Uutiset

Dubatut tv-sarjat viihdyttävät etiopialaisia

Etiopiassa on alettu tarjota tv-ohjelmia maan tärkeimpiin kuuluvalla kielellä, amharalla. Sananvapaudessa olisi kuitenkin yhä parannettavaa.
Jälkiäänitysstudio Etiopiassa
Etiopialaisen Kana TV:n studiossa jälkiäänitetään turkkilaista televisiosarjaa. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

(IPS) -- Ulkomaiset sarjaohjelmat ovat vallanneet etiopialaiset kahvilat ja television omistavat kodit. Syynä on Kana TV – ensimmäinen kotimainen satelliittikanava, joka jälkiäänittää tusinoittain sarjoja amharaksi.

105 miljoonan asukkaan Etiopiassa on arviolta 4 miljoonaa televisiota. Huhtikuussa 2016 aloittanut yksityinen Kana on kaapannut noin puolet parhaan katseluajan yleisöstä. Ohjelmistossa on suosikkisarjoja eri puolilta maailmaa, kuten Latinalaisesta Amerikasta, Etelä-Koreasta ja Turkista.

Etiopiassa puhutaan noin 80:tä kieltä, mutta hallinnossa käytetään amharaa. Vaikka amharaa puhuu äidinkielenään vain vajaa kolmannes etiopialaisista, Kanan kysely paljasti, että 70 prosenttia televisionkatsojista ymmärsi sitä riittävästi.

Dubbaus vaatii työtä

”Tämä on mieletön operaatio”, sanoo Kanan perustajiin kuuluva Elias Schulze, joka on ainoa ulkomaalainen kanavan 180 työntekijän joukossa.

”Alussa tunnin ohjelman dubbaaminen vaati jopa 50 henkilötyötuntia ja sisältöä piti tuottaa vähintään neljä tuntia päivässä”, hän kertoo.

Vuoden 2017 lopulla dubattua ohjelmaa oli tuotettu jo 2 300 tuntia. Sitä varten oli pitänyt etsiä maailmalta sopivat ohjelmat, neuvotella niistä kaupat, kääntää tekstit ja valita näyttelijät niitä toteuttamaan.

”Aiemmin tv-ohjelmat olivat tylsiä, kaikilta kanavilta tuli enimmäkseen uutisia, mutta Kana on silkkaa viihdettä”, eräs Addis Abebassa asuva parikymppinen nainen hehkuttaa.

Arabiasta amharaan

Ennen Kanan tuloa etiopialaisten viihdykkeenä olivat arabiankieliset satelliittikanavat, mutta niiden puhetta pystyi seuramaan vain noin puolet asukkaista.

”Ihmiset nauttivat niiden laadusta ja hyvistä tarinoista. Päätimme tehdä sen vielä helpommaksi dubbaamalla omat ohjelmamme. Samalla saisimme kokemusta omaa tuotantoa varten”, Kanan tuottaja Hailu Teklehaimanot kertoo.

Kanan tuotannosta noin 90 prosenttia on ulkomaista, mutta tavoitteena on nostaa omien ohjelmien osuus puoleen. Mestarit työssä -sarja esittelee jo eri alojen etiopialaisia taiteilijoita. Myös uutistuotantoa suunnitellaan.

Kana syö keskustelun

Kaikkia Kana ei kuitenkaan miellytä. ”En anna perheeni katsoa sitä, koska sitten emme enää keskustelisi keskenämme, kun tulen töistä”, pääkaupungissa taksia ajava mies sanoo.

Toiset suosivat Yhdysvalloissa toimivaa Ethiopian Broadcasting Servicea (EBS), jossa käsitellään etiopialaisten asioita kotona ja maailmalla. Kotimaan ulkopuolella asuu arviolta kaksi miljoonaa etiopialaista.

USA:ssa toimii myös kriittinen etiopialaisten satelliittikanava Esat, joka sanoo puhuvansa niiden puolesta, joiden ääni on tukahdutettu Etiopiassa.

Oppositiolehdet puuttuvat

Sosiaalinen media on osaltaan vaikuttanut siihen, että Etiopian hallitus höllentää kuristusotettaan yksityisestä viestinnästä. ”Suopeamman politiikan seurauksena alalle tulee mittavia investointeja”, Kanan toimitusjohtaja Nazrawi Ghebreselasie sanoo.

”Sananvapauden aste riippuu mittarista. Hallitus näyttää vapauttavan nettiä ja televisiota, mutta oppositiolehtiä ei edelleenkään ole”, tunnettu bloggaaja Daniel Berhane muistuttaa.

”Ihmiset ottavat juorutkin todesta, jos ne luetaan somesta”, oppositiossa olevan demokraattisen puolueen perustaja Lidetu Ayele valittaa.

Etiopia oli vuonna 2017 sijalla 150/180 Toimittajat ilman rajoja -järjestön sananvapausindeksissä. Järjestön mukaan Etiopia vainoaa journalisteja terrorismilakien nojalla.

mediainformaatioteknologiasananvapausviestintä Etiopia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Mies puolilähikuvassa

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.
Kaksi naista puolilähikuvassa

Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävyystoiminta on matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, jossa suomea puhuvat naiset ja maahanmuuttajanaiset ystävystyvät. Kongolaistaustainen Melise Mwanto haki mukaan, koska halusi sekä oppia kieltä että löytää ystävän, jolla olisi lapsia.
Yleiskuva YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalista

YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana

Syyrian Idlibistä on paennut lähes 700 000 ihmistä joulukuun alun jälkeen. ”Monet koulut ja moskeijat ovat täynnä pakolaisperheitä, ja tilan löytämisestä jopa keskeneräisistä rakennuksista on tullut lähes mahdotonta”, kertoo UNHCR:n edustaja Andrej Mahecic.

Tuoreimmat

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana
Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead
Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”
Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan
Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat
Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä