Uutiset Ilmastopolitiikka

Brasilian keräilijäväestö elää metsistä ja kasvattaa Suomessakin tunnettuja superfoodeja – Presidentti Jair Bolsonaro on kuitenkin tavallista suurempi uhka, sanoo keräilijöiden liiton johtaja Joaquim Belo

Muun muassa kumin- ja marjojenkeräämisestä elävät keräilijät ovat riippuvaisia Amazonin sademetsistä elinkeinonaan. Samalla Amazonista on riippuvainen myös koko muu maailma, muistuttaa Suomessa vieraillut Joaquim Belo.
Auringonlasku tai -nousu joen ja metsän yllä
Keräilijäreservaatteja on Brasiliassa yli 60 miljoonaa hehtaaria. Kuva Acaú-Goianan reservaatista Pernambucon osavaltiosta. (Kuva: Bart van Dorp / CC BY 2.0)

Luontaistuotekauppojen hyllyiltä on suhteellisen helppo löytää açaimarjajauhetta, jota voi ripotella vaikkapa jugurtin sekaan.

Açaimarjaa mainostetaan superfoodina, jossa on paljon niin proteiinia, kuitua, vitamiineja kuin omega 3 -rasvahappojakin.

Sen matka Suomeen on pitkä. Palmussa kasvavia marjoja tuotetaan muun muassa Amapán osavaltiossa Brasilian Amazoniassa. Sitä kasvattavat maan perinteiseen keräilijäväestöön kuuluvat ihmiset.

”Alun perin açaimarjoja söivät vain metsän ihmiset, mutta nyt sitä käytetään ympäri Brasilian ja koko maailman. Kaikki haluavat açaimarjoja”, kertoo Brasilian keräilijäväestön liiton (CNS) puheenjohtaja Joaquim Correa de Souza Belo ja näyttää kuvia yhteisönsä mailla sijaitsevista palmuista.

Belo on kuitenkin huolissaan tulevaisuudesta. Valtio on myöntänyt açain keräilijöille ja muille metsistä eläville yhteisöille reservaatteja yli 60 miljoonan hehtaarin edestä, mutta nyt kehitystä uhkaa Brasilian viime syksynä valittu äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro.

”Luonnonvaroiltaan rikasta aluetta tavoittelee aina joku, kuten yritykset. Mutta nyt presidentti on suurempi ongelma. Uusia lakeja säädetään ja vanhoista yritetään päästä eroon. Hallitus antaa vahvaa tukea vanhoille vihollisillemme”, Belo toteaa.

CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo vieraili toukokuussa Suomessa. (Kuva: Teija Laakso)

Amazonin sademetsäalueella elää keräilijöiden lisäksi myös alkuperäiskansoja, mutta myös yritykset ja valtio haluavat metsistä osansa, sillä Amazonilta löytyy esimerkiksi mineraaleja ja viljavaa maata.

Viime vuosina ja vuosikymmeninä Brasiliassa on hakattu hehtaareittain metsää muun muassa karjalaitumiksi ja selluplantaaseiksi sekä soijan, maissin ja sokeriruo’on viljelyä varten. Myös suurpatojen alle on jäänyt metsää.

Vaikka metsäkatoa on saatu myös hillittyä, hiljattain ilmestyneen tutkimuksen mukaan viime vuonna eniten sademetsää tuhoutui juuri Brasiliassa, 1,35 miljoonaa hehtaaria. Ympäristöjärjestö WWF on arvioinut, että vuoteen 2030 mennessä 27 prosenttia Amazonista on ilman puita, jos nykymeno jatkuu.

Yhteisö suojelee metsää

Keräilijöiden tarkkaa lukumäärää ei Brasiliassa tiedetä, mutta reservaateissa elää arviolta 800 000 ihmistä. Toisin kuin alkuperäiskansoilla, heillä ei ole erityistä etnistä identiteettiä vaan heitä yhdistää eläminen sademetsän antimista.

Keräilijät eivät hakkaa metsää vaan kasvattavat açaimarjojen lisäksi esimerkiksi babassu-palmua, josta saadaan öljyä, pähkinöitä ja hedelmiä. He myös metsästävät, istuttavat maniokkia, keräävät kumia ja kalastavat.

”Juuri tuotteiden monipuolisuus antaa meille mahdollisuuden elää metsistä”, Belo sanoo.

Belon johtama CNS edustaa kaikkia keräilijäryhmiä. Alun perin järjestö perustettiin, kun kuminkerääjät ryhtyivät vaatimaan oikeuksiaan 1980-luvun puolivälissä tarkoituksenaan puolustautua metsäkatoa, maanomistajia, maakaappauksia ja maatyöläisten murhia vastaan. Keräilijät olivat yksityisiä suurmaanomistajia paljon heikommassa asemassa, koska heillä ei ollut virallista oikeutta maahan.

Raimundo Mendes de Barros
Muun muassa kuminkerääjät kuuluvat Brasilian keräilijäyhteisöihin. Raimundo Mendes de Barraos on keräilijöiden liikkeen alkuperäisen johtajan, murhatun Chico Mendesin, serkku. (Kuva: Kirsi Chavda / Siemenpuu-säätiö)

Kuminkerääjien liikkeen johtaja Chico Mendes murhattiin aktivisminsa takia. CNS:n työ on kuitenkin jatkunut ja keräilijät ovat saaneet yli 60 miljoonaa hehtaaria maata reservaateikseen. Käytännössä valtio omistaa maan, mutta keräilijöillä on oikeus hyödyntää sitä.

Belo painottaa, että keräilijät haluavat paitsi säilyttää perinteisen elämäntapansa, myös suojella metsää.

”Aiemmin ajateltiin, että metsiä pitää suojella ilman ihmisiä – niihin tuotiin vartijat ja jeepit. CNS:n suurin saavutus on kuitenkin ollut todistaa, että paras tapa suojella metsää on tehdä se yhdessä metsästä elävien ihmisten kanssa. Tämä on tärkeää myös muualla kuin Brasiliassa”, Belo sanoo.

Myös monet tutkimukset osoittavat, että yhteisöllisen metsien hallinnan avulla saadaan usein suojeltua metsää tehokkaasti, sillä paikallisten yhteisöjen motivaatio suojella metsiä on yleensä korkea.

Pelkona paluu menneeseen

CNS:n tavoitteena on edelleen keräilijäreservaattien lisääminen. Kymmeniä miljoonia hehtaareita keräilijäväestön alueita on vielä vailla virallista suojaa ja terveys- ja sosiaalipalvelut vaativat kohentamista. Järjestö on saanut tukea muun muassa suomalaiselta Siemenpuu-säätiöltä, jonka vieraana Belo kävi toukokuussa Suomessa.

Presidentti Jair Bolsonaro voi kuitenkin pysäyttää koko kehityksen. Vuoden alussa virkaansa astunut äärioikeistolainen Bolsonaro on jo siirtänyt alkuperäiskansoista vastaavan viraston tehtävät maatalousministeriölle, joka on perinteisesti tukenut suurmaanomistajia ja agribisneksen edustajia.

Kaksi miestä vetää isoa kalaa veneestä
Osa keräilijöistä elää kalastuksella. Kuvassa pyydetään pirarucu-kalaa Medio Juruan keräilijäreservaatissa. (Kuva: Kirsi Chavda / Siemenpuu-säätiö)

Bolsonaro ajaa intiaanien ”integroimista” valkoisten yhteiskuntaan ja syyttää heitä valtavien maa-alueiden kahmimisesta. Hän on ilmoittanut, ettei anna enää maata alkuperäiskansareservaateille.  Se on herättänyt pelkoja siitä, että Amazonin alue avataan kokonaan suuryrityksille.

Samat uhat ja pelot koskevat myös keräilijöitä, Belo sanoo. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mitä tulee tapahtumaan: CNS vasta seuraa hallinnon tasolla muutoksia ja yrittää vaikuttaa muun muassa kongressiin.

Koko maailman taistelu

Amazonin sademetsä on maailman suurin sademetsä ja siksi yksi maailman suurimmista hiilinieluista. Ilmastonmuutoksen ehkäisemisen lisäksi se on myös biodiversiteetin säilyttämisen kannalta äärimmäisen tärkeä.

Belon mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt keräilijöihin. Sateisena vuodenaikana sadetta tulee liikaa ja lämpimänä vuodenaikana on liian kuuma.

Hän muistuttaa, että Amazonian puolustamisessa ei silti ole kyse vain keräilijöiden elämäntavasta vaan koko maapallon tulevaisuudesta. Siksi tilanne ei ole vain Brasilian vastuulla.

”Näiden asioiden puolesta on taisteltava yhdessä. Tämä ei ole vain meidän taistelumme.”

Belo muistuttaa, että muut maat ovat vastuussa myös siksi, että ne ostavat Brasilialta myös valtavia määrää raaka-aineita, kuten vaikkapa pääosin rehuksi menevää soijaa.

Ilmastopolitiikka vähemmistöpolitiikkapolitiikkahallintotalousyhtiötbiodiversiteettiilmastonmuutosmetsät Brasilia Siemenpuu-säätiö

Lue myös

Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Mies puolilähikuvassa, taustalla maapallon kuva.

Glasgow’n ilmastokokouksesta uhkaa tulla rikkaiden maiden pelikenttä – Ympäristöjärjestöt vaativat kokouksen lykkäämistä rokotevajeen vuoksi

Köyhien maiden osallistuminen Glasgow’n ilmastokokoukseen on koronan takia riskialtista, vaikeaa ja kallista. Britannian hallitus on luvannut kustantaa rokotteet ja karanteenihotellit, mutta järjestelyjen kanssa alkaa olla kiire.
Puunrunkoja ja mustikanvarpuja. Kuva on talousmetsästä.

Oxfam: Metsän istutus ei riitä päästöjen vähentämiseksi – Pahimmillaan johtaisi ruokaturvan heikkenemiseen

Hiilinielujen eli metsien uudelleenistutus ja metsitys ovat suosittuja, mutta riittämättömiä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Jos Pariisin ilmastotavoitteet haluttaisiin saavuttaa pelkästään hiilinieluilla, pitäisi metsää istuttaa viisi kertaa Intian kokoinen alue. Tämä johtaisi ruuan hinnanousuun ja nälänhätään, selviää Oxfamin tuoreesta raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää