Uutiset Ruokaturva

Costa Rican viljelijät ilmastoakrobaatteina

Eroosion torjunta pakottaa pengertämään yhä jyrkempiä rinteitä, kirjoittaa Diego Arguedas Ortiz.

(IPS) -- José Alberto Chacón tuntee itsensä akrobaatiksi, kun hän koettaa torjua eroosiota pienellä viljelmällään Irazú-tulivuoren jyrkällä rinteellä Costa Rican Pacayasissa.

Saadakseen mullan pysymään papu-, maissi- ja porkkapenkeissään Chacón, 51, pengertää rinnettä ja rakentaa kiemuraisia polkuja.

"Tekee pahaa, kun multa valuu jokeen. En ole enää nuori, mutta maata minulla on jatkossakin vain tämä hehtaarin puolikas, joten on keksittävä keinoja sen tasoittamiseksi", hän huokaa.

Perheviljelmän hoitoon osallistuu myös vaimo Irma Rosa Loaiza, ja yksi kolmesta lapsesta auttaa yli jäävien tuotteiden myynnissä.

Tuotanto alenee

Pacayas sijaitsee Costa Rican hedelmällisen keskilaakson itäpäässä kahden tulivuoren välissä. Seutu on tiheämmin asuttua kuin 4,8 miljoonan asukkaan maa keskimäärin.

Alueella sataa normaalisti 2 300 milliä vuodessa, mutta ilmastonmuutos on tehnyt säistä arvaamattomia ja kiihdyttänyt rinteiden eroosiota. Vuonna 2000 maatalous tuotti 10,7 prosenttia Costa Rican kansantuotteesta, mutta vuonnna 2012 kaksi prosenttiyksikköä vähemmän.

Chacónin tilalla rinteen kaltevuus on 50 prosenttia, ja hän istuttaa maissit 20 sentin korkeuserolla, jotta sadevesi ei valusi suoraan alhaalla virtaavaan jokeen. Vastarannan rinteen eroosio on jo kalvanut paljaaksi.

Tilakoko on seudulla keskimäärin 2,5 hehtaaria, ja asukkaiden leipä on kiinni kulloisenkin sadon onnistumisesta.

Vaihtoehdot vähissä

"En voi sanoa näille ihmisille, että maa sopisi paremmin metsän kasvatukseen, koska se on kaikki, mitä heillä on", sanoo maataloustutkija Beatriz Solano, joka on ollut seudulla maatalousministeriön tehtävissä 17 vuotta.

Osa viljelijöistä on oivaltanut eroosion torjunnan tarpeellisuuden. Luomutilaa pitävät María Solano ja Marta Guillén ovat jakaneet maan pensasaidoilla pieniin tilkkuihin.

Vuonna 2010 tehdyn selvityksen mukaan 70 prosenttia Pacayasin viljelijöistä ei tehnyt mitään suojellakseen peltojaan eroosiolta. Tilojen pienen koon vuoksi he eivät myöskään hyödy tuesta, jota Costa Rica myöntää metsänistutukselle.

"Ennen sadetta tuli tasaisesti lokakuulta tammi-helmikuulle. Nyt se on muuttunut epäsäännölliseksi, eivätkä perunat kasva ilman vettä", valittaa Guillermo Quirós, 68, joka joutui uusimaan tilansa salaojat pari vuotta sitten.

maatalousilmastonmuutosmaaperä Costa Rica Suomen IPS

Costa Ricasta hiilineutraali

(IPS) -- Costa Rica päätti vuonna 2007 pyrkiä ensimmäisenä maana hiilineutraaliksi vuoteen 2021 mennessä. Maa juhlii tuolloin 200-vuotista itsenäisyyttään. Hankkeen onnistumista on kuitenkin alettu epäillä, ja se loisti poissaolollaan alkuvuoden presidentinvaaleissa, joiden toinen kierros pidetään 6. huhtikuuta.

"Kuljetussektori tuottaa 42 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, ja niin kauan kun se ei ole sitoutunut tavoitteeseen, hanke jää yritykseksi houkutella ulkomaista rahoitusta", lataa Mónica Araya Clean Costa Rica -järjestöstä. Hän edusti valtiota ilmastonmuutosneuvotteluissa viime vuoden puoliväliin asti.

Ympäristö- ja energiaministeri René Castro sanoo, että päästöjen ja hiilinielujen tasapainottaminen on toteutunut 70–80-prosenttisesti. Hänkin korostaa kuljetusalan keskeistä roolia tavoitteen saavuttamisessa.

Lue myös

Hymyileviä naisia edessään kuivattuja papuja lautasilla Sambian maaseudulla

Ruokapolitiikan asiatuntijat: EU voisi vähentää siirtolaisuutta ruokaturvaa parantamalla

EU voisi tehdä paljonkin maailman ruokaturvan eteen ja hillitä samalla muuttoliikkeitä, sanoo kansainvälinen asiantuntijaryhmä. Tuotannon kasvattamisen sijaan olisi keskityttävä kestävään viljelyyn, lopetettava ylijäämäruuan dumppaus ja laitettava kausityöläisten oikeudet kuntoon.
Perulaisia naisviljelijöitä

Perun naisviljelijät taistelevat roskaruokaa vastaan

Pohjois-Perun naisviljelijät kiertävät antamassa ravitsemusvalistusta ja valmistavat koululaisille muun muassa terveellisiä lounasrasioita. Niillä halutaan korvata kioskien myymät epäterveelliset välipalat.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.