Uutiset

Buenos Airesissa kiistellään, kannattaako jätteet kierrättää vai polttaa – polttaminen veisi työt jätteenkerääjiltä ja saastuttaisi ilmaa

Buenos Aires on pyrkinyt roskien polttamisen sijaan kierrättämään jätteensä. Nyt kaupunki suunnittelee jätteenpolton aloittamista yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Suunnitelmia vastustavat sekä cartonerot eli roskienkerääjät että ympäristöjärjestöt.
Roskienkerääjä kärrynsä kanssa
Cartonero eli roskienkerääjä kärrynsä kanssa Buenos Airesissa. (Kuva: Gertduris / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Argentiinan pääkaupunki Buenos Aires asetti vuonna 2005 kunnianhimoisen tavoitteen: vuoteen 2020 mennessä kaupungin kaatopaikoille ei enää rahdattaisi lainkaan jätettä, vaan kaikki kierrätettäisiin. Samalla kiellettiin jätteen poltto.

Suunnitelmia ei kuitenkaan toteutettu kunnolla, ja alkuvuosina kaatopaikoille päätyvän jätteen määrä jopa kasvoi. Sittemmin kaupunkijätettä on pikkuhiljaa kertynyt vähemmän, mutta tavoitteista ollaan silti vielä kaukana.

”Kaupungin viranomaiset eivät ole tehneet käytännössä mitään vähentääkseen kaatopaikoille lähetetyn jätteen määrää. Jätteiden vähentyminen viime vuosina on puhtaasti cartonerojen ansiota”, Argentiinan Greenpeacen kampanjakoordinaattori Leonel Mingo sanoo.

Cartonerot ovat muilta työmarkkinoilta pudonneita jätteiden kerääjiä ja lajittelijoita, jotka yön hiljaisuudessa kiskovat kärryjään roska-astialta toiselle ja erottelevat roskien seasta kierrätyskelpoisen aineksen.

Kaupungin virallisesti tunnustamia cartoneroja on viitisentuhatta, mutta epävirallisissa kierrätystöissä uurastavat mukaan laskien heitä arvioidaan olevan ainakin kaksi kertaa enemmän. Osa cartoneroista työskentelee valtiollisissa jätteen lajittelukeskuksissa.

Typerä vai korruptoitunut?

Buenos Airesin konservatiivinen pormestari ajoi tänä vuonna läpi lainmuutoksen, joka löyhensi jätteen vähentämistavoitteita sekä salli jälleen jätteenpolton.

Jätteiden polttaminen iskee suorimmin cartonerojen elinkeinoon, ja tämä on saanut roskien lajittelijat ryhtymään vastarintaan.

”Meillä on tärkeä rooli ja me puolustamme oikeuksiamme. Meitä on 12 000 ja me voimme taata, että kierrätys toimii lain mukaisesti. Me emme aio sallia polttamista”, roskien kerääjä ja kierrätysvalistaja Jacqueline Flores sanoo.

Cartonerot saavat tukea brittiläiseltä ympäristökemian ja toksikologian emeritusprofessorilta Paul Connettilta, jonka Argentiinan Greenpeace kutsui Buenos Airesiin.

”Buenos Airesin tavoin monilla Latinalaisen Amerikan kaupungeilla on jäteongelmia, joita poliitikot eivät osaa ratkaista. Täytyy olla joko typerä tai korruptoitunut, jos rakennuttaa jätteenpolttolaitoksen”, Connett sanoo.

Cartonerojen osuuskunnat ja ympäristöjärjestöt onnistuivatkin kesäkuussa keskeyttämään jätteidenpolton sallivan lain täytäntöönpanon. Oikeus uskoi heidän väitettään, että poltto saastuttaisi Buenos Airesin ilmaa.

Pormestari on vedonnut, että päätös kumottaisiin. Lopullista ratkaisua odotellaan.

kaupungittyöympäristösaastuminen Argentiina

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sissitaistelija Maricela Flórez

Yli viisikymmentä vuotta sotimista ja kohta kaksi vuotta rauhaa – Miten Kolumbiassa onnistuttiin siinä, missä niin monessa muussa maassa epäonnistutaan?

Sissitaistelija Maricela Flórez oli valmis kuolemaan sodassa tavoitteidensa puolesta. Nyt Kolumbiassa on rauha ja Flórez on muuttunut sissistä puolueaktiiviksi. Epäilevistä äänistä huolimatta Kolumbian rauhansopimus on pitänyt.
Kenialaisia viljelijöitä kenttäkoulussa

Säävakuutukset ja tekstiviestit auttavat Afrikan ja Aasian viljelijöitä sopeutumaan ilmaston muutoksiin

Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja ilmastokatastrofit heikentävät köyhien maiden ruokaturvaa ja vaarantavat viljelijöiden elinkeinon. Tukholman yliopiston Global Resilience Partnershipin hankkeet pyrkivät kohentamaan ruokaturvaa maailmassa.
Cox's Bazarin pakolaisleirin hökkeleitä Bangladeshissa

Rohingyanaisia joutuu ihmiskaupan uhreiksi Bangladeshissa – Vaihtoehtojen puute ajaa epätoivoisiin ratkaisuihin

Rohingya-pakolaisten leireillä on vain vähän työmahdollisuuksia. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö on auttanut lähes sataa ihmiskaupan uhria ja uskoo, että tapauksia on monin verroin enemmän.
EU-lippu, taustalla Brandenburgin portti

EU:n kehitysapu laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen – 0,7-tavoitteen saavuttamiseen voi mennä 40 vuotta

EU on yhä maailman suurin avunantaja. Tuore järjestöraportti kritisoi kuitenkin etenkin avun käyttöä pakolaiskuluihin.

Luetuimmat

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna
Nobelin rauhanpalkinto seksuaalisen väkivallan vastaiselle työlle
300 euroa papuannoksesta? – Ruoka tuntuu kalliilta länsimaissa, mutta tuloihin suhteutettuna vielä kalliimpaa on Etelä-Sudanissa
”Hieno tunnustus kaikille selviytyjille” –Nobelin rauhanpalkinto on nyökkäys myös #metoo-liikkeen suuntaan, sanoo Suomen UN Womenin toiminnanjohtaja
Selvitys Afganistaniin palautetuista lapsista: Moni ei pääse edes kouluun
Stereotyyppiset sukupuoliroolit piinaavat myös miehiä, uskoo Suomessa vieraileva intialaisaktivisti Harish Sadani
Romanian kansanäänestys avioliiton määritelmän muuttamisesta epäonnistui – ”Olemme osoittaneet, että ihmisoikeuksista ei voi äänestää”
Uusi ilmastoraportti: Maapallon lämpenemisen pitäminen 1,5 asteessa on vielä mahdollista – ”Seuraavat vuodet ovat luultavasti historian tärkeimpiä”
Indonesia pyytää ulkomaisia järjestöjä lähtemään – Punaisen Ristin suomalaisen logistiikkayksikön harteille suuri vastuu maanjäristyksen avustustöistä
Norjan tukema lohenkasvatushanke Argentiinassa herättää epäilyksiä – ”Mikään määrä talouskasvua ei oikeuta Patagonian ekosysteemin tuhoamista”