Uutiset EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus

Brexit voi viedä EU:n kehitysavulta rahaa ja vaikutusvaltaa

Ison-Britannian EU-erolla voi olla kauaskantoiset vaikutukset myös unionin kehitysyhteistyöhön. Myös Suomelle Britannian poistuminen neuvottelupöydistä on merkittävä kehityspoliittinen tappio.
Brexitin vastaisia mielenosoittajia
Britannian EU-ero on herättänyt paljon vastustusta. Mielenosoittajien marssi Lontoossa maaliskuussa. (Kuva: Ed Everett / CC BY 2.0)

Ison-Britannian lähtö Euroopan unionista voi leikata pahimmillaan tuntuvasti sekä EU:n että Ison-Britannian kehitysapubudjettia. Vaikutukset maailman köyhimpiin olisivat merkittävät, sillä kumpikin kuuluu maailman suurimpiin avunantajiin.

Brexitin lopulliset vaikutukset kehityspolitiikkaan tiedetään kuitenkin vasta sitten, kun eron muut suuntaviivat ovat selvillä.

”EU:n kehityspolitiikan kannalta Brexitin vaikutukset riippuvat siitä, missä mittakaavassa Iso-Britannia haluaa edelleen olla mukana EU:n kehityspolitiikassa. Numeerisia ja henkisiä vaikutuksia on vaikea arvioida tällä hetkellä, koska eroneuvottelut ovat vasta alkaneet”, arvioi tarkastaja Johanna Rasimus ulkoministeriöstä.

Iso-Britannian EU-eroneuvottelut alkoivat heinäkuussa, ja ne ovat jatkuneet jälleen tällä viikolla. Neuvotteluissa väännetään kättä muun muassa kauppasuhteista, Britannian EU-eromaksusta sekä siitä, mitkä ovat Britannian EU-kansalaisten ja EU-maissa elävien brittien oikeudet Brexitin jälkeen.

Iso-Britannia on tärkeä avunantaja

EU on maailman suurin kehitysavun lahjoittaja, mikäli sen omien instituutioiden sekä jäsenmaiden antama apu lasketaan yhteen. Vuonna 2016 summa oli noin 75,5 miljardia euroa, josta noin viidennes EU-instituutioiden apua.

EU-instituutioiden avun rahoittavat jäsenmaat, ja Britannia on niiden joukossa merkittävä avunantaja. Esimerkiksi Euroopan parlamentin keräämien tietojen mukaan vuonna 2015 Britannian osuus oli kolmanneksi suurin, yli 1,8 miljardia euroa vajaan 12 miljardin euron potista. EU:n kehitysapu ohjataan useiden eri lähteiden kautta, ja summaan on laskettu esimerkiksi Euroopan kehitysrahaston (EKR) sekä kehitysyhteistyön rahoitusväline DCI:n kautta ohjatut rahat.

Brexit voi muuttaa tilanteen. Rasimuksen mukaan Britannian EU-ero todennäköisesti johtaa siihen, että Iso-Britannia kanavoi kehitysapunsa uudella tavalla.

”Iso-Britannia arvioi tapauskohtaisesti kiinnostuksensa osallistua EU:n eri ohjelmien rahoitukseen. Käytännössä tämä voisi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että se voisi osallistua jonkin EU:n erityisrahaston rahoittamiseen tai olla jossakin maassa mukana EU-koordinaatiossa ja rahoittajana mutta toisaalta esimerkiksi luopua kokonaan jostakin nykyisestä rahoitusmuodosta tai yhteistyöstä, esimerkiksi EKR:n rahoittamisesta, kun nykyisen EKR:n voimassaolo päättyy”, hän sanoo.

Yksittäisenä avunantajana Britannia on maailman toiseksi suurin. Viime vuonna se antoi OECD:n tilastojen mukaan kehitysapua yhteensä noin 15 miljardia euroa.

Lisäksi se oli yksi niistä harvoista maista, joka ohjasi YK:n tavoitteen mukaisesti 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun. Maan pääministeri Theresa May on YK:n yleiskokouksessa luvannut pitää kiinni 0,7 prosentin tavoitteesta, samoin kehitysapuministeri Priti Patel.

Leikkauksia puolin ja toisin

Brexitin vaikutuksia EU:n kehityspolitiikkaan on spekuloitu muun muassa Euroopan parlamentin maaliskuussa julkaisemassa selvityksessä (pdf), jossa esitellään erilaisia skenaarioita siitä, miten unionin apu tulee muuttumaan.

Selvityksen mukaan Brexit voisi laskea koko EU:n kehitysapua jopa kolme prosenttia. Unionin osuus maailman kehitysavusta voisi laskea 10–13 prosenttiyksikköä. Eniten leikkaus vaikuttaisi Itä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa, joissa kehitysapu saattaisi vähentyä useamman prosentin.

Ison-Britannian oma apubudjetti voi kutistua jopa lähes kolmanneksen, mikäli sisäpolitiikka Brexitin jälkeen korostuu, raportissa arvioidaan.

Yhdysvaltalaisen Center for Global Development -tutkimuslaitoksen asiantuntijat Michael Anderson ja Ian Mitchell puolestaan ovat arvioineet, että niin sanottu ankara Brexit voisi viedä EU-instituutioiden kehitysavusta jopa 1,4 miljardia euroa, eli 14–15 prosenttia. Heidän mukaansa etenkin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioille jouduttaisiin hankkimaan lisärahoitusta, sillä Iso-Britannia on tähän asti tukenut merkittävästi Euroopan kehitysrahastoa, joka puolestaan tukee etenkin näitä maita.

Rahan lisäksi Ison-Britannian lähtö unionista voi viedä myös kehityspoliittista vaikutusvaltaa – muun muassa Suomelta.

”Iso-Britannia on ollut monissa kehityskysymyksissä Suomen kanssa samoilla linjoilla, joten sen poistuminen EU:n neuvottelupöydistä on Suomen kannalta valitettavaa”, toteaa Rasimus.

Iso-Britannian EU-eron päivämääräksi on asetettu 29.3.2019, mutta se saattaa vielä lykkääntyä. Transitioaika voi olla jopa kolme vuotta.

Artikkeli on osa maailma.netin Kenen kehitystä? – EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus -juttusarjaa. Sen toteuttamiseen on saatu ulkoministeriön Eurooppatiedotustukea.

EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus kehitysyhteistyöpolitiikkaEU Iso-Britannia

Lue myös

Enaat-verkoston koordinaattori Laëtitia Sedou

EU:n puolustusintoilu voi pahentaa asevarustelukierrettä, pelkää asiantuntija – luvassa jopa miljardeja puolustusyhteistyöhön

Euroopan asekaupan vastaisessa verkostossa työskentelevä Laëtitia Sedou pelkää, että EU:sta on tulossa sotilaallinen projekti rauhanprojektin sijaan. Unionin rahaa aiotaan ohjata lähivuosina aseteollisuudelle, ja seurauksena aseista tulee Sedoun mukaan olemaan jo ylitarjontaa.
Euroopan parlamentin rakennus Strasbourgissa

EU:n uusi tukimuoto helpottaa ihmisoikeuspuolustajien ahdinkoa – ”tuelle on valitettavasti valtava tarve”

EU:n uusi tuki ihmisoikeuspuolustajille on osoittautunut niin suosituksi, että tukea hädin tuskin riittää kaikille sitä tarvitseville. Suomalaisjärjestöjen mukaan unioni voisi kuitenkin tehdä paljon enemmänkin ihmisoikeuksien edistämiseksi, puhumattakaan oman ihmisoikeustilanteensa parantamisesta.
Syyrian pakolainen Irakissa

EU:n uuden kehityspolitiikan pelätään sortuvan oman edun tavoitteluun

EU:n uuden kehityspoliittisen linjauksen virallinen tavoite on köyhyyden poistaminen. Suomalaiset asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että kauniista sanoista huolimatta linjauksella ajetaan muutakin kuin köyhien asiaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Nuori nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.

Tuoreimmat

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia

Luetuimmat

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle