Uutiset

Chile kamppailee kaivosjätteen kanssa

Maailman suurimpiin kuparintuottajiin kuuluva maa on pullollaan terveydelle ja ympäristölle haitallista kaivosjätettä, mutta kaikki asukkaat eivät edes tiedä elävänsä jätteen naapurissa.
(Kuva: Magnus von Koeller / cc 2.0)

(IPS) -- Maailman suurimpiin kuparintuottajiin kuuluva Chile on alkanut tiedostaa louhinnan nurjan puolen. Maa on täynnä kaivosjätettä, josta koituu kasvava vaara asukkaille.

Ilmastonmuutoksen kiihdyttämät sääilmiöt pahentavat tilannetta. Maailman kuivimmalla alueella Atacaman autiomaassa satoi maaliskuussa kahdessa päivässä neljännes koko vuoden sademäärästä. Tulvat vaativat kymmeniä ihmishenkiä ja aiheuttivat suurta vahinkoa.

Alueen pääkaupunki Copiapó sijaitsee 800 kilometriä Santiagosta pohjoiseen alueella, joka on pullollaan kaivosjätettä, varoittaa asiaan perehtyneen Relaves-järjestön perustaja Henry Jurgens.

Hänen mukaansa raskasmetallit olivat saastuttaneet seutua jo entuudestaan, mutta järjestön huhtikuussa ottamat näytteet herättivät epäilyjä uusista vuodoista. Valtion edustajat vakuuttavat kuitenkin, että jätealtaat ja muut varastot ovat kunnossa.

Tonni kuparia, sata jätettä

Kupari on Chilen tärkein luonnonvara, ja maa tuotti viime vuonna lähes kolmanneksen koko maailman kuparista, 5 746 miljoonaa tonnia.

Jokaista kuparitonnia kohti syntyy sata tonnia kaivosjätettä, joka on säilöttävä jonnekin.

Chilessä on 449 tunnettua kaivosjäteallasta. Kymmenien muiden sijaintia ei ole kartoitettu, sanoo Relavesin aktiivi Raimundo Gómez.

Louhintajäte sisältää murskatun kiviaineksen ja veden ohella raskasmetalleja ja prosessissa käytettyjä kemikaaleja, kuten syanidia, arsenikkia, sinkkiä ja elohopeaa.

Vähitellen ihmisen elimistöön kerääntyvistä myrkyistä koituu vakavia terveyshaittoja. Esimerkiksi hajuton, mauton ja väritön arsenikki voi aiheuttaa syöpää.

Asukkaat tietämättömiä

"Hylätyistä jätevarastoista ei ole asianmukaista listaa. Pelkästään Atacaman alueella niiden määräksi arvioidaan 90", Gómez kertoo.

Hänen mukaansa asiaan liittyy paljon salailua. "Asukkaat eivät tiedä elävänsä kaivosjätteen naapurissa eivätkä ole perillä terveyshaitoista. Kukaan ei esimerkiksi kerro heille, että juomavesi on saastunutta."

Chileä helmikuussa 2010 koetellut maanjäristys hautasi nelihenkisen perheen hylätystä kaivosjätteestä syntyneen liejun alle. Perhe oli asunut ja työskennellyt kuusi vuotta Pencahuessa sijaitsevalla maatilalla tietämättä mitään louhintajätteestä.

Relaves-järjestö vaatii Chileä säätämään kaivosjätteitä koskevan lain, joka määrittelee niiden määrän, sijainnin ja kemikaalikuorman.

"Yhtäältä tarvitaan vahva laki ja toisaalta asiasta perillä olevat asukkaat. Meiltä puuttuvat molemmat", Gómez tiivistää.

Hurjia pitoisuuksia

Chilen rikkain perhe, Luksicit, omistaa maan kuudenneksi suurimman kupariyhtiön Los Pelambresin, jonka valtava jätepato uhkaa Caimanesin kylän tuhatta asukasta.

Pato sijaitsee joen ylävirrassa kahdeksan kilometrin päässä Caimanesista. Seitsemän kilometriä pitkää patoallasta suojaa 270 metriä korkea muuri, ja se on Latinalaisen Amerikan suurin kemiallisen jätteen varasto.

Andrei Tchernitchin Chilen valtionyliopistosta tutki 2011 seudun juomavesiä. "Raudan määrä ylitti sallitun rajan 50-kertaisesti ja mangaani tuplasti", hän kertoo.

Vuotta myöhemmin tutkituissa näytteissä ylitykset olivat vielä suurempia, varsinkin mangaanin osalta. Sitä havaittiin vesilitrassa 9 477 mikrogrammaa, kun sallittu raja on 100 mikrogrammaa.

Pitkäaikainen altistus mangaanille vaikuttaa keskushermostoon ja voi aiheuttaa psykoosia, Parkinsonin tautia ja dementiaa, Tchernitchin varoittaa.

Ympäristö terveysympäristö Chile Suomen IPS

Lue myös

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.

Tuoreimmat

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti