Uutiset Ympäristöpolitiikka

Buenos Airesissa ihmetellään saastuneen joen mysteeriä

Argentiinassa on todistettu, että saastuneen joen puhdistukseen voidaan käyttää miljardeja euroja ilman, että tuloksia näkyy juuri lainkaan. Nyt kysytään, miten se on mahdollista.
Saasteet eivät välttämättä näy Riachuelossa, joka virtaa tässä teollisuusalueen läpi kohti Buenos Airesin satamaa. (Kuva: Fabiana Frayssinet / IPS)

(IPS) -- Argentiinassa on todistettu, että saastuneen joen puhdistukseen voidaan käyttää miljardeja euroja ilman, että tuloksia näkyy juuri lainkaan. Nyt kysytään, miten se on mahdollista.

Joki virtaa Matanza-nimisenä 14 kunnan läpi ja muuttuu Buenos Aireissa Riachueloksi. Se laskee kaupungin etelärajaa pitkin Río de la Plataan, joka avautuu Atlantille.

Mittaa joella on vain 64 kilometriä, mutta sen varrella asuu jopa kahdeksan miljoonaa ihmistä, usein terveydelle vaarallisissa oloissa.

Vuonna 2008 korkein oikeus määräsi viranomaiset puhdistamaan joen. Vastaava viranomainen (Acumar) antoi joulun alla raporttinsa oikeudelle. Sen mukaan joki toimii edelleen viemärinä ja kaatopaikkana, kuten 200 viime vuotta.

"Joki on hyvin likainen, ja saastuttaminen jatkuu", raportti toteaa. Veteen päätyy vuosittain arviolta 90 000 tonnia raskasmetalleja ja muita haitallisia aineita.

Presidentti aikoi uimaan

Espanjalaisvallan aikana joen partaille syntyi lihansuolaamoja ja nahanparkitsimoita, jotka heittivät jätteensä veteen. Sama meno jatkui, kun rannoille nousi tuhansittain petrokemiallisia ja muita tehdaslaitoksia.

Riachueloa on yritetty puhdistaa useaan otteeseen. 1990-luvulla ympäristöministeri María Julia Alsogaray julisti tekevänsä sen tuhannessa päivässä, minkä jälkeen presidentti Carlos Menem lupasi pulahtaa jokeen uimaan. Uinti jäi haaveeksi, ja Alsogaray päätyi vankilaan korruption vuoksi.

Vuoden 2008 määräys joen pudistamisesta herätti ympäristöväessä aitoa toiveikkuutta. Acumarin raportti oli nyt kuitenkin raskas pettymys. Sen mukaan tavoitteena oli muun muassa rakentaa 17 771 uutta asuntoa jokivarren asukkaille, mutta niitä on valmistunut vain 3 147.

Vuoden vallassa olleen presidentti Mauricio Macrin hallituksen ympäristöministeri Sergio Bergman yritti vierittää vastuun edeltäjilleen. Hän on kasvattanut Acumarin henkilöstön 900:aan, mutta tuloksia ei näy edelleenkään.

Raportin mukaan tehtaissa on suoritettu 34 759 tarkastusta ja sulkemismääräyksiä on annettu 57, mutta ne ovat olleet kestoltaan lyhytaikaisia.

Korruptiota epäillään

"Acumar ei ole koskaan toiminut tehokkaasti, mutta viime vuosi oli kaikkein tuhoisin. Laitoksen pääjohtaja Julio Torti ei rohjennut edes näyttäytyä korkeimman oikeuden istunnossa", Ympäristö- ja luonnonvarasäätiössä (Farn) puhetta johtava asianajaja Andrés Napoli sanoo. Säätiö on neljän muun järjestön ohella määrätty valvomaan Acumarin työtä.

Torti erosi tehtävästään pian raportin esittelyn jälkeen. Presidentti nimitti hänen tilalleen hallitsevan keskustaoikeistolaisen Cambiemos-puolueen kansanedustajan Gladys Gonzálezin, jolla ei ole aiempaa kokemusta ympäristöasioista.

Napoli sanoo pyytäneensä Acumarilta selitystä sille ohjattujen 4,7 miljardin euron käytöstä. Jos selitys ei tyydytä, hän aikoo vaatia tutkimusta toimintaan mahdollisesti liittyvästä korruptiosta.

Riachuelon suulla sijaitsevan Bocan alueen asukkaita edustava Raúl Estrada Oyuela sanoo, että puhdistustöistä ei ole näkynyt muita merkkejä kuin että rantoja on vähän siivottu ja pohjasta nostettu lukuisia uponneita veneitä.

"Varsinaiseen ongelmaan eli veden, maan ja ilman saasteisiin ei haluta puuttua, koska silloin kajottaisiin teollisuuslaitosten etuihin. Niiden tuotantoprosessien puhdistaminen vaatisi merkittäviä investointeja", sanoo Estrada, joka erikoistui diplomaatinurallaan ympäristökysymyksiin.

Ympäristöpolitiikka politiikkaympäristöjoetsaastuminen Argentiina Suomen IPS

Lue myös

Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista