Uutiset EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus

Brexit voi viedä EU:n kehitysavulta rahaa ja vaikutusvaltaa

Ison-Britannian EU-erolla voi olla kauaskantoiset vaikutukset myös unionin kehitysyhteistyöhön. Myös Suomelle Britannian poistuminen neuvottelupöydistä on merkittävä kehityspoliittinen tappio.
Brexitin vastaisia mielenosoittajia
Britannian EU-ero on herättänyt paljon vastustusta. Mielenosoittajien marssi Lontoossa maaliskuussa. (Kuva: Ed Everett / CC BY 2.0)

Ison-Britannian lähtö Euroopan unionista voi leikata pahimmillaan tuntuvasti sekä EU:n että Ison-Britannian kehitysapubudjettia. Vaikutukset maailman köyhimpiin olisivat merkittävät, sillä kumpikin kuuluu maailman suurimpiin avunantajiin.

Brexitin lopulliset vaikutukset kehityspolitiikkaan tiedetään kuitenkin vasta sitten, kun eron muut suuntaviivat ovat selvillä.

”EU:n kehityspolitiikan kannalta Brexitin vaikutukset riippuvat siitä, missä mittakaavassa Iso-Britannia haluaa edelleen olla mukana EU:n kehityspolitiikassa. Numeerisia ja henkisiä vaikutuksia on vaikea arvioida tällä hetkellä, koska eroneuvottelut ovat vasta alkaneet”, arvioi tarkastaja Johanna Rasimus ulkoministeriöstä.

Iso-Britannian EU-eroneuvottelut alkoivat heinäkuussa, ja ne ovat jatkuneet jälleen tällä viikolla. Neuvotteluissa väännetään kättä muun muassa kauppasuhteista, Britannian EU-eromaksusta sekä siitä, mitkä ovat Britannian EU-kansalaisten ja EU-maissa elävien brittien oikeudet Brexitin jälkeen.

Iso-Britannia on tärkeä avunantaja

EU on maailman suurin kehitysavun lahjoittaja, mikäli sen omien instituutioiden sekä jäsenmaiden antama apu lasketaan yhteen. Vuonna 2016 summa oli noin 75,5 miljardia euroa, josta noin viidennes EU-instituutioiden apua.

EU-instituutioiden avun rahoittavat jäsenmaat, ja Britannia on niiden joukossa merkittävä avunantaja. Esimerkiksi Euroopan parlamentin keräämien tietojen mukaan vuonna 2015 Britannian osuus oli kolmanneksi suurin, yli 1,8 miljardia euroa vajaan 12 miljardin euron potista. EU:n kehitysapu ohjataan useiden eri lähteiden kautta, ja summaan on laskettu esimerkiksi Euroopan kehitysrahaston (EKR) sekä kehitysyhteistyön rahoitusväline DCI:n kautta ohjatut rahat.

Brexit voi muuttaa tilanteen. Rasimuksen mukaan Britannian EU-ero todennäköisesti johtaa siihen, että Iso-Britannia kanavoi kehitysapunsa uudella tavalla.

”Iso-Britannia arvioi tapauskohtaisesti kiinnostuksensa osallistua EU:n eri ohjelmien rahoitukseen. Käytännössä tämä voisi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että se voisi osallistua jonkin EU:n erityisrahaston rahoittamiseen tai olla jossakin maassa mukana EU-koordinaatiossa ja rahoittajana mutta toisaalta esimerkiksi luopua kokonaan jostakin nykyisestä rahoitusmuodosta tai yhteistyöstä, esimerkiksi EKR:n rahoittamisesta, kun nykyisen EKR:n voimassaolo päättyy”, hän sanoo.

Yksittäisenä avunantajana Britannia on maailman toiseksi suurin. Viime vuonna se antoi OECD:n tilastojen mukaan kehitysapua yhteensä noin 15 miljardia euroa.

Lisäksi se oli yksi niistä harvoista maista, joka ohjasi YK:n tavoitteen mukaisesti 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun. Maan pääministeri Theresa May on YK:n yleiskokouksessa luvannut pitää kiinni 0,7 prosentin tavoitteesta, samoin kehitysapuministeri Priti Patel.

Leikkauksia puolin ja toisin

Brexitin vaikutuksia EU:n kehityspolitiikkaan on spekuloitu muun muassa Euroopan parlamentin maaliskuussa julkaisemassa selvityksessä (pdf), jossa esitellään erilaisia skenaarioita siitä, miten unionin apu tulee muuttumaan.

Selvityksen mukaan Brexit voisi laskea koko EU:n kehitysapua jopa kolme prosenttia. Unionin osuus maailman kehitysavusta voisi laskea 10–13 prosenttiyksikköä. Eniten leikkaus vaikuttaisi Itä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa, joissa kehitysapu saattaisi vähentyä useamman prosentin.

Ison-Britannian oma apubudjetti voi kutistua jopa lähes kolmanneksen, mikäli sisäpolitiikka Brexitin jälkeen korostuu, raportissa arvioidaan.

Yhdysvaltalaisen Center for Global Development -tutkimuslaitoksen asiantuntijat Michael Anderson ja Ian Mitchell puolestaan ovat arvioineet, että niin sanottu ankara Brexit voisi viedä EU-instituutioiden kehitysavusta jopa 1,4 miljardia euroa, eli 14–15 prosenttia. Heidän mukaansa etenkin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioille jouduttaisiin hankkimaan lisärahoitusta, sillä Iso-Britannia on tähän asti tukenut merkittävästi Euroopan kehitysrahastoa, joka puolestaan tukee etenkin näitä maita.

Rahan lisäksi Ison-Britannian lähtö unionista voi viedä myös kehityspoliittista vaikutusvaltaa – muun muassa Suomelta.

”Iso-Britannia on ollut monissa kehityskysymyksissä Suomen kanssa samoilla linjoilla, joten sen poistuminen EU:n neuvottelupöydistä on Suomen kannalta valitettavaa”, toteaa Rasimus.

Iso-Britannian EU-eron päivämääräksi on asetettu 29.3.2019, mutta se saattaa vielä lykkääntyä. Transitioaika voi olla jopa kolme vuotta.

Artikkeli on osa maailma.netin Kenen kehitystä? – EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus -juttusarjaa. Sen toteuttamiseen on saatu ulkoministeriön Eurooppatiedotustukea.

EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus kehitysyhteistyöpolitiikkaEU Iso-Britannia

Lue myös

Enaat-verkoston koordinaattori Laëtitia Sedou

EU:n puolustusintoilu voi pahentaa asevarustelukierrettä, pelkää asiantuntija – luvassa jopa miljardeja puolustusyhteistyöhön

Euroopan asekaupan vastaisessa verkostossa työskentelevä Laëtitia Sedou pelkää, että EU:sta on tulossa sotilaallinen projekti rauhanprojektin sijaan. Unionin rahaa aiotaan ohjata lähivuosina aseteollisuudelle, ja seurauksena aseista tulee Sedoun mukaan olemaan jo ylitarjontaa.
Euroopan parlamentin rakennus Strasbourgissa

EU:n uusi tukimuoto helpottaa ihmisoikeuspuolustajien ahdinkoa – ”tuelle on valitettavasti valtava tarve”

EU:n uusi tuki ihmisoikeuspuolustajille on osoittautunut niin suosituksi, että tukea hädin tuskin riittää kaikille sitä tarvitseville. Suomalaisjärjestöjen mukaan unioni voisi kuitenkin tehdä paljon enemmänkin ihmisoikeuksien edistämiseksi, puhumattakaan oman ihmisoikeustilanteensa parantamisesta.
Syyrian pakolainen Irakissa

EU:n uuden kehityspolitiikan pelätään sortuvan oman edun tavoitteluun

EU:n uuden kehityspoliittisen linjauksen virallinen tavoite on köyhyyden poistaminen. Suomalaiset asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että kauniista sanoista huolimatta linjauksella ajetaan muutakin kuin köyhien asiaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Kuivunut ruohonkorsi kuivassa maassa

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa

Avustusjärjestöt ovat varoitelleet pitkään, että kuivuudesta kärsivässä eteläisessä Afrikassa kehittyy massiivinen ruokakriisi. ”Nälkäkriisi on laajempi kuin olemme ennen nähneet ja näyttää siltä, että se on pahenemassa”, sanoo Maailman ruokaohjelman aluejohtaja Lola Castro.
Toimittajat ottavat kuvia kylttiä pitelevästä luurangosta

Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Meksiko on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Erityisen hankalaa on naistoimittajilla, jotka muiden uhkien lisäksi voivat joutua kokemaan seksuaalista ahdistelua, syrjintää ja miehiä suosivia asenteita työssään.
Kolumbian lippu ja talojen raunioita

YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit

Kolumbiassa tapettiin viime vuonna enemmän ihmisoikeusaktivisteja kuin missään muualla. Etenkin etnisten ryhmien ja alkuperäiskansojen ryhmät ovat tulilinjalla.
Autiotalo maantien laidassa

Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.

Tuoreimmat

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
Kehitysmaat leikkaavat rajusti julkisen sektorin menoja velkoja maksaakseen – ”Maailman pitää herätä köyhien maiden kasvavaan velkakriisiin”
Pelastakaa Lapset: Syyrian Idlibissä tapettu vuoden ensimmäisellä viikolla lapsi päivittäin