Uutiset Ilmastopolitiikka

Brasilian keräilijäväestö elää metsistä ja kasvattaa Suomessakin tunnettuja superfoodeja – Presidentti Jair Bolsonaro on kuitenkin tavallista suurempi uhka, sanoo keräilijöiden liiton johtaja Joaquim Belo

Muun muassa kumin- ja marjojenkeräämisestä elävät keräilijät ovat riippuvaisia Amazonin sademetsistä elinkeinonaan. Samalla Amazonista on riippuvainen myös koko muu maailma, muistuttaa Suomessa vieraillut Joaquim Belo.
Auringonlasku tai -nousu joen ja metsän yllä
Keräilijäreservaatteja on Brasiliassa yli 60 miljoonaa hehtaaria. Kuva Acaú-Goianan reservaatista Pernambucon osavaltiosta. (Kuva: Bart van Dorp / CC BY 2.0)

Luontaistuotekauppojen hyllyiltä on suhteellisen helppo löytää açaimarjajauhetta, jota voi ripotella vaikkapa jugurtin sekaan.

Açaimarjaa mainostetaan superfoodina, jossa on paljon niin proteiinia, kuitua, vitamiineja kuin omega 3 -rasvahappojakin.

Sen matka Suomeen on pitkä. Palmussa kasvavia marjoja tuotetaan muun muassa Amapán osavaltiossa Brasilian Amazoniassa. Sitä kasvattavat maan perinteiseen keräilijäväestöön kuuluvat ihmiset.

”Alun perin açaimarjoja söivät vain metsän ihmiset, mutta nyt sitä käytetään ympäri Brasilian ja koko maailman. Kaikki haluavat açaimarjoja”, kertoo Brasilian keräilijäväestön liiton (CNS) puheenjohtaja Joaquim Correa de Souza Belo ja näyttää kuvia yhteisönsä mailla sijaitsevista palmuista.

Belo on kuitenkin huolissaan tulevaisuudesta. Valtio on myöntänyt açain keräilijöille ja muille metsistä eläville yhteisöille reservaatteja yli 60 miljoonan hehtaarin edestä, mutta nyt kehitystä uhkaa Brasilian viime syksynä valittu äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro.

”Luonnonvaroiltaan rikasta aluetta tavoittelee aina joku, kuten yritykset. Mutta nyt presidentti on suurempi ongelma. Uusia lakeja säädetään ja vanhoista yritetään päästä eroon. Hallitus antaa vahvaa tukea vanhoille vihollisillemme”, Belo toteaa.

CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo vieraili toukokuussa Suomessa. (Kuva: Teija Laakso)

Amazonin sademetsäalueella elää keräilijöiden lisäksi myös alkuperäiskansoja, mutta myös yritykset ja valtio haluavat metsistä osansa, sillä Amazonilta löytyy esimerkiksi mineraaleja ja viljavaa maata.

Viime vuosina ja vuosikymmeninä Brasiliassa on hakattu hehtaareittain metsää muun muassa karjalaitumiksi ja selluplantaaseiksi sekä soijan, maissin ja sokeriruo’on viljelyä varten. Myös suurpatojen alle on jäänyt metsää.

Vaikka metsäkatoa on saatu myös hillittyä, hiljattain ilmestyneen tutkimuksen mukaan viime vuonna eniten sademetsää tuhoutui juuri Brasiliassa, 1,35 miljoonaa hehtaaria. Ympäristöjärjestö WWF on arvioinut, että vuoteen 2030 mennessä 27 prosenttia Amazonista on ilman puita, jos nykymeno jatkuu.

Yhteisö suojelee metsää

Keräilijöiden tarkkaa lukumäärää ei Brasiliassa tiedetä, mutta reservaateissa elää arviolta 800 000 ihmistä. Toisin kuin alkuperäiskansoilla, heillä ei ole erityistä etnistä identiteettiä vaan heitä yhdistää eläminen sademetsän antimista.

Keräilijät eivät hakkaa metsää vaan kasvattavat açaimarjojen lisäksi esimerkiksi babassu-palmua, josta saadaan öljyä, pähkinöitä ja hedelmiä. He myös metsästävät, istuttavat maniokkia, keräävät kumia ja kalastavat.

”Juuri tuotteiden monipuolisuus antaa meille mahdollisuuden elää metsistä”, Belo sanoo.

Belon johtama CNS edustaa kaikkia keräilijäryhmiä. Alun perin järjestö perustettiin, kun kuminkerääjät ryhtyivät vaatimaan oikeuksiaan 1980-luvun puolivälissä tarkoituksenaan puolustautua metsäkatoa, maanomistajia, maakaappauksia ja maatyöläisten murhia vastaan. Keräilijät olivat yksityisiä suurmaanomistajia paljon heikommassa asemassa, koska heillä ei ollut virallista oikeutta maahan.

Raimundo Mendes de Barros
Muun muassa kuminkerääjät kuuluvat Brasilian keräilijäyhteisöihin. Raimundo Mendes de Barraos on keräilijöiden liikkeen alkuperäisen johtajan, murhatun Chico Mendesin, serkku. (Kuva: Kirsi Chavda / Siemenpuu-säätiö)

Kuminkerääjien liikkeen johtaja Chico Mendes murhattiin aktivisminsa takia. CNS:n työ on kuitenkin jatkunut ja keräilijät ovat saaneet yli 60 miljoonaa hehtaaria maata reservaateikseen. Käytännössä valtio omistaa maan, mutta keräilijöillä on oikeus hyödyntää sitä.

Belo painottaa, että keräilijät haluavat paitsi säilyttää perinteisen elämäntapansa, myös suojella metsää.

”Aiemmin ajateltiin, että metsiä pitää suojella ilman ihmisiä – niihin tuotiin vartijat ja jeepit. CNS:n suurin saavutus on kuitenkin ollut todistaa, että paras tapa suojella metsää on tehdä se yhdessä metsästä elävien ihmisten kanssa. Tämä on tärkeää myös muualla kuin Brasiliassa”, Belo sanoo.

Myös monet tutkimukset osoittavat, että yhteisöllisen metsien hallinnan avulla saadaan usein suojeltua metsää tehokkaasti, sillä paikallisten yhteisöjen motivaatio suojella metsiä on yleensä korkea.

Pelkona paluu menneeseen

CNS:n tavoitteena on edelleen keräilijäreservaattien lisääminen. Kymmeniä miljoonia hehtaareita keräilijäväestön alueita on vielä vailla virallista suojaa ja terveys- ja sosiaalipalvelut vaativat kohentamista. Järjestö on saanut tukea muun muassa suomalaiselta Siemenpuu-säätiöltä, jonka vieraana Belo kävi toukokuussa Suomessa.

Presidentti Jair Bolsonaro voi kuitenkin pysäyttää koko kehityksen. Vuoden alussa virkaansa astunut äärioikeistolainen Bolsonaro on jo siirtänyt alkuperäiskansoista vastaavan viraston tehtävät maatalousministeriölle, joka on perinteisesti tukenut suurmaanomistajia ja agribisneksen edustajia.

Kaksi miestä vetää isoa kalaa veneestä
Osa keräilijöistä elää kalastuksella. Kuvassa pyydetään pirarucu-kalaa Medio Juruan keräilijäreservaatissa. (Kuva: Kirsi Chavda / Siemenpuu-säätiö)

Bolsonaro ajaa intiaanien ”integroimista” valkoisten yhteiskuntaan ja syyttää heitä valtavien maa-alueiden kahmimisesta. Hän on ilmoittanut, ettei anna enää maata alkuperäiskansareservaateille.  Se on herättänyt pelkoja siitä, että Amazonin alue avataan kokonaan suuryrityksille.

Samat uhat ja pelot koskevat myös keräilijöitä, Belo sanoo. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mitä tulee tapahtumaan: CNS vasta seuraa hallinnon tasolla muutoksia ja yrittää vaikuttaa muun muassa kongressiin.

Koko maailman taistelu

Amazonin sademetsä on maailman suurin sademetsä ja siksi yksi maailman suurimmista hiilinieluista. Ilmastonmuutoksen ehkäisemisen lisäksi se on myös biodiversiteetin säilyttämisen kannalta äärimmäisen tärkeä.

Belon mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt keräilijöihin. Sateisena vuodenaikana sadetta tulee liikaa ja lämpimänä vuodenaikana on liian kuuma.

Hän muistuttaa, että Amazonian puolustamisessa ei silti ole kyse vain keräilijöiden elämäntavasta vaan koko maapallon tulevaisuudesta. Siksi tilanne ei ole vain Brasilian vastuulla.

”Näiden asioiden puolesta on taisteltava yhdessä. Tämä ei ole vain meidän taistelumme.”

Belo muistuttaa, että muut maat ovat vastuussa myös siksi, että ne ostavat Brasilialta myös valtavia määrää raaka-aineita, kuten vaikkapa pääosin rehuksi menevää soijaa.

Ilmastopolitiikka vähemmistöpolitiikkapolitiikkahallintotalousyhtiötbiodiversiteettiilmastonmuutosmetsät Brasilia Siemenpuu-säätiö

Lue myös

Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.

Tuoreimmat

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta