Uutiset Lasten oikeudet

Boko Haram sieppaa yhä tyttöjä sotasaaliikseen Nigeriassa

Boko Haram käyttää tyttöjä muun muassa seksikumppaneina sekä panttivankeina, joiden avulla se kiristää viranomaisia vapauttamaan omia jäseniään vankilasta. Vangittujen tyttöjen synnyttämistä poikalapsista kasvatetaan uusia taistelijoita.
Nainen pesee astiaa kumartuneena
Monet nigerialaiset ovat joutuneet viime vuosina pakenemaan Boko Haramin väkivaltaa ja ruokapulaa. Kuva Yolasta Nigeriasta. (Kuva: Isabel Coello / EU/ECHO / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- ”He pakottivat meidät mukaansa ja pitivät meitä vankeinaan”, kertoo nigerialainen Lydia Musa, joka joutui 14-vuotiaana Boko Haram -järjestön sieppaamaksi ja pakkoavioon islamistitaistelijan kanssa.

Vuonna 2009 aseellisen kapina aloittanut Boko Haram on tunnettu nuoriin tyttöihin kohdistuvista sieppauksista, ihmiskaupasta, pakkoavioliitoista ja orjuuttamisesta.

”Naiset ja tytöt ovat edelleen järjestölle sotasaalista”, Human Rights Watchin paikallinen tutkija Anietie Ewang sanoo.

Nigeria on muutenkin läntisen Afrikan ihmiskaupan vilkkain keskus, ja sieltä rahdataan väkeä Saharan poikki kohti Eurooppaa. Boko Haramin toiminta-alueella maan pohjois- ja koillisosissa pakkoavioliitot ovat yleisiä, mutta nuorilla naisilla käydään ”orjakauppaa” ympäri Nigeriaa.

Orjuutta ja kiristystä

Tiukkaa islamilaista hallintoa ajavan Boko Haramin toiminta ulottuu myös naapurimaihin Kameruniin, Tšadiin ja Nigeriin. Terrori on vaatinut arviolta 20 000 kuolonuhria kymmenessä vuodessa.

Eniten julkisuutta saanut Boko Haramin operaatio on 276 koulutytön sieppaus Bornon osavaltion Chibokissa 2014. Järjestön johtaja Abubakar Shekau ilmoitti aikovansa myydä tytöt. ”Uskontoni sallii orjuuden, joten sieppaan ihmisiä ja orjuutan heidät”, hän kertoi videolla.

Järjestö on sen jälkeen siepannut satoja nuoria lisää.

”Tyttöjen ja naisten vangitseminen on sekin orjuuttamista”, muistuttaa Rotimi Olawale, joka toimii Chibokin sieppauksen jälkeen perustetussa Bring Back Our Girls -ryhmässä. Hänen mukaansa ryhmä käyttää siepattuja panttivankeina, joiden avulla se kiristää viranomaisia vapauttamaan omia jäseniään vankilasta.

Suurin osa Chibokin tytöistä on päässyt pakenemaan tai vapautettu neuvottelujen avulla, mutta 112 on yhä kateissa.

Pojista taistelijoita

IPS:n tapaamat entiset Boko Haramin vangit vahvistavat tutkijoiden havainnot. Islamistien kynsistä paennut Ali Mohammed näki, miten tyttöjä kohdeltiin. ”Aina iltaisin sissit hakeutuivat sinne, missä tyttöjä pidettiin ja valitsivat itselleen seksikumppaneita.”

Halima-nimellä esittäytyvä nuori nainen kertoo, että vangittujen tyttöjen synnyttämistä poikalapsista kasvatetaan uusia taistelijoita. Halima sai kaksoset Boko Haramin vankeudessa. ”Sissit juhlivat pojan syntymää, mutta tyttöön ei kiinnitetty mitään huomiota.”

Myös 14-vuotiaana siepattu Lydia Musa onnistui pakenemaan. Hän on nyt 16-vuotias ja kertoo nähneensä vankeutensa aikana, miten siepattuja poikia koulutettiin taistelijoiksi, vaikka jotkut olivat vasta kymmenvuotiaita.

Musa asuu nyt Maidugurissa 130 kilometrin päässä kotoaan. ”Rukoilen, että kriisi päättyisi, jotta voisin mennä kotiin. Nyt en uskalla lähteä, koska Boko Haram voi siepata minut uudelleen.”

Tytöt pommittajina

YK:n lastenrahasto Unicef raportoi, että vuosina 2013–2017 Koillis-Nigeriassa värvättiin yli 3 500 alaikäistä aseellisiin ryhmiin. Luvussa ovat mukana vain varmistetut tapaukset, joten todellinen määrä on paljon suurempi.

Lapsia värvätään myös itsemurhapommittajiksi. Unicefin mukaan tammi-elokuussa 2017 Boko Haram pakotti tehtävään 83 lasta, joista useimmat olivat tyttöjä.

Laista ei ole turvaksi

(IPS) -- Nigerian perustuslaissa ei ole alaikärajaa avioitumiselle. Maa hyväksyi 2003 kansainvälisen lasten oikeuksien sopimuksen, joka asettaa avioitumisen ikärajaksi 18 vuotta, mutta moni osavaltioista ei sisällyttänyt sitä omaan lainsäädäntöönsä.

”Uutta määräystä ei noudatettu sielläkään, missä se oli tullut hyväksytyksi”, naisten ja lasten oikeuksia puolustava Betty Abah huomauttaa.

Vuonna 2016 Nigerian miesvaltainen senaatti torjui tasa-arvolain, joka olisi kieltänyt ihmiskaupan sekä naisten ja lasten hyväksikäytön ja asettanut avioliiton ikärajaksi 18 vuotta. Lain vastustajat vetosivat uskontoonsa, joka sallii alaikäisten avioliitot.

YK:n mukaan 43 prosenttia Nigerian tytöistä menee naimisiin alaikäisenä.

”Meillä on pitkä tie edessämme, jos lainsäätäjämme katsovat, etteivät naisia ja lapsia suojelevat lait ole tarpeen”, Abah huokaa.

Lasten oikeudet gendersukupuolten tasa-arvolapsetkonflikti Nigeria Suomen IPS

Lue myös

Poika kantaa raskasta puupölkkyä

Selvitys: Talouskasvusta huolimatta lapsityövoiman riski on monissa tuottajamaissa yhä suuri

Hulppean talouskasvun maissakin lapsityövoima on yhä sitkeä ongelma. Hyödyt eivät ole vielä valuneet kaikkein köyhimmille, toteaa konsulttiyhtiö Verisk Maplecroft selvityksessään.
Koululaisia pulpetissa

Kun väkivalta ja kuolema ovat arkea

Sodat ovat viime vuosina siirtyneet yhä enemmän kaupunkiympäristöön, ja niiden uhreina ovat yhä useammin lapset. ”Mitä pidempiä konfliktit ovat, sitä epäinhimillisemmiksi sotaa käyvien osapuolten käytös muuttuu”, kirjoittaa Pelastakaa Lasten ohjelmapäällikkö Susanna Tan, joka pelkäsi lapsena itse ydinsotaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.