Uutiset

Brasilian Amazonilla eletään luonnonvarabuumista toiseen

Paranaítan kaupunki syntyi, kun Amazonin alueella alettiin polttaa sademetsää. Kaupungin historiaa ovat sävyttäneet monenlaiset luonnonvarabuumit, ja se on asiantuntijan mukaan vain yksi esimerkki maan nousu ja tuho -tyyppisestä talouspolitiikasta.
Metsäkadon jälkiä Mato Grosson osavaltiossa Brasiliassa
Puutavaran hankinta, karjatalous ja maanviljely ovat aiheuttaneet laajaa tuhoa sademetsissä Brasilian Mato Grosson osavaltiossa. (Kuva: Mario Osava / IPS)

Paranaítan kaupunki sai alkunsa vuonna 1979, kun sen tieltä alettiin polttaa sademetsää Brasilian Amazonin alueella. Ensin koettiin kulta-, puutavara- ja karjabuumi, niitä seurasivat suuret vesivoimapadot sekä soijan ja maissin kasvatus.

Mato Grosson osavaltioon vuosina 2011–2014 rakennettu Teles Piresin pato työllisti parhaimmillaan liki 6 000 työntekijää. Hiukan pienempi São Manoelin pato on yhä kesken, sillä hanke ajautui konkurssin partaalle viime vuoden korruptiopaljastusten seurauksena.

Patotyömaalta irtisanottiin paljon väkeä, mikä koitui paikallisten yrittäjien tappioksi. ”Vieraat eivät maksaneet laskujaan”, hotelliyrittäjä ja kauppias Ster Seravali Petrofeza, 68, valittaa.

”Garimbon aika oli parasta bisnestä”, sanoo Petrofeza viitaten luvattomaan kullanetsintään, joka kiihtyi seudulla 1980-luvulla. Hänen vuonna 1991 kuollut miehensä perusti kultabuumin aikaan kaivajille välineitä myyvän koneliikkeen.

Moottorisaha hittituotteena

Kaupunkiin syntyi tuolloin 11 hotellia ja moni luopui yrityksistä kasvattaa kahvia, kaakaota tai hedelmiä, ”koska työntekijät häipyivät kaivamaan kultaa”, Francisco Karasiaki, muistelee. Hän on asunut 53 ikävuodestaan 37 Paranaítassa ja peri isänsä rakentaman hotellin.

Kultakuumetta seurasi 1990-luvulla puutavarabuumi. Se kiihdytti metsätuhoja, ja kaupunki tulvahti täyteen sahalaitoksia ”Meiltä ostettiin tusina moottorisahaa päivässä”, Petrofeza sanoo.

Sahaus hiljeni vuosituhannen vaihteessa kiristyneiden ympäristönormien seurauksena.

Seuraava piristysruiske Paranaítalle olivat patohankkeet. ”Mutta niistä ei jäänyt pysyvää hyötyä paikallisille yrittäjille. Nyt panemme toivomme maatalouteen”, sanoo Petrofeza, jonka aikuiset lapset kasvattavat soijaa ja maissia.

Nousu ja tuho -kierre

Paranaíta on tyyppiesimerkki nousu ja tuho – kierteestä, joka leimaa luonnonvarojen riistoon perustuvaa taloutta Brasilian sademetsissä, taloustieteilijä João Andrade sanoo. Hän koordinoi sosiaalis-ekologisia verkostoja Mato Grosson Elämän keskus -instituutissa.

Kaivostoiminta, kumin-, puun- ja karjantuotanto sekä yksipuolinen maanviljely ovat seuranneet toisiaan eri alueilla, ja kaikkiin on liittynyt luonnon kannalta kestämätöntä toimintaa. Nyt seutu on joutunut suurten patojen vaikutuspiiriin.

Andraden mukaan padot eivät muuta Amazonin valtauksen ja hallinnan kaavaa, mutta niistä voi alkaa taas uusi vaihe, kun kaivostoiminnan energiansaanti helpottuu ja maatalous jatkaa laajenemistaan uusien teiden ansiosta.

Paranaítassa oli vuonna 2010 vajaat 11 000 asukasta. Vuonna 2013 kaupunki julisti hätätilan kun patotyömaat räjäyttivät asukasluvun kasvuun ja julkiset palvelut romahtivat. Hinnat nousivat, rikollisuus yltyi ja taudit levisivät.

Voimayhtiö lepyttelee

Teles Pires -vesivoimayhtiö on yrittänyt lieventää vaikutuksia jälkikäteen. Se muun muassa päällysti Paranaítasta Alta Florestaan vievän tien, mikä lyhensi matkan kolmesta tunnista reiluun puoleen tuntiin ja mahdollisti nuorille yliopisto-opinnot Alta Florestassa, yhtiön ympäristöjohtaja Marcos Azevedo Duarte kertoo.

Hänen mukaansa yhtiö myös koulutti 2 800 paikallista voimalan rakennustöihin niin, että viidennes työvoimasta saatiin Paranaítasta. Muualta tulleille maksettiin kyyti kotiin töiden loputtua.

Yhtiöllä on alueella 44 hanketta, joilla helpotetaan voimalasta koituneita haittoja. Seudun alkuperäisasukkaita hyvitellään lisäksi autoilla ja veneillä sekä pystyttämällä yhteisökeskuksia. Duarte myöntää, etteivät toimet korvaa sitä, että esimerkiksi munduruku-intiaanien pyhänä pitämä paikka hautautui vesimassojen alle.

Yhtiö kertoo auttavansa Paranaítan kuntaa pyrkimyksissä saada kaupunki pois Brasilian ympäristöministeriön metsätuhoja koskevalta mustalta listalta. Avainasioita ovat uudelleenmetsitys ja maanomistusten laillinen rekisteröinti.

talousympäristömetsät Brasilia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset