Uutiset

Buenos Airesissa kiistellään, kannattaako jätteet kierrättää vai polttaa – polttaminen veisi työt jätteenkerääjiltä ja saastuttaisi ilmaa

Buenos Aires on pyrkinyt roskien polttamisen sijaan kierrättämään jätteensä. Nyt kaupunki suunnittelee jätteenpolton aloittamista yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Suunnitelmia vastustavat sekä cartonerot eli roskienkerääjät että ympäristöjärjestöt.
Roskienkerääjä kärrynsä kanssa
Cartonero eli roskienkerääjä kärrynsä kanssa Buenos Airesissa. (Kuva: Gertduris / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Argentiinan pääkaupunki Buenos Aires asetti vuonna 2005 kunnianhimoisen tavoitteen: vuoteen 2020 mennessä kaupungin kaatopaikoille ei enää rahdattaisi lainkaan jätettä, vaan kaikki kierrätettäisiin. Samalla kiellettiin jätteen poltto.

Suunnitelmia ei kuitenkaan toteutettu kunnolla, ja alkuvuosina kaatopaikoille päätyvän jätteen määrä jopa kasvoi. Sittemmin kaupunkijätettä on pikkuhiljaa kertynyt vähemmän, mutta tavoitteista ollaan silti vielä kaukana.

”Kaupungin viranomaiset eivät ole tehneet käytännössä mitään vähentääkseen kaatopaikoille lähetetyn jätteen määrää. Jätteiden vähentyminen viime vuosina on puhtaasti cartonerojen ansiota”, Argentiinan Greenpeacen kampanjakoordinaattori Leonel Mingo sanoo.

Cartonerot ovat muilta työmarkkinoilta pudonneita jätteiden kerääjiä ja lajittelijoita, jotka yön hiljaisuudessa kiskovat kärryjään roska-astialta toiselle ja erottelevat roskien seasta kierrätyskelpoisen aineksen.

Kaupungin virallisesti tunnustamia cartoneroja on viitisentuhatta, mutta epävirallisissa kierrätystöissä uurastavat mukaan laskien heitä arvioidaan olevan ainakin kaksi kertaa enemmän. Osa cartoneroista työskentelee valtiollisissa jätteen lajittelukeskuksissa.

Typerä vai korruptoitunut?

Buenos Airesin konservatiivinen pormestari ajoi tänä vuonna läpi lainmuutoksen, joka löyhensi jätteen vähentämistavoitteita sekä salli jälleen jätteenpolton.

Jätteiden polttaminen iskee suorimmin cartonerojen elinkeinoon, ja tämä on saanut roskien lajittelijat ryhtymään vastarintaan.

”Meillä on tärkeä rooli ja me puolustamme oikeuksiamme. Meitä on 12 000 ja me voimme taata, että kierrätys toimii lain mukaisesti. Me emme aio sallia polttamista”, roskien kerääjä ja kierrätysvalistaja Jacqueline Flores sanoo.

Cartonerot saavat tukea brittiläiseltä ympäristökemian ja toksikologian emeritusprofessorilta Paul Connettilta, jonka Argentiinan Greenpeace kutsui Buenos Airesiin.

”Buenos Airesin tavoin monilla Latinalaisen Amerikan kaupungeilla on jäteongelmia, joita poliitikot eivät osaa ratkaista. Täytyy olla joko typerä tai korruptoitunut, jos rakennuttaa jätteenpolttolaitoksen”, Connett sanoo.

Cartonerojen osuuskunnat ja ympäristöjärjestöt onnistuivatkin kesäkuussa keskeyttämään jätteidenpolton sallivan lain täytäntöönpanon. Oikeus uskoi heidän väitettään, että poltto saastuttaisi Buenos Airesin ilmaa.

Pormestari on vedonnut, että päätös kumottaisiin. Lopullista ratkaisua odotellaan.

kaupungittyöympäristösaastuminen Argentiina

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vitalina Koval

Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti

Äärioikeiston edustajat kaatoivat punaista maalia Vitalina Kovalin päälle, koska hän osoitti mieltään naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Äärioikeiston iskut ovat lisääntyneet Ukrainassa viime aikoina. Koval on huolissaan mutta aikoo jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.
Nainen valkoisen kepin kanssa puistossa

Aktiivinen naisliike kitkee naismurhia Latinalaisessa Amerikassa – Väkivaltaa pidetään paikoin silti yhä normaalina

Liki 2 800 naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa. Viime vuosina sukupuolittunut väkivalta on kuitenkin nostettu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja moni alueen maa on säätänyt on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Suomen sijoitus laski neljä sijaa ilmastotoimia mittaavassa indeksissä – Kärjessä ei ole yhtään maata, sillä mikään ei vielä tee tarpeeksi

Tuoreen ilmastoindeksin mukaan etenkään monet G20-maat eivät tee riittävästi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suomi saa kiitosta uusiutuvasta energiasta mutta ei energiankulutuksesta.
Pinkki hattu koristeltuna rauhanlogoilla

Maailman suurimpien asefirmojen myynti kasvoi viime vuonna jälleen – Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi

Maailman sadan suurimman asevalmistajan myynti on kasvanut viidessätoista vuodessa peräti 44 prosenttia. Kärkisijoja pitää Yhdysvallat.