Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Digiteknologia edistää tasa-arvoa mutta voi aiheuttaa myös takapakkia: ”Tekoälyä kehittävät pääosin keski-ikäiset valkoiset miehet”

Kännyköiden ja netin käyttö kasvaa köyhissäkin maissa kovaa vauhtia, ja se on luonut uusia mahdollisuuksia esimerkiksi parantaa naisten asemaa. Uhkana on kuitenkin kasvava digikuilu sukupuolten välillä, sanoo Planin digitaalisen kehityksen koordinaattori Nora Lindström.
Planin digitaalisen oppimisen keskus Delhissä Intiassa
Intiassa tytöt ovat päässeet opiskelemaan digitaalisissa oppimiskeskuksissa. Aina teknologia ei kuitenkaan lisää tasa-arvoa. (Kuva: Parav / Plan International)

Intiassa melkein puolet koulutytöistä ei koskaan jatka opintojaan 10. luokalle asti. Yksi syy on se, että vanhemmat eivät uskalla päästä heitä enää kouluun. Näin tapahtuu esimerkiksi miljoonakaupunki Delhissä, jossa koulutie on täynnä vaaroja.

Koska opettajiakaan ei houkuttele lähteä slummeihin töihin, monien tyttöjen ainoaksi vaihtoehdoksi jää keskeyttää koulu ja pysytellä kotona.

Vielä vuosikymmen sitten ongelman ratkominen olisi ollut miltei mahdotonta, mutta nyt apuna ovat uudet teknologiset sovellukset. Lastenoikeusjärjestö Plan International on pystyttänyt Delhin asuinyhteisöihin digitaalisia oppimiskeskuksia, joissa opetusta voi seurata etänä videolaitteiston avulla.

Käytännössä opettaja opettaa jossakin muualla ja tytöt kerääntyvät kuuntelemaan opetusta keskuksiin. Laitteiston avulla voi myös esittää kysymyksiä opettajille. Digikeskusten opetuksesta on hyötynyt jo noin 15 000 teinityttöä.

Ne kuuluvatkin Planin digitaalisen kehityksen koordinaattorin Nora Lindströmin lempiesimerkkeihin, kun puhutaan siitä, miten teknologian avulla voidaan parantaa sukupuolten tasa-arvoa.

”Hankkeessa on käytetty oikeasti teknologiaa ratkaisemaan jokin ongelma. Harmittavan usein kehitysyhteistyössä mennään kuitenkin teknologia edellä, vaikka oikeasti pitää lähteä ongelmasta ja sitten pohtia, tarjoaako teknologia ratkaisun siihen”, hän sanoo.

Viljelyä älypuhelimella

Kännykät ja netti, jotka ovat rikkaissa maissa olleet arkipäivää jo jonkin aikaa, ovat viime vuosina vallanneet myös kehitysmaat muun muassa hintojen nopean laskun vuoksi.

Esimerkiksi kännykkäliittymän omistavien osuus on noussut kehitysmaissa kymmenessä vuodessa 39 prosentista lähemmäs sataa ja kaikkein köyhimmissäkin maissa 15 prosentista 70:een. Nettiä käyttää yhä alle puolet kehitysmaiden asukkaista, mutta käyttäjien määrä on silti lähes nelinkertaistunut. Myös mobiilinetti tekee tuloaan kehitysmaihin.

Grafiikka: mobiililaajakaistayhteydet
Kuva: Silja Ylitalo

Nopeutunut tiedonsiirto tarjoaa monia mahdollisuuksia parantaa ihmisten elämänlaatua esimerkiksi maissa, joissa välimatkat ovat pitkiä ja liikenneyhteydet huonoja. Asiaa pähkäillään esimerkiksi tällä viikolla Genevessä järjestettävässä maailman tietoyhteiskuntafoorumissa, jossa aiheena on teknologian rooli YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, kuten äärimmäisen köyhyyden poistamisessa.

Teknologia voi parantaa myös sukupuolten tasa-arvoa. Keski-Afrikassa sijaitsevassa Ruandassa testataan parhaillaan, voiko älypuhelimen ja siihen liitettävän verkkoalustan avulla parantaa naisviljelijöiden asemaa. Naiset omistavat usein pienempiä maatilkkuja kuin miehet ja heidän on vaikeampi saada esimerkiksi lainoja. Niinpä heidän tilansakin tuottavat huonommin, kertoo YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin Ruandan edustaja Fatou Lo.

Lo on tyytyväinen järjestön vuonna 2016 aloittamaan kokeiluun, jossa 3 200 naisviljelijää on rekisteröitynyt Buy from Women -nimiselle verkkoalustalle. Alustaa käytetään aluksi pääosin maatalousosuuskuntien tietokoneilta ja älypuhelimilta; myöhemmin on tarkoitus jakaa älypuhelin kaikille naisille.

Jokaiselle viljelijälle luodaan profiili, josta käy ilmi esimerkiksi maa-alan koko ja lainahistoria. Sen avulla naiset saavat tietoa esimerkiksi sää- ja markkinatilanteesta ja rahoitusmahdollisuuksista. Heitä myös koulutetaan. Näin he voivat ryhtyä maatalousyrittäjiksi ja ansaita enemmän rahaa.

”Useimmat viljelijät eivät tiedä, paljonko heillä on maata eivätkä sitä, miten ison sadon he saavat. Sovelluksen avulla he pystyvät ennustamaan, miten paljon he tuottavat. Näin heidän on myös helpompi saada sadolleen ostaja ja lainaa”, Lo selittää.

Kuukautiset unohtuivat

Teknologiset sovellukset eivät ole ihmelääke. Esimerkiksi Ruandan maataloushankkeessa haasteita on aiheuttanut muun muassa köyhyys, lukutaidottomuus sekä halpojen nettiyhteyksien ja sähkön puute, Lo kertoo.

Kehitysyhteistyön teknologiahypeä onkin joskus moitittu siitä, että se vain pahentaa epätasa-arvoa, sillä kaikkein köyhimmät, kuten naiset, jäävät paitsi sen hyödyistä. Esimerkiksi Maailmanpankki on todennut, että toistaiseksi digiajasta ovat päässeet hyötymään vain rikkaat ja vaikutusvaltaiset.

Planin Nora Lindström tunnistaa ongelman. Hän on huolissaan siitä, että naiset ovat jäämässä teknologisessa kehityksessä jälkeen ympäri maailman.

”Jos sukupuolten välisen digikuilun suhteen ei tehdä mitään, epätasa-arvo voi lisääntyä”, hän ennustaa.

Esimerkiksi kännykkäoperaattoreita edustavan GSMA:n tuoreen kyselytutkimuksen mukaan naiset omistavat kehitysmaissa puhelimen 10 prosenttia epätodennäköisemmin kuin miehet; Etelä-Aasiassa ero on peräti 26 prosenttia. Netinkäytössä ero on kehitysmaissa YK:n tilastojen mukaan 16 prosenttia. Syy on esimerkiksi siinä, että naiset ovat huonommin koulutettuja kuin miehet eikä heillä ole yhtä paljon rahaa käytössään.

Grafiikka. netin käyttö sukupuolen mukaan
Kuva: Silja Ylitalo

Lindströmin mukaan kyse ei ole vain siitä, kuka sovelluksia saa käyttää, vaan myös siitä, kuka niitä pääsee kehittämään.

”Tyttöjä ja naisia tarvitaan kehittämään teknologiaa niin, että se, mitä kehitetään, vastaa myös heidän tarpeisiinsa eikä vahvista sukupuolten epätasa-arvoa”, hän sanoo.

Hän kertoo esimerkin: kun puhelinjätti Apple julkaisi terveyssovelluksen, jonka oli määrä olla kaikkien aikojen kokonaisvaltaisin terveyssovellus, kävi ilmi, että siitä oli unohdettu kokonaan kuukautiset.

”Tekoälyä kehittävät pääosin valkoiset keski-ikäiset miehet. Silloin helposti unohdetaan naisten asiat. Se ei välttämättä ole tahallista, mutta näin käy, koska kehittäjien ryhmä ei ole tarpeeksi monimuotoinen”, Lindström sanoo.

Naisten ottaminen mukaan teknologiseen kehitykseen olisi myös taloudellinen mahdollisuus.

”On esimerkiksi laskettu, että jos 600 miljoonaa tyttöä ja naista lisää kehitysmaissa pääsisi verkkoon, taloudellinen vaikutus olisi yli 13 miljardia dollaria per vuosi.”

Kansainvälistä tytöt ja teknologia -päivää vietetään 26.4.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kehityksen edistysaskeleita genderkehitysyhteistyökoulutussoveltava teknologiainformaatioteknologiainternet Plan International SuomiUN Women Suomi

Lue myös

Tunisialaiset poliitikot Bouthaina Elkorbi ja Yamen Akkari

Miten maasta tulee demokratia? – Sitä opetellaan Tunisiassa, jossa uuden polven poliitikot ovat optimisteja kompastuskivistä huolimatta

Yamen Akkari ja Bouthaina Elkorbi ovat Tunisian ensimmäisiä vapaan poliitikkosukupolven edustajia. Kahdeksan vuotta kansannousun jälkeen Tunisia on onnistunut muuttumaan diktatuurista monipuoluedemokratiaksi, jolla on vielä paljon parantamisen varaa. Suomessa vierailleet puolueaktiivit uskovat, että pohjoismainen malli voisi toimia Tunisiassakin.
Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen

YK:n pääsihteeri António Guterres kiitteli sopimuksen ratifioineita maita. Yksikään suurista ydinasevalloista eikä kovin moni Euroopan maakaan ole mukana sopimuksessa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.

Tuoreimmat

Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen
Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti