Uutiset Lasten oikeudet

Boko Haram sieppaa yhä tyttöjä sotasaaliikseen Nigeriassa

Boko Haram käyttää tyttöjä muun muassa seksikumppaneina sekä panttivankeina, joiden avulla se kiristää viranomaisia vapauttamaan omia jäseniään vankilasta. Vangittujen tyttöjen synnyttämistä poikalapsista kasvatetaan uusia taistelijoita.
Nainen pesee astiaa kumartuneena
Monet nigerialaiset ovat joutuneet viime vuosina pakenemaan Boko Haramin väkivaltaa ja ruokapulaa. Kuva Yolasta Nigeriasta. (Kuva: Isabel Coello / EU/ECHO / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- ”He pakottivat meidät mukaansa ja pitivät meitä vankeinaan”, kertoo nigerialainen Lydia Musa, joka joutui 14-vuotiaana Boko Haram -järjestön sieppaamaksi ja pakkoavioon islamistitaistelijan kanssa.

Vuonna 2009 aseellisen kapina aloittanut Boko Haram on tunnettu nuoriin tyttöihin kohdistuvista sieppauksista, ihmiskaupasta, pakkoavioliitoista ja orjuuttamisesta.

”Naiset ja tytöt ovat edelleen järjestölle sotasaalista”, Human Rights Watchin paikallinen tutkija Anietie Ewang sanoo.

Nigeria on muutenkin läntisen Afrikan ihmiskaupan vilkkain keskus, ja sieltä rahdataan väkeä Saharan poikki kohti Eurooppaa. Boko Haramin toiminta-alueella maan pohjois- ja koillisosissa pakkoavioliitot ovat yleisiä, mutta nuorilla naisilla käydään ”orjakauppaa” ympäri Nigeriaa.

Orjuutta ja kiristystä

Tiukkaa islamilaista hallintoa ajavan Boko Haramin toiminta ulottuu myös naapurimaihin Kameruniin, Tšadiin ja Nigeriin. Terrori on vaatinut arviolta 20 000 kuolonuhria kymmenessä vuodessa.

Eniten julkisuutta saanut Boko Haramin operaatio on 276 koulutytön sieppaus Bornon osavaltion Chibokissa 2014. Järjestön johtaja Abubakar Shekau ilmoitti aikovansa myydä tytöt. ”Uskontoni sallii orjuuden, joten sieppaan ihmisiä ja orjuutan heidät”, hän kertoi videolla.

Järjestö on sen jälkeen siepannut satoja nuoria lisää.

”Tyttöjen ja naisten vangitseminen on sekin orjuuttamista”, muistuttaa Rotimi Olawale, joka toimii Chibokin sieppauksen jälkeen perustetussa Bring Back Our Girls -ryhmässä. Hänen mukaansa ryhmä käyttää siepattuja panttivankeina, joiden avulla se kiristää viranomaisia vapauttamaan omia jäseniään vankilasta.

Suurin osa Chibokin tytöistä on päässyt pakenemaan tai vapautettu neuvottelujen avulla, mutta 112 on yhä kateissa.

Pojista taistelijoita

IPS:n tapaamat entiset Boko Haramin vangit vahvistavat tutkijoiden havainnot. Islamistien kynsistä paennut Ali Mohammed näki, miten tyttöjä kohdeltiin. ”Aina iltaisin sissit hakeutuivat sinne, missä tyttöjä pidettiin ja valitsivat itselleen seksikumppaneita.”

Halima-nimellä esittäytyvä nuori nainen kertoo, että vangittujen tyttöjen synnyttämistä poikalapsista kasvatetaan uusia taistelijoita. Halima sai kaksoset Boko Haramin vankeudessa. ”Sissit juhlivat pojan syntymää, mutta tyttöön ei kiinnitetty mitään huomiota.”

Myös 14-vuotiaana siepattu Lydia Musa onnistui pakenemaan. Hän on nyt 16-vuotias ja kertoo nähneensä vankeutensa aikana, miten siepattuja poikia koulutettiin taistelijoiksi, vaikka jotkut olivat vasta kymmenvuotiaita.

Musa asuu nyt Maidugurissa 130 kilometrin päässä kotoaan. ”Rukoilen, että kriisi päättyisi, jotta voisin mennä kotiin. Nyt en uskalla lähteä, koska Boko Haram voi siepata minut uudelleen.”

Tytöt pommittajina

YK:n lastenrahasto Unicef raportoi, että vuosina 2013–2017 Koillis-Nigeriassa värvättiin yli 3 500 alaikäistä aseellisiin ryhmiin. Luvussa ovat mukana vain varmistetut tapaukset, joten todellinen määrä on paljon suurempi.

Lapsia värvätään myös itsemurhapommittajiksi. Unicefin mukaan tammi-elokuussa 2017 Boko Haram pakotti tehtävään 83 lasta, joista useimmat olivat tyttöjä.

Laista ei ole turvaksi

(IPS) -- Nigerian perustuslaissa ei ole alaikärajaa avioitumiselle. Maa hyväksyi 2003 kansainvälisen lasten oikeuksien sopimuksen, joka asettaa avioitumisen ikärajaksi 18 vuotta, mutta moni osavaltioista ei sisällyttänyt sitä omaan lainsäädäntöönsä.

”Uutta määräystä ei noudatettu sielläkään, missä se oli tullut hyväksytyksi”, naisten ja lasten oikeuksia puolustava Betty Abah huomauttaa.

Vuonna 2016 Nigerian miesvaltainen senaatti torjui tasa-arvolain, joka olisi kieltänyt ihmiskaupan sekä naisten ja lasten hyväksikäytön ja asettanut avioliiton ikärajaksi 18 vuotta. Lain vastustajat vetosivat uskontoonsa, joka sallii alaikäisten avioliitot.

YK:n mukaan 43 prosenttia Nigerian tytöistä menee naimisiin alaikäisenä.

”Meillä on pitkä tie edessämme, jos lainsäätäjämme katsovat, etteivät naisia ja lapsia suojelevat lait ole tarpeen”, Abah huokaa.

Lasten oikeudet gendersukupuolten tasa-arvolapsetkonflikti Nigeria Suomen IPS

Lue myös

Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.
YK:n pääsihteeri pöydän takana, vieressä YK:n lippu.

YK:n pääsihteerille sataa kritiikkiä – Jemeniä pommittava, Saudi-Arabian johtama liittouma on poistettu lapsen oikeuksien rikkojien ”häpeälistalta”

YK:n vuotuinen lapsen oikeuksien rikkojien häpeälista herättää pahennusta, sillä Saudi-Arabian johtama liittouma on jälleen poistettu siltä. ”On ilmeistä, että toiset maat ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”, toteaa kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön pääsihteeri Inger Ashing.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.