Uutiset

Boko Haram siepannut ainakin 2 000 naista ja lasta

Vuosi sitten siepatut koulutytöt ovat vain jäävuoren huippu, käy ilmi Amnesty Internationalin tuoreesta raportista.
Protesti siepattujen nigerialaisten koulutyttöjen puolesta Yhdysvalloissa vuonna 2014. (Kuva: Michael Fleshman / cc 2.0)

Nigeriassa toimiva ääriliike Boko Haram on tappanut viime ja tämän vuoden aikana ainakin 5 500 siviiliä ja siepannut ainakin 2 000 naista ja tyttöä, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tänään tiistaina julkaistussa raportissaan, jonka mukaan ryhmä on syyllistynyt sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

Tänään tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Boko Haram sieppasi Chibokin kaupungissa 276 koulutyttöä. He edustavat kuitenkin vain pientä osaa kaikista siepatuista, järjestö toteaa. 200 ihmisen haastatteluihin perustuvassa raportissa kerrotaan, miten miehiä ja poikia rekrytoidaan taistelijoiksi ja teloitetaan, nuoria naisia ja tyttöjä siepataan, vangitaan ja joissakin tapauksissa raiskataan, pakotetaan naimisiin tai osallistumaan iskuihin.

"Jotkut eivät suostuneet vaihtamaan uskontoaan. Toiset eivät halunneet oppia tappamaan. Heidät haudattiin joukkohautaan. He vain kippasivat ruumiit isoon kuoppaan, joka ei ollut riittävän syvä. En nähnyt kuoppaa, mutta totuimme mätänevien ruumiiden hajuun", kertoi 19-vuotias Aisha Amnestylle.

Boko Haram on myös tehnyt ainakin 300 iskua siviilejä vastaan. Ensin kohteena ovat sotilaat ja poliisit, sitten tapetaan pakenevat asukkaat, minkä jälkeen taisteluiässä olevat miehet kerätään yhteen ja teloitetaan, raportissa kerrotaan.

Ääri-islamilainen Boko Haram on tehnyt iskuja siviileitä vastaan vuodesta 2009 alkaen. Nigerian hallituksen ryhdyttyä tiukempiin toimiin sen iskut ovat yleistyneet ja raaistuneet.

YK:n lastenjärjestön UNICEFin mukaan konflikti on ajanut noin 800 000 lasta pakolaiseksi. Vuoden aikana pakolaislasten määrä alueella on yli kaksinkertaistunut, järjestö kertoo eilen ilmestyneessä raportissaan (pdf).

YK pyysi viime viikolla lisärahaa Nigerian pakolaisten auttamiseksi. Yhteensä noin 192 000 nigerialaista on paennut Kameruniin, Tšadiin ja Nigeriin, maan sisällä paossa on noin 1,2 miljoonaa.

ihmisoikeudetgenderlapsetkonfliktiturvallisuus Nigeria Amnesty InternationalSuomen UNICEF

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.