Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Digiteknologia edistää tasa-arvoa mutta voi aiheuttaa myös takapakkia: ”Tekoälyä kehittävät pääosin keski-ikäiset valkoiset miehet”

Kännyköiden ja netin käyttö kasvaa köyhissäkin maissa kovaa vauhtia, ja se on luonut uusia mahdollisuuksia esimerkiksi parantaa naisten asemaa. Uhkana on kuitenkin kasvava digikuilu sukupuolten välillä, sanoo Planin digitaalisen kehityksen koordinaattori Nora Lindström.
Planin digitaalisen oppimisen keskus Delhissä Intiassa
Intiassa tytöt ovat päässeet opiskelemaan digitaalisissa oppimiskeskuksissa. Aina teknologia ei kuitenkaan lisää tasa-arvoa. (Kuva: Parav / Plan International)

Intiassa melkein puolet koulutytöistä ei koskaan jatka opintojaan 10. luokalle asti. Yksi syy on se, että vanhemmat eivät uskalla päästä heitä enää kouluun. Näin tapahtuu esimerkiksi miljoonakaupunki Delhissä, jossa koulutie on täynnä vaaroja.

Koska opettajiakaan ei houkuttele lähteä slummeihin töihin, monien tyttöjen ainoaksi vaihtoehdoksi jää keskeyttää koulu ja pysytellä kotona.

Vielä vuosikymmen sitten ongelman ratkominen olisi ollut miltei mahdotonta, mutta nyt apuna ovat uudet teknologiset sovellukset. Lastenoikeusjärjestö Plan International on pystyttänyt Delhin asuinyhteisöihin digitaalisia oppimiskeskuksia, joissa opetusta voi seurata etänä videolaitteiston avulla.

Käytännössä opettaja opettaa jossakin muualla ja tytöt kerääntyvät kuuntelemaan opetusta keskuksiin. Laitteiston avulla voi myös esittää kysymyksiä opettajille. Digikeskusten opetuksesta on hyötynyt jo noin 15 000 teinityttöä.

Ne kuuluvatkin Planin digitaalisen kehityksen koordinaattorin Nora Lindströmin lempiesimerkkeihin, kun puhutaan siitä, miten teknologian avulla voidaan parantaa sukupuolten tasa-arvoa.

”Hankkeessa on käytetty oikeasti teknologiaa ratkaisemaan jokin ongelma. Harmittavan usein kehitysyhteistyössä mennään kuitenkin teknologia edellä, vaikka oikeasti pitää lähteä ongelmasta ja sitten pohtia, tarjoaako teknologia ratkaisun siihen”, hän sanoo.

Viljelyä älypuhelimella

Kännykät ja netti, jotka ovat rikkaissa maissa olleet arkipäivää jo jonkin aikaa, ovat viime vuosina vallanneet myös kehitysmaat muun muassa hintojen nopean laskun vuoksi.

Esimerkiksi kännykkäliittymän omistavien osuus on noussut kehitysmaissa kymmenessä vuodessa 39 prosentista lähemmäs sataa ja kaikkein köyhimmissäkin maissa 15 prosentista 70:een. Nettiä käyttää yhä alle puolet kehitysmaiden asukkaista, mutta käyttäjien määrä on silti lähes nelinkertaistunut. Myös mobiilinetti tekee tuloaan kehitysmaihin.

Grafiikka: mobiililaajakaistayhteydet
Kuva: Silja Ylitalo

Nopeutunut tiedonsiirto tarjoaa monia mahdollisuuksia parantaa ihmisten elämänlaatua esimerkiksi maissa, joissa välimatkat ovat pitkiä ja liikenneyhteydet huonoja. Asiaa pähkäillään esimerkiksi tällä viikolla Genevessä järjestettävässä maailman tietoyhteiskuntafoorumissa, jossa aiheena on teknologian rooli YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, kuten äärimmäisen köyhyyden poistamisessa.

Teknologia voi parantaa myös sukupuolten tasa-arvoa. Keski-Afrikassa sijaitsevassa Ruandassa testataan parhaillaan, voiko älypuhelimen ja siihen liitettävän verkkoalustan avulla parantaa naisviljelijöiden asemaa. Naiset omistavat usein pienempiä maatilkkuja kuin miehet ja heidän on vaikeampi saada esimerkiksi lainoja. Niinpä heidän tilansakin tuottavat huonommin, kertoo YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin Ruandan edustaja Fatou Lo.

Lo on tyytyväinen järjestön vuonna 2016 aloittamaan kokeiluun, jossa 3 200 naisviljelijää on rekisteröitynyt Buy from Women -nimiselle verkkoalustalle. Alustaa käytetään aluksi pääosin maatalousosuuskuntien tietokoneilta ja älypuhelimilta; myöhemmin on tarkoitus jakaa älypuhelin kaikille naisille.

Jokaiselle viljelijälle luodaan profiili, josta käy ilmi esimerkiksi maa-alan koko ja lainahistoria. Sen avulla naiset saavat tietoa esimerkiksi sää- ja markkinatilanteesta ja rahoitusmahdollisuuksista. Heitä myös koulutetaan. Näin he voivat ryhtyä maatalousyrittäjiksi ja ansaita enemmän rahaa.

”Useimmat viljelijät eivät tiedä, paljonko heillä on maata eivätkä sitä, miten ison sadon he saavat. Sovelluksen avulla he pystyvät ennustamaan, miten paljon he tuottavat. Näin heidän on myös helpompi saada sadolleen ostaja ja lainaa”, Lo selittää.

Kuukautiset unohtuivat

Teknologiset sovellukset eivät ole ihmelääke. Esimerkiksi Ruandan maataloushankkeessa haasteita on aiheuttanut muun muassa köyhyys, lukutaidottomuus sekä halpojen nettiyhteyksien ja sähkön puute, Lo kertoo.

Kehitysyhteistyön teknologiahypeä onkin joskus moitittu siitä, että se vain pahentaa epätasa-arvoa, sillä kaikkein köyhimmät, kuten naiset, jäävät paitsi sen hyödyistä. Esimerkiksi Maailmanpankki on todennut, että toistaiseksi digiajasta ovat päässeet hyötymään vain rikkaat ja vaikutusvaltaiset.

Planin Nora Lindström tunnistaa ongelman. Hän on huolissaan siitä, että naiset ovat jäämässä teknologisessa kehityksessä jälkeen ympäri maailman.

”Jos sukupuolten välisen digikuilun suhteen ei tehdä mitään, epätasa-arvo voi lisääntyä”, hän ennustaa.

Esimerkiksi kännykkäoperaattoreita edustavan GSMA:n tuoreen kyselytutkimuksen mukaan naiset omistavat kehitysmaissa puhelimen 10 prosenttia epätodennäköisemmin kuin miehet; Etelä-Aasiassa ero on peräti 26 prosenttia. Netinkäytössä ero on kehitysmaissa YK:n tilastojen mukaan 16 prosenttia. Syy on esimerkiksi siinä, että naiset ovat huonommin koulutettuja kuin miehet eikä heillä ole yhtä paljon rahaa käytössään.

Grafiikka. netin käyttö sukupuolen mukaan
Kuva: Silja Ylitalo

Lindströmin mukaan kyse ei ole vain siitä, kuka sovelluksia saa käyttää, vaan myös siitä, kuka niitä pääsee kehittämään.

”Tyttöjä ja naisia tarvitaan kehittämään teknologiaa niin, että se, mitä kehitetään, vastaa myös heidän tarpeisiinsa eikä vahvista sukupuolten epätasa-arvoa”, hän sanoo.

Hän kertoo esimerkin: kun puhelinjätti Apple julkaisi terveyssovelluksen, jonka oli määrä olla kaikkien aikojen kokonaisvaltaisin terveyssovellus, kävi ilmi, että siitä oli unohdettu kokonaan kuukautiset.

”Tekoälyä kehittävät pääosin valkoiset keski-ikäiset miehet. Silloin helposti unohdetaan naisten asiat. Se ei välttämättä ole tahallista, mutta näin käy, koska kehittäjien ryhmä ei ole tarpeeksi monimuotoinen”, Lindström sanoo.

Naisten ottaminen mukaan teknologiseen kehitykseen olisi myös taloudellinen mahdollisuus.

”On esimerkiksi laskettu, että jos 600 miljoonaa tyttöä ja naista lisää kehitysmaissa pääsisi verkkoon, taloudellinen vaikutus olisi yli 13 miljardia dollaria per vuosi.”

Kansainvälistä tytöt ja teknologia -päivää vietetään 26.4.

Kehityksen edistysaskeleita genderkehitysyhteistyökoulutussoveltava teknologiainformaatioteknologiainternet Plan International SuomiSuomen UN Women

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Lue myös

Punaisen Ristin avustustyöntekijä pukee ebolasuojavarusteita toiselle henkilölle Kongon demokraattisessa tasavallassa

Kuumeen mittausta ja käsienpesua – Kongossa torjuttiin ebolakatastrofi yksinkertaisin keinoin

Kongossa pelättiin alkukesästä yhtä tuhoisaa ebolaepidemiaa kuin Länsi-Afrikassa muutama vuosi sitten, mutta se onnistuttiin torjumaan. Avustustyöntekijä Leena Railimo-Saareksen mukaan yksi syy on se, että aiemmista epidemioista on otettu oppia. Silti ebola pysyy luonnossa aina, ja paras tapa torjua sitä on vahva terveysjärjestelmä.
Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Kädet ja sormenjälkien otto

Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta

Nälkäisten määrä on maailmalla kasvanut etenkin viimeaikaisten konfliktien vuoksi, mutta kriisejä onnistutaan myös torjumaan. Yksi esimerkki on Somalia, jossa otettiin viime vuonna oppia vuoden 2011 katastrofaalisista tapahtumista. Nyt kriisiin reagoitiin nopeasti, kertoo Maailman ruokaohjelman Somalian-toimiston johtaja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.