Uutiset

Chileläiset vaativat lisää eläkettä

Chilessä eläkkeet kootaan työntekijöiden pakkosäästöinä, mutta järjestely ei vaurastuta eläkeläisiä.
(Kuva: Anne Ruthmann / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Chileläiset lähtivät kesällä kaduille vaatimaan uudistusta eläkejärjestelmään, jonka Augusto Pinochetin sotilasdiktatuuri perusti vuonna 1980.

Työnantajat tai valtio eivät osallistu eläkkeiden rahoittamiseen, vaan varat kootaan työntekijöiden pakkosäästöinä. Jokaisen palkasta nipistetään kymmenesosa yksityisen eläkerahaston tilille. Rahastoissa arvioidaan olevan yli 150 miljardia euroa, mikä vastaa 70:ää prosenttia Chilen bruttokansantuotteesta. Varat on sijoitettu pääasiassa ulkomaille.

Eläkkeensaajia järjestely ei vaurastuta. Sen piirissä on noin miljoona henkeä, joista 90 prosenttia saa alle 200 euroa kuussa. Minimipalkka on Chilessä 350 euroa.

Sotilasjuntta jätti armeijan ja poliisin eläkeuudistuksensa ulkopuolelle, mikä takaa niiden jäsenille huomattavasti paremman toimeentulon. Vastikään kohahdutti tieto, että erään poliitikon entinen vaimo sai 8 000 euron eläkkeen lopetettuaan työuransa vankilalaitoksessa.

Kesän mielenosoitukset saivat presidentti Michelle Bacheletin lupaamaan, että Chilessä aletaan valmistella eläkeuudistusta. Hän haluaa lisätä järjestelmän solidaarisuutta, läpinäkyvyyttä, tasa-arvoa ja tehokkuutta.

väestöpolitiikkatalous Chile Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.