Uutiset

Brasiliassa uskotaan junaliikenteen tuovan kehitystä, mutta raiteet rapistuvat käytön puutteessa

Brasiliassa kymmeniä tuhansia kilometrejä rautatietä, mutta kolmannes on käyttämättömiä logististen ongelmien takia.
Rautatietä Brasilian Anápolisissa
Biodieseliä ja soijaa jalostavan Granolin tuotantolaitos sijaitsee uuden Pohjois-etelä-radan varressa Brasilian Anápolisissa. Yhtiö on käyttänyt junakuljetusta satunnaisesti, mutta muuten radalla on toistaiseksi hiljaista. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) -- Brasiliassa on tuhansia kilometrejä rautateitä, jotka rapistuvat käytön puutteessa, koska laajan maan logistiikkaa ei ole saatu toimimaan kunnolla.

Brasiliassa oli kiskoja 37 000 kilometriä jo viime vuosisadan puolivälin paikkeilla. Nyt kolmannes niistä makaa käyttämättömänä ja toinen mokoma alikäytössä.

Usko, että tuplasti Euroopan unionin kokoinen 208 miljoonan asukkaan maa voi kehittyä vain junaliikenteen avulla, on kuitenkin pysynyt vahvana. Kunnianhimoinen Pohjois-etelä-rata avattiin 2014, mutta sen käyttö on yhä epäsäännöllistä.

Tocantinsin osavaltiosta Goiásin osavaltion Anápolisiin kulkevalla radalla on mittaa 855 kilometriä. Työn alla on 682 kilometriä lisää päämääränä Estrela D'Oeste São Paulon osavaltiossa.

”Suuri sekasotku”

”Ratahanke on suuri sekasotku kaikkine virheineen ja pullonkauloineen”, sanoo konsultti Edson Tavares, joka johti aiemmin Anápolisin kuivasatamaa.

Radalla on mutkia, joissa aiottu 80 kilometrin tuntivauhti on pudotettava puoleen, ja toimiakseen kunnolla se pitää kytkeä muihin ratayhteyksiin, hän selittää. Brasiliassa on viiden eri operaattorin rataverkkoa.

Pohjois-etelä-radan rakentaminen alkoi jo 1987, mutta se kärsi keskeytyksistä ja korruptioepäilyistä. Rataa operoi nyt maailman suurimman rautamalmin viejän, Vale-yhtiön, logistiikkayritys.

Logistiikan keskus

Radan eteläinen haara on yhä kysymysmerkki. ”Kun se saadaan toimimaan, Anápolisista tulee tärkeä logistiikkakeskus, koska täältä lähtee myös Belémin ja pääkaupungin Brasilian yhdistävä valtatie ja valmistumassa on suuri rahtilentokenttä”, kaupungin kehitysjohtaja Vander Barbosa ennustaa.

Anápolisissa sijaitsee Brasilian keskilännen suurin teollisuusalue, jolla toimii 20 lääkealan yritystä, Huyndain autotehdas sekä elintarvike- ja rakennusmateriaaliteollisuutta.

Kaupungissa on myös aseteollisuutta ja armeijan lentotukikohta suojelemassa pääkaupunkia, jonne on linnuntietä vain 130 kilometriä.

Radanvarressa sijaitseva soijaa ja biodieseliä tuottava Granol-yhtiö on käyttänyt kiskoja kuljetuksissaan satunnaisesti. Muun agribisneksen toivotaan seuraavan esimerkkiä maan tuottoisimmalla maatalousseudulla.

Ratayhtiöt yhteistyöhön

”Ajatus, että kuljetusväylät vetävät kehitystä puoleensa, ei aina toteudu automaattisesti. Talouskasvu vaatii johdonmukaista politiikkaa”, Tocantinsin yliopiston aluekehityksen professori Lilian Bracarense muistuttaa.

”Brasilian keskilännessä sekä pohjois- ja koillisosissa on puutetta infrastruktuurista, mutta se ei riitä motivoimaan yksityisiä sijoittajia, kuten maan etelä- ja kaakkoisosissa”, hän jatkaa.

Goiásin osavaltiossa korjattiin viljakasveista viime vuonna 22 miljoonan tonnin ennätyssato. Alueen talous on kuitenkin kytköksissä etelään, jossa Santosin satama on 1 000 kilometrin päässä, kun pohjoisen lähimpään satamaan on 1 600 kilometriä.

Koska Pohjois-etelä-rata ei ulotu rannikolle, sen toimivuus vaatii pääsyä toisten yhtiöiden rataosuuksille, kuljetusministeriön logistiikkayhtiön johtaja José Carlos Medaglia sanoo. Se on jo laillistettu mutta odottaa toimeenpanoa.

”Tällaista ei aiemmin voinut kuvitellakaan Brasiliassa, jossa toimiluvan haltija oli ainoa radan käyttäjä.”

kehitysliikennetalous Brasilia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi