa ottaa avun vastaan, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan neljännes ihmisistä ebola-alueilla ei usko, että ebolavirus on todellinen.
WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus

Kongon ebolaepidemia on virallisesti ohi – seuraavaan pitää jo valmistautua

Kongo on julistettu vapaaksi viimeisimmästä ebolaepidemiastaan. Maassa on kiitelty etenkin paikallisten panosta taudin torjunnassa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.
Nainen maissipellolla

Lohkoketjuteknologia auttaa pienviljelijöitä Jamaikalla – Mahdollistaa lainan saamisen jopa ilman pankkitiliä

Iso osa maailman pienviljelijöistä on kokonaan pankkipalvelujen ulkopuolella. Jamaikalainen startup-yritys hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla viljelijät voivat saada mikroluottoja ilman takuita tai edes pankkitiliä.
Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.