Uutiset Ympäristö

Belo Monten suurpato Brasiliassa vie kalat joesta ja elannon intiaaneilta

Monien intiaanien ruokavalio ja elinkeinot ovat muuttuneet nopeasti Brasilian Amazoniassa, jonne on tulossa vesivoimakapasiteetiltaan maailman neljänneksi suurin pato.
Agostinho Pereira
Agostinho Pereira ja hänen kymmenen aikuista lastaan kuuluvat juruna-kansaan ja asuvat Miratun kylässä Xingujoen varressa Brasilian Amazoniassa. Belo Monten suuren vesivoimalan rakentaminen on mullistanut heidän elämänsä. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) -- Joki ei ole kuollut, mutta se sairastaa. Kalan osuus kutistuu nopeasti juruna-intiaanien ruokapöydässä ja elinkeinoissa. Syynä on Xingujoelle Brasilian Amazoniaan valmistuva Belo Monten pato, josta tulee vesivoimakapasiteetiltaan maailman neljänneksi suurin.

Hedelmiä syövät kalat katoavat, koska joen valjastamisen jälkeen hedelmät eivät enää putoa veteen, kuten aiemmin tulvien aikaan, valittaa Miratussa asuvan 20 perheen juruna-yhteisön patriarkka Agostinho Pereira da Silva.

Intiaanien suosikkikala on ollut pacu-niminen piraijan sukuinen kasvissyöjä, jonka ravinnonsaanti on nyt vaikeutunut. Tulvavesien aiemmin kosteuttamilla alueilla kasvillisuus kuolee ja kalat ovat menettäneet ruokansa ja kutupaikkansa, Jailson Juruna, 37, kertoo. Hän on yksi Pereiran kymmenestä elossa olevasta lapsesta, jotka käyttävät heimonsa nimeä.

Tonneittain kuolleita kaloja

Intiaanien ohella muutkin jokivarressa sijaitsevan Volta Granden alueen asukkaat kärsivät ongelmista, jotka alkoivat vuoden 2015 lopulla. Silloin padon pääaltaan portit suljettiin Pimentalissa joen yläjuoksulla 20 kilometrin päässä Miratusta.

Seuraavien kolmen kuukauden aikana jokeen ilmaantui yli 16 tonnia kuollutta kalaa. Brasilian ympäristöinstituutti määräsi Belo Monten patoa hallinnoivalle Norte Energía -yhtiölle kymmenen miljoonan euron sakot.

Kalakuolemia oli tapahtunut aiemminkin, kun voimalan rakennustyöt likasivat vesiä vuodesta 2011 lähtien.

Kun pato suljettiin, vedenpinta laski alajuoksulla ja kuolleiden kalojen suuret määrät säikyttivät kuluttajat läheisessä Altamiran kaupungissa. Asukkaat kieltäytyivät syömästä sairaiksi uskomiaan kaloja.

Ruokavalion äkkimuutos

Vielä vuonna 2015 kala tyydytti 56 prosenttia Miratun asukkaiden ravinnontarpeesta mutta vuonna 2016 enää 36 prosenttia, kertoo selvitys, jonka juruna-yhdistys teki yhteistyössä Parán yliopiston kanssa.

Kalan tilalle tulivat "kaupungin elintarvikkeet", joiden osuus nousi 25:stä 52 prosenttiin, tutkimusta tehnyt tohtori Cristina Carneiro kertoo.

"Jurunat menettävät itsenäisyytensä ja ruokaturvansa. Heidän on siirryttävä maatalouteen ja etsittävä palkkatyötä, mikä uhkaa hävittää heidän kulttuurinsa ja tietämyksensä", Instituto Socioambientalin lakimies Biviany Rojas sanoo.

Aiemmin intiaanien paras tulonlähde oli myytävien akvaariokalojen pyydystäminen joesta, mutta nekin ovat käyneet vähiin.

Uusi elämäntapa

Miratun kylän päällikkö ja juruna-yhdistyksen puheenjohtaja Giliarde Juruna, 36, näyttää asukkaille mallia maanviljelyssä. Hän kasvattaa kolmen hehtaarin alalla riisiä, maissia, maniokkia, hedelmiä ja kaakaota.

Juruna-kansalle varatussa vajaan 16 000 hehtaarin reservaatissa on kolme kylää, joista Norte Energían rakentama Miratu on uusin. Kylässä on koulu ja terveysasema, jotka työllistävät yhden opettajan ja terveydenhoitajan.

"Ennen emme ostaneet ulkopuolelta juuri muuta kuin suolaa. Viljelimme kotitarpeiksi, ja kala oli tärkein ravintomme", Agostinho Pereira sanoo.

"Myös kaikki kuljetus tapahtui joella, mutta nyt melkein jokaisella on moottoripyörä, minullakin, ja aion opetella ajamaan sillä", 66-vuotias Pereira jatkaa.

Ympäristö alkuperäiskansatenergiakalastus Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Kalastaja katselee järvelle järven rannalla

Maatalous ja pajuviljelmät uhkaavat Kashmirin Wular-järveä ja yli 30 000 perheen elantoa

Kashmirissa sijaitsevan Wularin alkuperäinen koko oli yli 200 neliökilometriä. Nyt se on alle puolet siitä. ”Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän”, kertoo paikallinen asukas Mohammad Subhan Dar.
Satelliittikuvaa Brasilian Amazonin metsäpaloista elokuulta 2019.

Raportti: Sademetsän tuhoaminen kiihtyy Amazonin suojelualueilla

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vieraili viidellä suojelulla alueella Brasilian Amazonissa. Laiton maiden takavarikointi on kasvussa kaikissa, sen tänään julkaisema raportti paljastaa.
Saastepilven sumentamia rakennuksia Delhissä Intiassa

Ilmansaasteet piinaavat delhiläisiä – ”Menneet ovat ne päivät, jolloin täällä oli vihreää ja puhdasta”

Intian New Delhin ilmansaasteiden määrä on viime aikoina kivunnut lähelle hengenvaarallista. Suurin syypää ovat miljoonat autot, mutta ongelmia aiheuttavat myös monet muut tekijät kulotuksesta liian lyhyisiin savupiippuihin asti. Eläkkeellä oleva opettaja Sanjeev Sharma aikoo muuttaa kaupungista pois.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.