Uutiset Demokratia

Burundissa äänestetään presidentin valtakauden pidentämisestä – nykyinen presidentti voisi olla vallassa vuoteen 2034

Burundin presidentti Pierre Nkurunziza on varoittanut kansalaisia ”sabotoimasta” perustuslain muutosprosessia.
Burundin presidentti Pierre Nkurunziza
Burundin presidentti Pierre Nkurunziza vuonna 2011. (Kuva: Lou Rouse / UN Photo)

Burundilaisten on määrä äänestää torstaina kansanäänestyksessä, jossa päätetään presidentin valtakauden pidentämisestä. Seurauksena maan nykyinen presidentti Pierre Nkurunziza voi pysyä vallassa vielä yli 20 vuotta.

Burundin nykyisen lain mukaan presidentti voi olla vallassa korkeintaan kaksi kautta, viisi vuotta kerrallaan. Uusi laki pidentäisi kauden seitsemään vuoteen ja mahdollistaisi samalla Nkurunzizan asettumisen ehdolle uudelleen.

Hänen nykyinen kautensa päättyy vuonna 2020, joten lakimuutos voisi mahdollistaa vallassa pysymisen jopa vuoteen 2034 asti.

Pelkona on, että väkivalta riistäytyy käsistä samoin kuin vuonna 2015, jolloin Nkurunziza valittiin kolmannelle kaudelle. Oppositio piti kolmatta kautta perustuslain vastaisena, mutta Nkurunziza vetosi siihen, että ensimmäiselle kaudelle häntä ei valittu suoralla kansanvaalilla. Valtapuolue sekä muun muassa sen aseistettu nuorisosiipi Imbonerakure kävivät opposition kannattajien ja kannattajiksi epäiltyjen kimppuun. Yli tuhat ihmistä kuoli ja yli 400 000 pakeni naapurimaihin.

Kansainvälinen rikostuomioistuin on aloittanut tapahtumista tutkinnan huolimatta siitä, että Burundi ilmoitti viime syksynä eroavansa tuomioistuimesta.

Pidätykset, kidutukset ja teloitukset ovat jatkuneet maassa vuoden 2015 vaalien jälkeenkin. Viime kuussa maassa myös tuomittiin 32 vuoden vankeusrangaistukseen ihmisoikeusaktivisti Germain Rukuki, jota syytettiin muun muassa valtion turvallisuuden uhkaamisesta.

Myös kansanäänestyksen alla Burundissa on ollut levotonta. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) kertoi huhtikuussa, että hallituksen joukot sekä valtapuolueen edustajat ovat häirinneet, pahoinpidelleet ja tappaneet kansanäänestyksen vastustajia ja opposition kannattajiksi epäiltyjä.

Maa on myös jäädyttänyt Ison-Britannian yleisradioyhtiö BBC:n sekä yhdysvaltalaisen Voice of American toimiluvat.

Nkurunziza itse on varoittanut, että ne, jotka uskaltavat ”sabotoida” perustuslain muutosta sanoin tai teoin, ylittävät ”punaisen rajan”.

”Ei ole juuri epäilystä siitä, etteikö tuleva kansanäänestys lisäisi rikkomuksia. Burundin viranomaiset ja Imbonerakure harjoittavat väkivaltaa lähes täysin rankaisematta mahdollistaakseen Nkurunzizan takertumisen valtaan”, sanoi HRW:n Keski-Aasian johtaja Ida Sawyer.

Myös YK, EU ja Yhdysvallat ovat kritisoineet Burundia ihmisoikeusloukkauksista. Maa on kuitenkin lopettanut yhteistyön esimerkiksi YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa.

Burundin kriisi on herättänyt huolta kansainvälisesti etenkin siksi, että maan edellinen, hutujen ja tutsien välillä käyty sisällissota päättyi vasta vuonna 2005. Vaikka nykykonfliktia ei ole pidetty etnisenä, riski vanhojen siitä on olemassa.

Demokratia ihmisoikeudetpolitiikkademokratiahallinto Burundi

Lue myös

Vaalimainos Kambodžassa

Kambodža ottaa askeleita kohti diktatuuria

Kambodža on ottanut viime aikoina pääministeri Hun Senin johdolla huomattavia askelia kohti totalitaarista järjestelmää, ja heinäkuun lopussa järjestettävät vaalit saattavat olla kambodžalaisen demokratian joutsenlaulu. Länsimaisten mediatalojen otsikoissa maa loistaa kuitenkin usein poissaolollaan.
Päiväntasaajan Guinean presidentin  Teodoro Obiang Ngueman kuva rakennuksen seinässä Malabossa

Afrikan pisimpään hallinnut johtaja lupaa armahtaa poliittiset vangit

Päiväntasaajan Guinean presidentti Teodoro Obiang Nguema on hallinnut maata kovin ottein lähes 40 vuotta mutta on nyt luvannut armahtaa poliittiset vangit ”kansallisen vuoropuhelun” onnistumiseksi. Samanlaisia lupauksia on tehty ennenkin, muistuttaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Naisia äänestyskortteineen

Äänestäminen elvyttää demokratiaa

Demokratian laatua kuvaavat indeksit ovat viime vuosina laskeneet ja äänestysaktiivisuus vähentynyt. YK:n kehitysohjelman asiantuntijan Patrick Keuleersin mukaan tilanne muutetaan laskemalla äänioikeusikää, asettamalla ihminen takaisin poliittisen keskustelun keskiöön ja edistämällä äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Ihmisiä Pride-kulkueessa

Seta: Muunsukupuolisten hoidon rajoittaminen lisää itsetuhoisuuden määrää – "HUS:n ja TAYS:n linjaukset päinvastaisia kuin alan kansanvälinen kehitys"

Uudessa kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä ei enää erotella hoidettavia transsukupuolisiin ja muunsukupuolisiin. Seta vaatii Suomea toimimaan samoin ja takaamaan sukupuolenkorjaushoidot myös muille kuin itsensä naiseksi tai mieheksi kokeville.
Mielenosoittajia

Ortega ajaa Nicaraguaa umpikujaan, yli 23 000 paennut Costa Ricaan – ”Vaikea poistaa syöpäläistä, jonka lonkerot ulottuvat joka kolkkaan”

Nicaraguan tilannetta pidempään seuranneille huhtikuussa alkanut mielenosoitusaalto ei tullut yllätyksenä. Jatko on Ortegan käsissä: suostuuko hän luopumaan vallasta ja järjestämään uudet vaalit?
Värikkäitä ilmapalloja

Costa Rica hyväksymässä samaa sukupuolta olevien avioliiton

Costa Rican korkein oikeus on linjannut syrjiväksi lain, jonka kieltää samaa sukupuolta olevia solmimasta avioliiton. Laki lakkaa olemasta voimassa, vaikka sen muuttamisesta ei päästäisi sopuun parlamentissa.
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.