Uutiset Järjestöjen toiminta ja avustustyö

Black Lives Matter -liike ravistelee myös järjestömaailmaa – Women Deliver -tasa-arvojärjestön työntekijät kertovat ”toksisesta” rasismin kulttuurista

Rasismin vastainen kuohunta on lisännyt vaatimuksia siitä, että myös järjestöt tarkastelevat toimintaansa liittyviä rasismia. ”Vaikka haluaisimmekin ajatella, että olemme hyviä ihmisiä työmme luonteen vuoksi, humanitarismi ei estä meitä ilmaisemasta rasismia. Monella tavoin se voimistaa sitä”, kirjoittaa rasismia YK:ssa kokenut Corinne Gray.
Mielenosoittaja, jonka hengityssuojaimessa lukee Racism is a virus.
Black Lives Matter -mielenosoitus Lontoossa kesäkuun alussa. (Kuva: Steve Eason / CC BY-NC 2.0)

Yhdysvaltalainen tasa-arvojärjestö Women Deliver on aloittanut tutkinnan henkilökuntansa kokemasta rasismista.

Tutkinta aloitettiin sen jälkeen, kun järjestön entiset työntekijät kertoivat Twitterissä ”toksisesta” rasismin kulttuurista, joka järjestössä vallitsee. He kertoivat muun muassa palkkasyrjinnästä, sanallisesta väkivallasta ja mustien työntekijäehdokkaiden syrjinnästä.

”Aikani Women Deliverissä oli täynnä suoraa rasistista, valkoista tekofeminismiä ja toksista nurkkakuntaista käytöstä – ylhäältä alas asti. Ja useimmat nykyiset ja entiset työntekijät ovat täysin samaa mieltä”, tviittasi järjestön entinen työntekijä Chelsea Williams-Diggs.

Toinen entinen työntekijä Brittany Tatum puolestaan kertoi Twitterissä henkilöstöosaston työntekijän kysyneen häneltä, ovatko hänen hiuksensa aidot.

Julkisuuteen tulleet työntekijät saivat tukea järjestön nuorten johtajien ryhmältä, joka vaati avoimessa kirjeessään muun muassa järjestön johtorakenteiden uudelleenarviointia.

Women Deliverin johtaja Katja Iversen on jäänyt pois tehtävästään tutkinnan ajaksi.

”Otan täyden vastuun näistä kokemuksista ja roolistani niissä. Emme ole eläneet arvojemme mukaisesti, ja olen syvästi pahoillani nykyisten ja entisten työntekijöiden kivusta ja traumoista”, hän kirjoittaa järjestön tiedotteessa.

Women Deliver on yksi niistä järjestöistä, jotka ovat ilmaisseet tukensa rasismia vastustavalla Black Lives Matter -liikkeelle. Liike sai alkunsa Minneapolisin poliisin tapettua mustaihoisen George Floydin. Samalla se on lisännyt keskustelua rakenteellisesta rasismista myös järjestöpiireissä.

Sosiaalista Uncomfortable Revolution -yritystä johtava Corinne Gray kertoi The New Humanitarian -uutissivustolla, ettei häntä ylennetty YK:ssa, koska koettiin, etteivät muut johtajat kunnioittaisi häntä.

”Vaikka kuvaisin kaikkia entisiä kollegojani hyviksi ihmisiksi, valehtelisin, jos sanoisin, etten koskaan kokenut rasismia YK:ssa. Koska kyllä, sitä on kaikkialla. Ja vaikka haluaisimmekin ajatella, että olemme hyviä ihmisiä työmme luonteen vuoksi, humanitarismi ei estä meitä osoittamasta rasismia. Monella tavoin se voimistaa sitä”, Gray kirjoittaa.

Asiantuntijat ovat myös huomauttaneet, että kehitysjärjestöjen johto on yhä pääosin valkoihoista, vaikka työtä tehdään maissa, joissa valtaosa väestöstä ei ole. Mustien on vaikea päästä alalle töihin, ja moni kokee työpaikalla rasismia.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa järjestöuralla eteneminen vaatii usein palkattomia harjoitteluja ja lähtöä vapaaehtoistöihin ulkomaille omalla kustannuksella. Se on erityisen vaikeaa mustille amerikkalaisille, joiden varallisuus on keskimäärin vain kymmenesosan valkoisten vastaavasta, muistuttaa kehitysyhteistyöasiantuntija Lauren Reese The New Humanitarianissa.

”Millään kansainvälisellä organisaatiolla ei pitäisi olla täysin valkoista johtoa. Teillä ei ole näkökulmien moninaisuutta, mikä on välttämätöntä, jotta voidaan tehdä menestyksekkäästi työtä mustien ihmisten palvelemiseksi. Eliittitutkinnot yhdysvaltalais- ja eurooppalaiskouluista eivät anna teille minun kokemustani eikä sen pitäisikään. Milloin tarkastelette johtokuntianne? Milloin tarkastelette johtoryhmienne koostumusta?”, kirjoitti puolestaan Global Health Advocacy Incubator -järjestön Afrikan-johtaja Angela Bruce-Raeburn Devex-uutissivustolla.

Järjestöjen toiminta ja avustustyö ihmisoikeudetrasismikehitysyhteistyökansalaisyhteiskunta

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.