Uutiset

Bonon ja Bob Geldofin Afrikka-kuva viestii länsimaiden ylivertaisuutta

Suomalaistutkijan mukaan maailman kuuluisimmat julkkishumanitaristit eivät juuri anna Afrikan oman äänen kuulua.

Afrikka on kurjuuden tyyssija. Ylivertaiset länsimaalaiset tuovat ongelmaan ratkaisun, eikä heidän toimiaan ole syytä kyseenalaistaa.

Sellainen on hyväntekeväisyystoiminnastaan tunnettujen superjulkkisten Bob Geldofin ja Bonon välittämä kuva Afrikasta, käy ilmi tutkija Riina Yrjölän tuoreesta valtio-opin väitöskirjasta.

Yrjölä kiinnostui julkkishumanitarismista asuessaan Isossa-Britanniassa Live 8 -avustuskonsertin aikaan vuonna 2005. Bono ja Geldof olivat kampanjan päätähdet.

"BBC promosi konserttia hyvin vahvasti, ja lehdistö oli onnessaan. Peruskriittisenä ihmisenä minua alkoi kiinnostaa koko pr-koneisto ja sen valjastaminen tähän tarkoitukseen", Yrjölä kertoo.

Hänen mukaansa julkkishumanitaristit on tähän asti päästetty akateemisessa politiikan tutkimuksessa suhteellisen helpolla, sillä populaarikulttuuri rajataan usein politiikan ulkopuolelle.

Mediassa ja muussa tutkimuksessa Bonon ja Geldofin tapaiset tähdet ovat saaneet kyllä kritiikkiäkin, mutta usein se kohdistuu vain siihen, toimivatko he oikein vai väärin.

"He saattavat tehdä hyvää ja saattavat tehdä huonoa, mutta pitäisi enemmän miettiä, mikä heidän sanomansa on ja mitä vallan rakenteita ja hierarkioita se luo", Yrjölä sanoo.

Kolonialismin jatke

Yrjölä tutki väitöstään varten 2000-luvun brittilehdistön artikkeleita sekä kolmea Bono- ja Geldof-aiheista kirjaa.

Väitöskirjan mukaan tähdet esitetään teksteissä usein työväenluokkaisina, maskuliinisina ja moraalisina miehinä, jotka toimivat valtarakenteiden ulkopuolella.

"Länsimainen toimijuus asetetaan rationaaliseksi, osaavaksi ja kyseenalaistamattomaksi. Afrikka taas hiljenee objektiksi, se ei pysty edustamaan itseään. Afrikkalaiset ovat afrikkalaisia, heillä ei ole nimeä, identiteettiä eikä historiaa", Yrjölä kuvailee.

Esimerkiksi Bonon kirjoittamassa On the Road -kirjassa mainitaan yksi afrikkalainen nimeltä. Geldofin Geldof in Africa -kirjassa ei kysytä kertaakaan afrikkalaisten mielipidettä, vaan ajatellaan näiden puolesta, Yrjölä havainnollistaa.

Afrikka maanosana taas kuvataan usein suoranaisena helvettinä, joka muuttuu, kun julkkishumanitaristit itse pääsevät paikalle.

"Afrikkalaiset hymyilevät, lapsilla on vaatteita ja he istuvat Bonon sylissä. Kauheus häviää täysin. Se on ikään kuin todiste siitä, että asiat etenevät, jos Afrikkaa tuetaan ja mennään paikalle osoittamaan, miten kehitystä pitää rakentaa", Yrjölä selittää.

Vahvistavatko Geldof ja Bono sitten vanhaa kolonialistista kuvaa Afrikasta primitiivisenä ja pimeänä mantereena? Osittain, sanoo Yrjölä.

"Länsimaalaisten ylemmyyttä kerrataan kyseenalaistamatta. Mukana on kuitenkin maailmanpoliittisia uusiakin vivahteita. Bono on globaali supersankari, joka yrittää kehittää Afrikkaa kaupan avulla", hän kuvailee.

Riina Yrjölän väitöskirja tarkastetaan lauantaina 24.5. Jyväskylän yliopistossa.

kehitysyhteistyömediakulttuuritiedotusvälineetviestintäpolitiikka Afrikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Laiva satamassa.

Järjestöjen uusi meripelastusalus aloittaa Välimerellä – ”Tavallisten ihmisten yhteinen vastalause EU:n rasistiselle politiikalle”

Välimeri on ollut koronaviruksen ja viranomaisten toimien takia aikoina tyhjä pelastusaluksista. Nyt Lääkärit ilman rajoja ja Sea-Watch ovat laskemassa liikkeelle uuden aluksen.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi