Uutiset Ilmastopolitiikka

Brasilian keräilijäväestö elää metsistä ja kasvattaa Suomessakin tunnettuja superfoodeja – Presidentti Jair Bolsonaro on kuitenkin tavallista suurempi uhka, sanoo keräilijöiden liiton johtaja Joaquim Belo

Muun muassa kumin- ja marjojenkeräämisestä elävät keräilijät ovat riippuvaisia Amazonin sademetsistä elinkeinonaan. Samalla Amazonista on riippuvainen myös koko muu maailma, muistuttaa Suomessa vieraillut Joaquim Belo.
Auringonlasku tai -nousu joen ja metsän yllä
Keräilijäreservaatteja on Brasiliassa yli 60 miljoonaa hehtaaria. Kuva Acaú-Goianan reservaatista Pernambucon osavaltiosta. (Kuva: Bart van Dorp / CC BY 2.0)

Luontaistuotekauppojen hyllyiltä on suhteellisen helppo löytää açaimarjajauhetta, jota voi ripotella vaikkapa jugurtin sekaan.

Açaimarjaa mainostetaan superfoodina, jossa on paljon niin proteiinia, kuitua, vitamiineja kuin omega 3 -rasvahappojakin.

Sen matka Suomeen on pitkä. Palmussa kasvavia marjoja tuotetaan muun muassa Amapán osavaltiossa Brasilian Amazoniassa. Sitä kasvattavat maan perinteiseen keräilijäväestöön kuuluvat ihmiset.

”Alun perin açaimarjoja söivät vain metsän ihmiset, mutta nyt sitä käytetään ympäri Brasilian ja koko maailman. Kaikki haluavat açaimarjoja”, kertoo Brasilian keräilijäväestön liiton (CNS) puheenjohtaja Joaquim Correa de Souza Belo ja näyttää kuvia yhteisönsä mailla sijaitsevista palmuista.

Belo on kuitenkin huolissaan tulevaisuudesta. Valtio on myöntänyt açain keräilijöille ja muille metsistä eläville yhteisöille reservaatteja yli 60 miljoonan hehtaarin edestä, mutta nyt kehitystä uhkaa Brasilian viime syksynä valittu äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro.

”Luonnonvaroiltaan rikasta aluetta tavoittelee aina joku, kuten yritykset. Mutta nyt presidentti on suurempi ongelma. Uusia lakeja säädetään ja vanhoista yritetään päästä eroon. Hallitus antaa vahvaa tukea vanhoille vihollisillemme”, Belo toteaa.

CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo vieraili toukokuussa Suomessa. (Kuva: Teija Laakso)

Amazonin sademetsäalueella elää keräilijöiden lisäksi myös alkuperäiskansoja, mutta myös yritykset ja valtio haluavat metsistä osansa, sillä Amazonilta löytyy esimerkiksi mineraaleja ja viljavaa maata.

Viime vuosina ja vuosikymmeninä Brasiliassa on hakattu hehtaareittain metsää muun muassa karjalaitumiksi ja selluplantaaseiksi sekä soijan, maissin ja sokeriruo’on viljelyä varten. Myös suurpatojen alle on jäänyt metsää.

Vaikka metsäkatoa on saatu myös hillittyä, hiljattain ilmestyneen tutkimuksen mukaan viime vuonna eniten sademetsää tuhoutui juuri Brasiliassa, 1,35 miljoonaa hehtaaria. Ympäristöjärjestö WWF on arvioinut, että vuoteen 2030 mennessä 27 prosenttia Amazonista on ilman puita, jos nykymeno jatkuu.

Yhteisö suojelee metsää

Keräilijöiden tarkkaa lukumäärää ei Brasiliassa tiedetä, mutta reservaateissa elää arviolta 800 000 ihmistä. Toisin kuin alkuperäiskansoilla, heillä ei ole erityistä etnistä identiteettiä vaan heitä yhdistää eläminen sademetsän antimista.

Keräilijät eivät hakkaa metsää vaan kasvattavat açaimarjojen lisäksi esimerkiksi babassu-palmua, josta saadaan öljyä, pähkinöitä ja hedelmiä. He myös metsästävät, istuttavat maniokkia, keräävät kumia ja kalastavat.

”Juuri tuotteiden monipuolisuus antaa meille mahdollisuuden elää metsistä”, Belo sanoo.

Belon johtama CNS edustaa kaikkia keräilijäryhmiä. Alun perin järjestö perustettiin, kun kuminkerääjät ryhtyivät vaatimaan oikeuksiaan 1980-luvun puolivälissä tarkoituksenaan puolustautua metsäkatoa, maanomistajia, maakaappauksia ja maatyöläisten murhia vastaan. Keräilijät olivat yksityisiä suurmaanomistajia paljon heikommassa asemassa, koska heillä ei ollut virallista oikeutta maahan.

Raimundo Mendes de Barros
Muun muassa kuminkerääjät kuuluvat Brasilian keräilijäyhteisöihin. Raimundo Mendes de Barraos on keräilijöiden liikkeen alkuperäisen johtajan, murhatun Chico Mendesin, serkku. (Kuva: Kirsi Chavda / Siemenpuu-säätiö)

Kuminkerääjien liikkeen johtaja Chico Mendes murhattiin aktivisminsa takia. CNS:n työ on kuitenkin jatkunut ja keräilijät ovat saaneet yli 60 miljoonaa hehtaaria maata reservaateikseen. Käytännössä valtio omistaa maan, mutta keräilijöillä on oikeus hyödyntää sitä.

Belo painottaa, että keräilijät haluavat paitsi säilyttää perinteisen elämäntapansa, myös suojella metsää.

”Aiemmin ajateltiin, että metsiä pitää suojella ilman ihmisiä – niihin tuotiin vartijat ja jeepit. CNS:n suurin saavutus on kuitenkin ollut todistaa, että paras tapa suojella metsää on tehdä se yhdessä metsästä elävien ihmisten kanssa. Tämä on tärkeää myös muualla kuin Brasiliassa”, Belo sanoo.

Myös monet tutkimukset osoittavat, että yhteisöllisen metsien hallinnan avulla saadaan usein suojeltua metsää tehokkaasti, sillä paikallisten yhteisöjen motivaatio suojella metsiä on yleensä korkea.

Pelkona paluu menneeseen

CNS:n tavoitteena on edelleen keräilijäreservaattien lisääminen. Kymmeniä miljoonia hehtaareita keräilijäväestön alueita on vielä vailla virallista suojaa ja terveys- ja sosiaalipalvelut vaativat kohentamista. Järjestö on saanut tukea muun muassa suomalaiselta Siemenpuu-säätiöltä, jonka vieraana Belo kävi toukokuussa Suomessa.

Presidentti Jair Bolsonaro voi kuitenkin pysäyttää koko kehityksen. Vuoden alussa virkaansa astunut äärioikeistolainen Bolsonaro on jo siirtänyt alkuperäiskansoista vastaavan viraston tehtävät maatalousministeriölle, joka on perinteisesti tukenut suurmaanomistajia ja agribisneksen edustajia.

Kaksi miestä vetää isoa kalaa veneestä
Osa keräilijöistä elää kalastuksella. Kuvassa pyydetään pirarucu-kalaa Medio Juruan keräilijäreservaatissa. (Kuva: Kirsi Chavda / Siemenpuu-säätiö)

Bolsonaro ajaa intiaanien ”integroimista” valkoisten yhteiskuntaan ja syyttää heitä valtavien maa-alueiden kahmimisesta. Hän on ilmoittanut, ettei anna enää maata alkuperäiskansareservaateille.  Se on herättänyt pelkoja siitä, että Amazonin alue avataan kokonaan suuryrityksille.

Samat uhat ja pelot koskevat myös keräilijöitä, Belo sanoo. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mitä tulee tapahtumaan: CNS vasta seuraa hallinnon tasolla muutoksia ja yrittää vaikuttaa muun muassa kongressiin.

Koko maailman taistelu

Amazonin sademetsä on maailman suurin sademetsä ja siksi yksi maailman suurimmista hiilinieluista. Ilmastonmuutoksen ehkäisemisen lisäksi se on myös biodiversiteetin säilyttämisen kannalta äärimmäisen tärkeä.

Belon mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt keräilijöihin. Sateisena vuodenaikana sadetta tulee liikaa ja lämpimänä vuodenaikana on liian kuuma.

Hän muistuttaa, että Amazonian puolustamisessa ei silti ole kyse vain keräilijöiden elämäntavasta vaan koko maapallon tulevaisuudesta. Siksi tilanne ei ole vain Brasilian vastuulla.

”Näiden asioiden puolesta on taisteltava yhdessä. Tämä ei ole vain meidän taistelumme.”

Belo muistuttaa, että muut maat ovat vastuussa myös siksi, että ne ostavat Brasilialta myös valtavia määrää raaka-aineita, kuten vaikkapa pääosin rehuksi menevää soijaa.

Ilmastopolitiikka vähemmistöpolitiikkapolitiikkahallintotalousyhtiötbiodiversiteettiilmastonmuutosmetsät Brasilia

Lue myös

Nuori nainen pitelee ilmastomielenosoituksessa kylttiä "Future not Found"

”Greta on suurin roolimallini” – Lapset ja nuoret lakossa ilmaston puolesta ympäri Suomen

Ilmastolakkoviikko huipentui mielenosoituksiin myös Suomessa. Tamperelainen Alina Aarnio kertoi olleensa ilmastonmuutoksesta huolissaan pienestä pitäen.
Neljä ihmistä istuu lavalla, Climate Action -teksti taustalla

Päästöleikkauksia, uusia aloitteita, lisää suunnitelmia – Mitä YK:n ilmastohuippukokouksessa luvattiin?

YK:n pääsihteeri António Guterres vaati puhujia tulemaan eilen maanantaina järjestettyyn ilmastokokoukseen konkreettisten suunnitelmien eikä korulauseiden kera. Niitä saatiin mutta ei tarpeeksi, sanovat kriitikot.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Ihmisiä istumassa ja pitelemässä kurdilippuja

Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi

Lääkärit ilman rajoja ja Mercy Corps ovat keskeyttäneet toimintansa Koillis-Syyriassa, jonne Turkki hyökkäsi viime viikolla. Myös YK ja muut avustusjärjestöt varoittavat sotatoimien vaikutuksista avustustyöhön.
Nainen istuu tuolilla selin kameraan

Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla

Kenia kielsi vuonna 2014 lähtemisen työn perässä Lähi-itään mutta kumosi kiellon muutamaa vuotta myöhemmin. Nyt noin 130 000 kenialaista on kotiapulaisena Persianlahden valtioissa. Moni joutuu kokemaan fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa.
Nainen ja aaseja kuivuneen joen pohjalla

Afrikan sarvessa on satanut vähiten lähes 40 vuoteen – 13 miljoonan ihmisen ruuansaanti uhattuna

1,8 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kuivuutta Afrikan sarvessa. Pelastakaa Lapset vaatii lisärahoitusta avustustoimiin.