Uutiset

Buenos Airesissa kiistellään, kannattaako jätteet kierrättää vai polttaa – polttaminen veisi työt jätteenkerääjiltä ja saastuttaisi ilmaa

Buenos Aires on pyrkinyt roskien polttamisen sijaan kierrättämään jätteensä. Nyt kaupunki suunnittelee jätteenpolton aloittamista yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Suunnitelmia vastustavat sekä cartonerot eli roskienkerääjät että ympäristöjärjestöt.
Roskienkerääjä kärrynsä kanssa
Cartonero eli roskienkerääjä kärrynsä kanssa Buenos Airesissa. (Kuva: Gertduris / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Argentiinan pääkaupunki Buenos Aires asetti vuonna 2005 kunnianhimoisen tavoitteen: vuoteen 2020 mennessä kaupungin kaatopaikoille ei enää rahdattaisi lainkaan jätettä, vaan kaikki kierrätettäisiin. Samalla kiellettiin jätteen poltto.

Suunnitelmia ei kuitenkaan toteutettu kunnolla, ja alkuvuosina kaatopaikoille päätyvän jätteen määrä jopa kasvoi. Sittemmin kaupunkijätettä on pikkuhiljaa kertynyt vähemmän, mutta tavoitteista ollaan silti vielä kaukana.

”Kaupungin viranomaiset eivät ole tehneet käytännössä mitään vähentääkseen kaatopaikoille lähetetyn jätteen määrää. Jätteiden vähentyminen viime vuosina on puhtaasti cartonerojen ansiota”, Argentiinan Greenpeacen kampanjakoordinaattori Leonel Mingo sanoo.

Cartonerot ovat muilta työmarkkinoilta pudonneita jätteiden kerääjiä ja lajittelijoita, jotka yön hiljaisuudessa kiskovat kärryjään roska-astialta toiselle ja erottelevat roskien seasta kierrätyskelpoisen aineksen.

Kaupungin virallisesti tunnustamia cartoneroja on viitisentuhatta, mutta epävirallisissa kierrätystöissä uurastavat mukaan laskien heitä arvioidaan olevan ainakin kaksi kertaa enemmän. Osa cartoneroista työskentelee valtiollisissa jätteen lajittelukeskuksissa.

Typerä vai korruptoitunut?

Buenos Airesin konservatiivinen pormestari ajoi tänä vuonna läpi lainmuutoksen, joka löyhensi jätteen vähentämistavoitteita sekä salli jälleen jätteenpolton.

Jätteiden polttaminen iskee suorimmin cartonerojen elinkeinoon, ja tämä on saanut roskien lajittelijat ryhtymään vastarintaan.

”Meillä on tärkeä rooli ja me puolustamme oikeuksiamme. Meitä on 12 000 ja me voimme taata, että kierrätys toimii lain mukaisesti. Me emme aio sallia polttamista”, roskien kerääjä ja kierrätysvalistaja Jacqueline Flores sanoo.

Cartonerot saavat tukea brittiläiseltä ympäristökemian ja toksikologian emeritusprofessorilta Paul Connettilta, jonka Argentiinan Greenpeace kutsui Buenos Airesiin.

”Buenos Airesin tavoin monilla Latinalaisen Amerikan kaupungeilla on jäteongelmia, joita poliitikot eivät osaa ratkaista. Täytyy olla joko typerä tai korruptoitunut, jos rakennuttaa jätteenpolttolaitoksen”, Connett sanoo.

Cartonerojen osuuskunnat ja ympäristöjärjestöt onnistuivatkin kesäkuussa keskeyttämään jätteidenpolton sallivan lain täytäntöönpanon. Oikeus uskoi heidän väitettään, että poltto saastuttaisi Buenos Airesin ilmaa.

Pormestari on vedonnut, että päätös kumottaisiin. Lopullista ratkaisua odotellaan.

kaupungittyöympäristösaastuminen Argentiina

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nora Repo-Saeed

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Pääsiäissaarten kivipatsaita

Pääsiäissaarilla etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen – Korallien ja ikivanhojen kivipatsaiden kohtalo huolettaa asukkaita

Chilelle kuuluvan Pääsiäissaaren rannikolla merivesi on jo 5–6 astetta lämpimämpää kuin sen kuuluisi olla. Maassa on perustettu muun muassa Latinalaisen Amerikan laajin rannikonsuojeluohjelma.
Mielenosoittajia Australiassa "People who are seeking asylum are welcome in my home" -kyltin kera

Australian pakolaispolitiikalle taas kritiikkiä: Arvostettu ihmisoikeuspalkinto viisi vuotta pidätyskeskuksessa viruneelle pakolaisaktivistille

Sudanilainen Abdul Aziz Muhamat on saanut tämänvuotisen Martin Ennals -ihmisoikeuspalkinnon. Hän joutui Manusin saaren pidätyskeskukseen surkeisiin oloihin ja on kampanjoinut muun muassa tuhansien WhatsApp-viestien avulla.
Puhujan nuija

Järjestöt pelkäävät, että uusi ulkomaalaislain muutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa entisestään

Hallitus aikoo vaikeuttaa kansainvälistä suojelua hakevien mahdollisuuksia tehdä uusintahakemuksia. Se heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja saattaisi johtaa palautuskiellon rikkomiseen, sanovat pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöt.

Tuoreimmat

Australian pakolaispolitiikalle taas kritiikkiä: Arvostettu ihmisoikeuspalkinto viisi vuotta pidätyskeskuksessa viruneelle pakolaisaktivistille
Pääsiäissaarilla etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen – Korallien ja ikivanhojen kivipatsaiden kohtalo huolettaa asukkaita
Järjestöt pelkäävät, että uusi ulkomaalaislain muutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa entisestään
Selvitys: Sotien seurauksena kuolee lapsia paljon enemmän kuin taistelijoita
Suomen raportti lapsen oikeuksien sopimuksesta on toista vuotta myöhässä – Järjestöt huolissaan Suomen suhtautumisesta ihmisoikeusvelvoitteisiin
Globaali työttömyys on laskenut finanssikriisiä edeltäviin lukuihin, mutta ”työssäkäynti ei aina takaa kunnon elintasoa”, varoittaa Kansainvälinen työjärjestö
El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa
Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”
Shell oikeudessa Alankomaissa – Neljä aktivistien leskeä syyttää öljy-yhtiötä osallisuudesta 1990-luvun teloituksiin
Eritrean ja Etiopian sopu on lisännyt liikennettä rajan molemmin puolin – ”Tapasin isäni ensi kerran 26 vuoteen”