Uutiset

Brasiliassa uskotaan junaliikenteen tuovan kehitystä, mutta raiteet rapistuvat käytön puutteessa

Brasiliassa kymmeniä tuhansia kilometrejä rautatietä, mutta kolmannes on käyttämättömiä logististen ongelmien takia.
Rautatietä Brasilian Anápolisissa
Biodieseliä ja soijaa jalostavan Granolin tuotantolaitos sijaitsee uuden Pohjois-etelä-radan varressa Brasilian Anápolisissa. Yhtiö on käyttänyt junakuljetusta satunnaisesti, mutta muuten radalla on toistaiseksi hiljaista. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) -- Brasiliassa on tuhansia kilometrejä rautateitä, jotka rapistuvat käytön puutteessa, koska laajan maan logistiikkaa ei ole saatu toimimaan kunnolla.

Brasiliassa oli kiskoja 37 000 kilometriä jo viime vuosisadan puolivälin paikkeilla. Nyt kolmannes niistä makaa käyttämättömänä ja toinen mokoma alikäytössä.

Usko, että tuplasti Euroopan unionin kokoinen 208 miljoonan asukkaan maa voi kehittyä vain junaliikenteen avulla, on kuitenkin pysynyt vahvana. Kunnianhimoinen Pohjois-etelä-rata avattiin 2014, mutta sen käyttö on yhä epäsäännöllistä.

Tocantinsin osavaltiosta Goiásin osavaltion Anápolisiin kulkevalla radalla on mittaa 855 kilometriä. Työn alla on 682 kilometriä lisää päämääränä Estrela D'Oeste São Paulon osavaltiossa.

”Suuri sekasotku”

”Ratahanke on suuri sekasotku kaikkine virheineen ja pullonkauloineen”, sanoo konsultti Edson Tavares, joka johti aiemmin Anápolisin kuivasatamaa.

Radalla on mutkia, joissa aiottu 80 kilometrin tuntivauhti on pudotettava puoleen, ja toimiakseen kunnolla se pitää kytkeä muihin ratayhteyksiin, hän selittää. Brasiliassa on viiden eri operaattorin rataverkkoa.

Pohjois-etelä-radan rakentaminen alkoi jo 1987, mutta se kärsi keskeytyksistä ja korruptioepäilyistä. Rataa operoi nyt maailman suurimman rautamalmin viejän, Vale-yhtiön, logistiikkayritys.

Logistiikan keskus

Radan eteläinen haara on yhä kysymysmerkki. ”Kun se saadaan toimimaan, Anápolisista tulee tärkeä logistiikkakeskus, koska täältä lähtee myös Belémin ja pääkaupungin Brasilian yhdistävä valtatie ja valmistumassa on suuri rahtilentokenttä”, kaupungin kehitysjohtaja Vander Barbosa ennustaa.

Anápolisissa sijaitsee Brasilian keskilännen suurin teollisuusalue, jolla toimii 20 lääkealan yritystä, Huyndain autotehdas sekä elintarvike- ja rakennusmateriaaliteollisuutta.

Kaupungissa on myös aseteollisuutta ja armeijan lentotukikohta suojelemassa pääkaupunkia, jonne on linnuntietä vain 130 kilometriä.

Radanvarressa sijaitseva soijaa ja biodieseliä tuottava Granol-yhtiö on käyttänyt kiskoja kuljetuksissaan satunnaisesti. Muun agribisneksen toivotaan seuraavan esimerkkiä maan tuottoisimmalla maatalousseudulla.

Ratayhtiöt yhteistyöhön

”Ajatus, että kuljetusväylät vetävät kehitystä puoleensa, ei aina toteudu automaattisesti. Talouskasvu vaatii johdonmukaista politiikkaa”, Tocantinsin yliopiston aluekehityksen professori Lilian Bracarense muistuttaa.

”Brasilian keskilännessä sekä pohjois- ja koillisosissa on puutetta infrastruktuurista, mutta se ei riitä motivoimaan yksityisiä sijoittajia, kuten maan etelä- ja kaakkoisosissa”, hän jatkaa.

Goiásin osavaltiossa korjattiin viljakasveista viime vuonna 22 miljoonan tonnin ennätyssato. Alueen talous on kuitenkin kytköksissä etelään, jossa Santosin satama on 1 000 kilometrin päässä, kun pohjoisen lähimpään satamaan on 1 600 kilometriä.

Koska Pohjois-etelä-rata ei ulotu rannikolle, sen toimivuus vaatii pääsyä toisten yhtiöiden rataosuuksille, kuljetusministeriön logistiikkayhtiön johtaja José Carlos Medaglia sanoo. Se on jo laillistettu mutta odottaa toimeenpanoa.

”Tällaista ei aiemmin voinut kuvitellakaan Brasiliassa, jossa toimiluvan haltija oli ainoa radan käyttäjä.”

kehitysliikennetalous Brasilia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.