Uutiset

Brasilian Amazonilla eletään luonnonvarabuumista toiseen

Paranaítan kaupunki syntyi, kun Amazonin alueella alettiin polttaa sademetsää. Kaupungin historiaa ovat sävyttäneet monenlaiset luonnonvarabuumit, ja se on asiantuntijan mukaan vain yksi esimerkki maan nousu ja tuho -tyyppisestä talouspolitiikasta.
Metsäkadon jälkiä Mato Grosson osavaltiossa Brasiliassa
Puutavaran hankinta, karjatalous ja maanviljely ovat aiheuttaneet laajaa tuhoa sademetsissä Brasilian Mato Grosson osavaltiossa. (Kuva: Mario Osava / IPS)

Paranaítan kaupunki sai alkunsa vuonna 1979, kun sen tieltä alettiin polttaa sademetsää Brasilian Amazonin alueella. Ensin koettiin kulta-, puutavara- ja karjabuumi, niitä seurasivat suuret vesivoimapadot sekä soijan ja maissin kasvatus.

Mato Grosson osavaltioon vuosina 2011–2014 rakennettu Teles Piresin pato työllisti parhaimmillaan liki 6 000 työntekijää. Hiukan pienempi São Manoelin pato on yhä kesken, sillä hanke ajautui konkurssin partaalle viime vuoden korruptiopaljastusten seurauksena.

Patotyömaalta irtisanottiin paljon väkeä, mikä koitui paikallisten yrittäjien tappioksi. ”Vieraat eivät maksaneet laskujaan”, hotelliyrittäjä ja kauppias Ster Seravali Petrofeza, 68, valittaa.

”Garimbon aika oli parasta bisnestä”, sanoo Petrofeza viitaten luvattomaan kullanetsintään, joka kiihtyi seudulla 1980-luvulla. Hänen vuonna 1991 kuollut miehensä perusti kultabuumin aikaan kaivajille välineitä myyvän koneliikkeen.

Moottorisaha hittituotteena

Kaupunkiin syntyi tuolloin 11 hotellia ja moni luopui yrityksistä kasvattaa kahvia, kaakaota tai hedelmiä, ”koska työntekijät häipyivät kaivamaan kultaa”, Francisco Karasiaki, muistelee. Hän on asunut 53 ikävuodestaan 37 Paranaítassa ja peri isänsä rakentaman hotellin.

Kultakuumetta seurasi 1990-luvulla puutavarabuumi. Se kiihdytti metsätuhoja, ja kaupunki tulvahti täyteen sahalaitoksia ”Meiltä ostettiin tusina moottorisahaa päivässä”, Petrofeza sanoo.

Sahaus hiljeni vuosituhannen vaihteessa kiristyneiden ympäristönormien seurauksena.

Seuraava piristysruiske Paranaítalle olivat patohankkeet. ”Mutta niistä ei jäänyt pysyvää hyötyä paikallisille yrittäjille. Nyt panemme toivomme maatalouteen”, sanoo Petrofeza, jonka aikuiset lapset kasvattavat soijaa ja maissia.

Nousu ja tuho -kierre

Paranaíta on tyyppiesimerkki nousu ja tuho – kierteestä, joka leimaa luonnonvarojen riistoon perustuvaa taloutta Brasilian sademetsissä, taloustieteilijä João Andrade sanoo. Hän koordinoi sosiaalis-ekologisia verkostoja Mato Grosson Elämän keskus -instituutissa.

Kaivostoiminta, kumin-, puun- ja karjantuotanto sekä yksipuolinen maanviljely ovat seuranneet toisiaan eri alueilla, ja kaikkiin on liittynyt luonnon kannalta kestämätöntä toimintaa. Nyt seutu on joutunut suurten patojen vaikutuspiiriin.

Andraden mukaan padot eivät muuta Amazonin valtauksen ja hallinnan kaavaa, mutta niistä voi alkaa taas uusi vaihe, kun kaivostoiminnan energiansaanti helpottuu ja maatalous jatkaa laajenemistaan uusien teiden ansiosta.

Paranaítassa oli vuonna 2010 vajaat 11 000 asukasta. Vuonna 2013 kaupunki julisti hätätilan kun patotyömaat räjäyttivät asukasluvun kasvuun ja julkiset palvelut romahtivat. Hinnat nousivat, rikollisuus yltyi ja taudit levisivät.

Voimayhtiö lepyttelee

Teles Pires -vesivoimayhtiö on yrittänyt lieventää vaikutuksia jälkikäteen. Se muun muassa päällysti Paranaítasta Alta Florestaan vievän tien, mikä lyhensi matkan kolmesta tunnista reiluun puoleen tuntiin ja mahdollisti nuorille yliopisto-opinnot Alta Florestassa, yhtiön ympäristöjohtaja Marcos Azevedo Duarte kertoo.

Hänen mukaansa yhtiö myös koulutti 2 800 paikallista voimalan rakennustöihin niin, että viidennes työvoimasta saatiin Paranaítasta. Muualta tulleille maksettiin kyyti kotiin töiden loputtua.

Yhtiöllä on alueella 44 hanketta, joilla helpotetaan voimalasta koituneita haittoja. Seudun alkuperäisasukkaita hyvitellään lisäksi autoilla ja veneillä sekä pystyttämällä yhteisökeskuksia. Duarte myöntää, etteivät toimet korvaa sitä, että esimerkiksi munduruku-intiaanien pyhänä pitämä paikka hautautui vesimassojen alle.

Yhtiö kertoo auttavansa Paranaítan kuntaa pyrkimyksissä saada kaupunki pois Brasilian ympäristöministeriön metsätuhoja koskevalta mustalta listalta. Avainasioita ovat uudelleenmetsitys ja maanomistusten laillinen rekisteröinti.

talousympäristömetsät Brasilia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.