Uutiset Rauhantyön leikkaukset

Budjettileikkaukset iskevät rauhanjärjestöihin

Ensi vuoden budjetti vie lähes neljäsosan opetusministeriön järjestöille myöntämästä rauhantyön tuesta. Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtajan Laura Lodeniuksen mukaan rauhantyö uhkaa muuttua pinnallisemmaksi.
(Kuva: Kate Ter Haar / cc 2.0)

Suomalaisten rauhanjärjestöjen rahoitus supistuu ensi vuonna valtion budjettileikkausten vuoksi. Tänään eduskunnan täysistunnossa hyväksytyn valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaan järjestöille myönnettävää rauhantyön tukea vähennetään ensi vuonna 24 prosenttia nykyisestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään rauhantyön edistämisen tukea jaettiin tänä vuonna 19 järjestölle yhteensä 540 000 euron edestä, ensi vuonna jaossa on enää 412 000 euroa. Järjestöt pitävät leikkausta suurena, sillä rahoitus ei ole ehtinyt palata normaalitasolle vielä edellisenkään laman jäljiltä. Lisäksi tukea leikattiin kuluvanakin vuonna, joskin vain muutaman prosentin verran.

Leikkauksen jakautumisesta ei ole vielä tietoa, mutta erityisen kovaa se osunee suurimpaan tuensaajaan Suomen Rauhanliittoon. Kymmenen järjestön kattojärjestönä toimiva Rauhanliitto sai tänä vuonna rauhantyön tukea 175 000 euroa, yli puolet budjetistaan.

Se on aiemmin saanut myös ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea (VGK) koulujen rauhankasvatushankkeelleen Rauhankoululle. Tänä vuonna sille ei myönnetty VGK-tukea, ja ensi vuonna tuki on jäädytetty kehitysyhteistyöleikkausten vuoksi.

"Kun tulee vielä leikkaus normaalituesta,niin kyllähän se on Rauhanliitolle aivan katastrofaalinen tilanne", sanoo järjestön toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Kilpailu kiristyy

Lodeniuksen mukaan kaksi täysipäiväistä, kaksi osa-aikaista ja yhden tuntityöläisen työllistävässä Rauhanliitossa saatetaan joutua turvautumaan lomautuksiin. Näin voidaan jatkaa Rauhankoulun toimintaa, joskin supistettuna.

"Se on surullista, koska se on niin suosittua toimintaa, että joudumme koko ajan muutenkin tarjoamaan kouluille ei oota. Nyt kun uudet opetussuunnitelmat tulevat, opettajat todella tarvitsisivat tukea globaali- ja rauhankasvatuksen kanssa, koska siitä on uudet kirjaukset."

Rauhanliiton lisäksi leikkaukset vaikuttavat myös esimerkiksi Suomen Sadankomiteaan sekä Suomen Rauhanpuolustajiin, joiden budjetista yli puolet tulee OKM:n tuesta.

"On paljon työtä, jota pelkällä vapaaehtoistyöllä ei voi tehdä."

Sadankomitean pääsihteerin Anni Lahtisen mukaan puolentoista hengen järjestössä ei kuitenkaan ainakaan vielä ryhdytä henkilöstövähennyksiin. Kolmen työntekijän voimin toimivassa Rauhanpuolustajissa taas säästetään jättämällä luultavasti kokopäiväinen äitiysloman sijainen palkkaamatta, kertoo toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.

Käytännössä järjestöjen pelastautumiskeinoiksi jäävät jäsenhankinnan tehostaminen, tuotemyynnin lisääminen sekä muiden valtiontukien haku. Esimerkiksi Sadankomitea on hakenut OKM:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön turvapaikanhakijoiden aktivoimisen ja kotouttamistoiminnan tukia.

Varainhankintakin vaatii kuitenkin resursseja.

"Kun leikataan sitä resurssia, jolla pyöritetään perusinfraa, myös rahankeruu vaikeutuu. Kuka tekee hakemuksia, tilityksiä ja hauskoja keräyskampanjoita, jos työntekijät ovat lomautettuna?" Lodenius pohtii.

Ongelmaa mutkistaa se, että samassa tilanteessa ovat lähes kaikki järjestöt. Lodeniuksen ja Matinpuron mukaan kilpailu uhkaakin lisääntyä, kun järjestöt etsivät kiihtyvällä tahdilla uusia rahoituskanavia.

Rauhantyö uhkaa pinnallistua

Leikkauksista huolimatta rauhantyö tulee jatkumaan Suomessa niin kauan kuin sitä tarvitaan, sen varmistavat vapaaehtoiset, sanoo Lodenius. Hän on kuitenkin huolissaan siitä, miten käy systemaattisemman rauhantyön, kuten kirjojen ja lehtien julkaisun, ja taustaselvitysten teon.

"On paljon työtä, jota pelkällä vapaaehtoistyöllä ei voi tehdä. Jos valtionapuja ollaan murentamassa, silloin rahan tekeminen vie puolet ajasta. Huolettaa, että rauhantyö muuttuu paljon pinnallisemmaksi", hän sanoo.

Leikkaukset rauhantyöhön kostautuvat hänen mukaansa joka tapauksessa tulevaisuudessa.

"Kun ajattelee, miten hallitus on kriisissä pakolaisten, monikulttuurisuus- ja suvaitsevaisuuskysymysten kanssa ja nyt tältä kaikelta leikataan pois, seuraavina vuosina se tulee olemaan vielä suuremmassa lirissä. Tämä säästö tulee maksamaan paljon enemmän tulevaisuudessa, koska silloin joudutaan paikkaamaan kaikkea sitä, mitä olisi voitu ehkä ennaltaehkäistä."

Rauhantyön leikkaukset politiikkakansalaisyhteiskuntarauha Suomi SadankomiteaSuomen RauhanliittoSuomen Rauhanpuolustajat

Lue myös

Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema

Täydentävä budjettiesitys: Rauhanjärjestöille tulossa lisärahaa

Rauhanjärjestöjen rahoitus halutaan palauttaa vuotta 2016 edeltävälle tasolle. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan järjestöille sekä ympäristöille esitetään lisärahaa.
Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna

Rauhanjärjestöissä varaudutaan jälleen vyönkiristyksiin, sillä ensi vuonna valtiontukea voi olla luvassa melkein puolet vähemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. ”Maailmalla olen aina mainostanut, että Suomi on siitä hieno maa, että myös kriittisiä tahoja tuetaan. Tämän hallituskauden jälkeen en ole enää yhtä varma”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.