Uutiset

Dubatut tv-sarjat viihdyttävät etiopialaisia

Etiopiassa on alettu tarjota tv-ohjelmia maan tärkeimpiin kuuluvalla kielellä, amharalla. Sananvapaudessa olisi kuitenkin yhä parannettavaa.
Jälkiäänitysstudio Etiopiassa
Etiopialaisen Kana TV:n studiossa jälkiäänitetään turkkilaista televisiosarjaa. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

(IPS) -- Ulkomaiset sarjaohjelmat ovat vallanneet etiopialaiset kahvilat ja television omistavat kodit. Syynä on Kana TV – ensimmäinen kotimainen satelliittikanava, joka jälkiäänittää tusinoittain sarjoja amharaksi.

105 miljoonan asukkaan Etiopiassa on arviolta 4 miljoonaa televisiota. Huhtikuussa 2016 aloittanut yksityinen Kana on kaapannut noin puolet parhaan katseluajan yleisöstä. Ohjelmistossa on suosikkisarjoja eri puolilta maailmaa, kuten Latinalaisesta Amerikasta, Etelä-Koreasta ja Turkista.

Etiopiassa puhutaan noin 80:tä kieltä, mutta hallinnossa käytetään amharaa. Vaikka amharaa puhuu äidinkielenään vain vajaa kolmannes etiopialaisista, Kanan kysely paljasti, että 70 prosenttia televisionkatsojista ymmärsi sitä riittävästi.

Dubbaus vaatii työtä

”Tämä on mieletön operaatio”, sanoo Kanan perustajiin kuuluva Elias Schulze, joka on ainoa ulkomaalainen kanavan 180 työntekijän joukossa.

”Alussa tunnin ohjelman dubbaaminen vaati jopa 50 henkilötyötuntia ja sisältöä piti tuottaa vähintään neljä tuntia päivässä”, hän kertoo.

Vuoden 2017 lopulla dubattua ohjelmaa oli tuotettu jo 2 300 tuntia. Sitä varten oli pitänyt etsiä maailmalta sopivat ohjelmat, neuvotella niistä kaupat, kääntää tekstit ja valita näyttelijät niitä toteuttamaan.

”Aiemmin tv-ohjelmat olivat tylsiä, kaikilta kanavilta tuli enimmäkseen uutisia, mutta Kana on silkkaa viihdettä”, eräs Addis Abebassa asuva parikymppinen nainen hehkuttaa.

Arabiasta amharaan

Ennen Kanan tuloa etiopialaisten viihdykkeenä olivat arabiankieliset satelliittikanavat, mutta niiden puhetta pystyi seuramaan vain noin puolet asukkaista.

”Ihmiset nauttivat niiden laadusta ja hyvistä tarinoista. Päätimme tehdä sen vielä helpommaksi dubbaamalla omat ohjelmamme. Samalla saisimme kokemusta omaa tuotantoa varten”, Kanan tuottaja Hailu Teklehaimanot kertoo.

Kanan tuotannosta noin 90 prosenttia on ulkomaista, mutta tavoitteena on nostaa omien ohjelmien osuus puoleen. Mestarit työssä -sarja esittelee jo eri alojen etiopialaisia taiteilijoita. Myös uutistuotantoa suunnitellaan.

Kana syö keskustelun

Kaikkia Kana ei kuitenkaan miellytä. ”En anna perheeni katsoa sitä, koska sitten emme enää keskustelisi keskenämme, kun tulen töistä”, pääkaupungissa taksia ajava mies sanoo.

Toiset suosivat Yhdysvalloissa toimivaa Ethiopian Broadcasting Servicea (EBS), jossa käsitellään etiopialaisten asioita kotona ja maailmalla. Kotimaan ulkopuolella asuu arviolta kaksi miljoonaa etiopialaista.

USA:ssa toimii myös kriittinen etiopialaisten satelliittikanava Esat, joka sanoo puhuvansa niiden puolesta, joiden ääni on tukahdutettu Etiopiassa.

Oppositiolehdet puuttuvat

Sosiaalinen media on osaltaan vaikuttanut siihen, että Etiopian hallitus höllentää kuristusotettaan yksityisestä viestinnästä. ”Suopeamman politiikan seurauksena alalle tulee mittavia investointeja”, Kanan toimitusjohtaja Nazrawi Ghebreselasie sanoo.

”Sananvapauden aste riippuu mittarista. Hallitus näyttää vapauttavan nettiä ja televisiota, mutta oppositiolehtiä ei edelleenkään ole”, tunnettu bloggaaja Daniel Berhane muistuttaa.

”Ihmiset ottavat juorutkin todesta, jos ne luetaan somesta”, oppositiossa olevan demokraattisen puolueen perustaja Lidetu Ayele valittaa.

Etiopia oli vuonna 2017 sijalla 150/180 Toimittajat ilman rajoja -järjestön sananvapausindeksissä. Järjestön mukaan Etiopia vainoaa journalisteja terrorismilakien nojalla.

mediainformaatioteknologiasananvapausviestintä Etiopia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat