Uutiset

Brasiliassa uskotaan junaliikenteen tuovan kehitystä, mutta raiteet rapistuvat käytön puutteessa

Brasiliassa kymmeniä tuhansia kilometrejä rautatietä, mutta kolmannes on käyttämättömiä logististen ongelmien takia.
Rautatietä Brasilian Anápolisissa
Biodieseliä ja soijaa jalostavan Granolin tuotantolaitos sijaitsee uuden Pohjois-etelä-radan varressa Brasilian Anápolisissa. Yhtiö on käyttänyt junakuljetusta satunnaisesti, mutta muuten radalla on toistaiseksi hiljaista. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) -- Brasiliassa on tuhansia kilometrejä rautateitä, jotka rapistuvat käytön puutteessa, koska laajan maan logistiikkaa ei ole saatu toimimaan kunnolla.

Brasiliassa oli kiskoja 37 000 kilometriä jo viime vuosisadan puolivälin paikkeilla. Nyt kolmannes niistä makaa käyttämättömänä ja toinen mokoma alikäytössä.

Usko, että tuplasti Euroopan unionin kokoinen 208 miljoonan asukkaan maa voi kehittyä vain junaliikenteen avulla, on kuitenkin pysynyt vahvana. Kunnianhimoinen Pohjois-etelä-rata avattiin 2014, mutta sen käyttö on yhä epäsäännöllistä.

Tocantinsin osavaltiosta Goiásin osavaltion Anápolisiin kulkevalla radalla on mittaa 855 kilometriä. Työn alla on 682 kilometriä lisää päämääränä Estrela D'Oeste São Paulon osavaltiossa.

”Suuri sekasotku”

”Ratahanke on suuri sekasotku kaikkine virheineen ja pullonkauloineen”, sanoo konsultti Edson Tavares, joka johti aiemmin Anápolisin kuivasatamaa.

Radalla on mutkia, joissa aiottu 80 kilometrin tuntivauhti on pudotettava puoleen, ja toimiakseen kunnolla se pitää kytkeä muihin ratayhteyksiin, hän selittää. Brasiliassa on viiden eri operaattorin rataverkkoa.

Pohjois-etelä-radan rakentaminen alkoi jo 1987, mutta se kärsi keskeytyksistä ja korruptioepäilyistä. Rataa operoi nyt maailman suurimman rautamalmin viejän, Vale-yhtiön, logistiikkayritys.

Logistiikan keskus

Radan eteläinen haara on yhä kysymysmerkki. ”Kun se saadaan toimimaan, Anápolisista tulee tärkeä logistiikkakeskus, koska täältä lähtee myös Belémin ja pääkaupungin Brasilian yhdistävä valtatie ja valmistumassa on suuri rahtilentokenttä”, kaupungin kehitysjohtaja Vander Barbosa ennustaa.

Anápolisissa sijaitsee Brasilian keskilännen suurin teollisuusalue, jolla toimii 20 lääkealan yritystä, Huyndain autotehdas sekä elintarvike- ja rakennusmateriaaliteollisuutta.

Kaupungissa on myös aseteollisuutta ja armeijan lentotukikohta suojelemassa pääkaupunkia, jonne on linnuntietä vain 130 kilometriä.

Radanvarressa sijaitseva soijaa ja biodieseliä tuottava Granol-yhtiö on käyttänyt kiskoja kuljetuksissaan satunnaisesti. Muun agribisneksen toivotaan seuraavan esimerkkiä maan tuottoisimmalla maatalousseudulla.

Ratayhtiöt yhteistyöhön

”Ajatus, että kuljetusväylät vetävät kehitystä puoleensa, ei aina toteudu automaattisesti. Talouskasvu vaatii johdonmukaista politiikkaa”, Tocantinsin yliopiston aluekehityksen professori Lilian Bracarense muistuttaa.

”Brasilian keskilännessä sekä pohjois- ja koillisosissa on puutetta infrastruktuurista, mutta se ei riitä motivoimaan yksityisiä sijoittajia, kuten maan etelä- ja kaakkoisosissa”, hän jatkaa.

Goiásin osavaltiossa korjattiin viljakasveista viime vuonna 22 miljoonan tonnin ennätyssato. Alueen talous on kuitenkin kytköksissä etelään, jossa Santosin satama on 1 000 kilometrin päässä, kun pohjoisen lähimpään satamaan on 1 600 kilometriä.

Koska Pohjois-etelä-rata ei ulotu rannikolle, sen toimivuus vaatii pääsyä toisten yhtiöiden rataosuuksille, kuljetusministeriön logistiikkayhtiön johtaja José Carlos Medaglia sanoo. Se on jo laillistettu mutta odottaa toimeenpanoa.

”Tällaista ei aiemmin voinut kuvitellakaan Brasiliassa, jossa toimiluvan haltija oli ainoa radan käyttäjä.”

kehitysliikennetalous Brasilia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat