Bolivian guaraní-intiaanit kamppailevat öljy-yhtiötä vastaan | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Bolivian guaraní-intiaanit kamppailevat öljy-yhtiötä vastaan

Maakaasu on noussut symboliseen asemaan Bolivian köyhän intiaaniväestön kamppailussa ulkomaisten yhtiöiden ylivaltaa vastaan. Bolivialaiset ilmoittivat hiljattain kansanäänestyksessä haluavansa tiukentaa valtion otetta maakaasuvaroista. Kohutun äänestyksen varjossa guaraní-intiaanit jatkavat kuitenkin kamppailuaan mailleen havittelevaa öljy-yhtiötä vastaan.

Maxus Energy -yhtiö aikoo aloittaa hiilivedyn poraukset Bolivian eteläosassa alueella, jossa asuu pieni guaraní-intiaanien yhteisö. Yhtiö on monikansallisen, Espanjassa pääkonttoriaan pitävän Repsol-YPF:n tytäryhtiö.

Alue on guaraní-intiaanien viimeisiä perinteisiä asuinsijoja. Alkuperäiskansa yrittää suojella esi-isiensä maita ja pyrkii estämään öljy-yhtiötä toteuttamasta aikeitaan.

"Vaikutukset ovat olleet tuhoisia alueilla, jonne ulkomainen öljy-yhtiö on päästetty", yhteisön johtajiin kuuluva Saul Carayury kertoo.

Alkuperäiskansojen perinteinen elämäntapa kärsii, kun öljy-yhtiöt ovat pilanneet ja saastuttaneet niiden asuinympäristöä. Yhteisöt pelkäävät menettävänsä vähitellen kulttuuri-identiteettinsä.

Viime vuosina maakaasusta on tullut vertauskuva köyhän intiaaniväestön kamppailussa ulkomaisten yhtiöiden ylivaltaa vastaan.

Bolivian maakaasuesiintymät ovat Venezuelan jälkeen Etelä-Amerikan toiseksi runsaimmat. Rikkaat kaasuvarat eivät kuitenkaan ole tuoneet vaurautta bolivialaisille. Valtaosa väestöstä elää köyhyydessä, ja Boliviaa pidetään Etelä-Amerikan köyhimpänä maana.

Kansalaisten tyytymättömyys maakaasuvarojen käyttöön puhkesi viime lokakuussa mellakoiksi, jotka johtivat silloisen presidentin Gonzalo Sanchez de Lozadan eroon. Uusi presidentti Carlos Mesa lupasi järjestää energiapolitiikasta kansanäänestyksen.

Äskettäin pidetyssä äänestyksessä kansalaiset tukivat presidentin esitystä, jonka mukaan valtion asemaa kaasun tuotannossa ja viennissä vahvistetaan. Kansanäänestyksen kysymykset oli kuitenkin muotoiltu tavalla, joka jättää paljon tulkinnanvaraa käytännön toteutukseen.

Guaraní-yhteisö ei pane toivoaan valtion energiapolitiikkaan, vaan yrittää itse hätistää öljy-yhtiön pois mailtaan. Yhteisö haki hiljattain tukea Genevestä YK:n alkuperäiskansojen työryhmältä ja toivoo kamppailunsa herättävän kansainvälistä vastakaikua.

Aluksi guaraní-yhteisö kääntyi Bolivian kongressin puoleen, mutta toistaiseksi sen selvityspyyntöihin ei ole vastattu.

Guaranít peräävät oikeuksiaan vetoamalla Bolivian lakiin, jossa on tunnustettu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimus alkuperäiskansojen oikeuksista.

Yhteisön asuinalueella Bolivian eteläosassa asuu kuutisenkymmentä perhettä, yhteensä noin 380 ihmistä.

"Olemme säilyttäneet esi-isiemme perinteisen elämäntavan ja kulttuurin, ulkoisista paineista huolimatta", Carayury sanoo.

Guaraní-yhteisö on ylpeä historiastaan: edes espanjalaiset valloittajat eivät aikoinaan onnistuneet vangitsemaan sen jäseniä. Yhteisö tulee toimeen maissin, papujen, bataatin ja muiden perinteisten lajikkeiden viljelyllä. Noin 3000 hehtaarin laajuisen maa-alueen omistaa kunta mutta guaraní-intiaaneilla on maahansa laillinen oikeus. Boliviaan säädettiin 1996 laki, joka takaa alkuperäiskansojen oikeuden asua esi-isiensä mailla.

Intiaanit ovat saattaneet Maxus Energyn tietoon, etteivät asukkaat halua sitä mailleen. Sanat näyttävät kaikuneen kuuroille korville: öljy-yhtiö on ilmoittanut aloittavansa maaperän seismiset tutkimukset alueella.

Yhtiö on myös allekirjoittanut sopimuksen Bolivian hallituksen kanssa. Guaraní-yhteisön kanssa ei ole neuvoteltu.

Jotta öljy-yhtiö voisi alkaa kartoittaa esiintymiä, sen pitää ensimmäiseksi raivata käyttöönsä tie; syrjäiselle alueelle pääsee nykyään vain hevosella.

Guaraní-intiaanit odottavat yhtiön seuraavaa siirtoa ja pelkäävät, että yhteisön asuinalueen nimestä, Tentayapi, tulee enne. Tentayapi tarkoittaa viimeistä kansaa.

(Inter Press Service)

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia