Uutiset Rauhantyön leikkaukset

Budjettileikkaukset iskevät rauhanjärjestöihin

Ensi vuoden budjetti vie lähes neljäsosan opetusministeriön järjestöille myöntämästä rauhantyön tuesta. Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtajan Laura Lodeniuksen mukaan rauhantyö uhkaa muuttua pinnallisemmaksi.
(Kuva: Kate Ter Haar / cc 2.0)

Suomalaisten rauhanjärjestöjen rahoitus supistuu ensi vuonna valtion budjettileikkausten vuoksi. Tänään eduskunnan täysistunnossa hyväksytyn valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaan järjestöille myönnettävää rauhantyön tukea vähennetään ensi vuonna 24 prosenttia nykyisestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään rauhantyön edistämisen tukea jaettiin tänä vuonna 19 järjestölle yhteensä 540 000 euron edestä, ensi vuonna jaossa on enää 412 000 euroa. Järjestöt pitävät leikkausta suurena, sillä rahoitus ei ole ehtinyt palata normaalitasolle vielä edellisenkään laman jäljiltä. Lisäksi tukea leikattiin kuluvanakin vuonna, joskin vain muutaman prosentin verran.

Leikkauksen jakautumisesta ei ole vielä tietoa, mutta erityisen kovaa se osunee suurimpaan tuensaajaan Suomen Rauhanliittoon. Kymmenen järjestön kattojärjestönä toimiva Rauhanliitto sai tänä vuonna rauhantyön tukea 175 000 euroa, yli puolet budjetistaan.

Se on aiemmin saanut myös ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea (VGK) koulujen rauhankasvatushankkeelleen Rauhankoululle. Tänä vuonna sille ei myönnetty VGK-tukea, ja ensi vuonna tuki on jäädytetty kehitysyhteistyöleikkausten vuoksi.

"Kun tulee vielä leikkaus normaalituesta,niin kyllähän se on Rauhanliitolle aivan katastrofaalinen tilanne", sanoo järjestön toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Kilpailu kiristyy

Lodeniuksen mukaan kaksi täysipäiväistä, kaksi osa-aikaista ja yhden tuntityöläisen työllistävässä Rauhanliitossa saatetaan joutua turvautumaan lomautuksiin. Näin voidaan jatkaa Rauhankoulun toimintaa, joskin supistettuna.

"Se on surullista, koska se on niin suosittua toimintaa, että joudumme koko ajan muutenkin tarjoamaan kouluille ei oota. Nyt kun uudet opetussuunnitelmat tulevat, opettajat todella tarvitsisivat tukea globaali- ja rauhankasvatuksen kanssa, koska siitä on uudet kirjaukset."

Rauhanliiton lisäksi leikkaukset vaikuttavat myös esimerkiksi Suomen Sadankomiteaan sekä Suomen Rauhanpuolustajiin, joiden budjetista yli puolet tulee OKM:n tuesta.

"On paljon työtä, jota pelkällä vapaaehtoistyöllä ei voi tehdä."

Sadankomitean pääsihteerin Anni Lahtisen mukaan puolentoista hengen järjestössä ei kuitenkaan ainakaan vielä ryhdytä henkilöstövähennyksiin. Kolmen työntekijän voimin toimivassa Rauhanpuolustajissa taas säästetään jättämällä luultavasti kokopäiväinen äitiysloman sijainen palkkaamatta, kertoo toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.

Käytännössä järjestöjen pelastautumiskeinoiksi jäävät jäsenhankinnan tehostaminen, tuotemyynnin lisääminen sekä muiden valtiontukien haku. Esimerkiksi Sadankomitea on hakenut OKM:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön turvapaikanhakijoiden aktivoimisen ja kotouttamistoiminnan tukia.

Varainhankintakin vaatii kuitenkin resursseja.

"Kun leikataan sitä resurssia, jolla pyöritetään perusinfraa, myös rahankeruu vaikeutuu. Kuka tekee hakemuksia, tilityksiä ja hauskoja keräyskampanjoita, jos työntekijät ovat lomautettuna?" Lodenius pohtii.

Ongelmaa mutkistaa se, että samassa tilanteessa ovat lähes kaikki järjestöt. Lodeniuksen ja Matinpuron mukaan kilpailu uhkaakin lisääntyä, kun järjestöt etsivät kiihtyvällä tahdilla uusia rahoituskanavia.

Rauhantyö uhkaa pinnallistua

Leikkauksista huolimatta rauhantyö tulee jatkumaan Suomessa niin kauan kuin sitä tarvitaan, sen varmistavat vapaaehtoiset, sanoo Lodenius. Hän on kuitenkin huolissaan siitä, miten käy systemaattisemman rauhantyön, kuten kirjojen ja lehtien julkaisun, ja taustaselvitysten teon.

"On paljon työtä, jota pelkällä vapaaehtoistyöllä ei voi tehdä. Jos valtionapuja ollaan murentamassa, silloin rahan tekeminen vie puolet ajasta. Huolettaa, että rauhantyö muuttuu paljon pinnallisemmaksi", hän sanoo.

Leikkaukset rauhantyöhön kostautuvat hänen mukaansa joka tapauksessa tulevaisuudessa.

"Kun ajattelee, miten hallitus on kriisissä pakolaisten, monikulttuurisuus- ja suvaitsevaisuuskysymysten kanssa ja nyt tältä kaikelta leikataan pois, seuraavina vuosina se tulee olemaan vielä suuremmassa lirissä. Tämä säästö tulee maksamaan paljon enemmän tulevaisuudessa, koska silloin joudutaan paikkaamaan kaikkea sitä, mitä olisi voitu ehkä ennaltaehkäistä."

Rauhantyön leikkaukset politiikkakansalaisyhteiskuntarauha Suomi SadankomiteaSuomen RauhanliittoSuomen Rauhanpuolustajat

Lue myös

Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema

Täydentävä budjettiesitys: Rauhanjärjestöille tulossa lisärahaa

Rauhanjärjestöjen rahoitus halutaan palauttaa vuotta 2016 edeltävälle tasolle. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan järjestöille sekä ympäristöille esitetään lisärahaa.
Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna

Rauhanjärjestöissä varaudutaan jälleen vyönkiristyksiin, sillä ensi vuonna valtiontukea voi olla luvassa melkein puolet vähemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. ”Maailmalla olen aina mainostanut, että Suomi on siitä hieno maa, että myös kriittisiä tahoja tuetaan. Tämän hallituskauden jälkeen en ole enää yhtä varma”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Porkkanoita pinoissa.

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa

Ruokaa heitetään kulutustasolla pois todennäköisesti enemmän kuin aiemmin on luultu, selviää YK:n ympäristöohjelman tutkimuksesta. Yllättävää on, että myös matalan tulotason maissa ruokajätettä syntyy paljon.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.

Tuoreimmat

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Luetuimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen