Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Belizessä elvytetään tuhoutunutta metsää peltometsäviljelyllä – ”Uudistuksiin taivutaan helpommin, kun ilmastonmuutos tuntuu jokaisen elämässä”

Belizessä aloitettu ympäristöhanke tuo elannon tuhansille ja auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Kulottamisen lopettamisen jälkeen villieläimet ovat palaamassa alueelle, mikä on herättänyt haaveita myös ekomatkailusta.
Mies leikkaa metsässä veitsellä kaakaopuun hedelmää
Belizen mayakansaan kuuluva Magnus Tut viljelee kaakaota ja muita kasveja osana peltometsäviljelyä edistävää hanketta. (Kuva: Zadie Neufville / IPS)

(IPS) -- Keski-Amerikassa sijaitsevan Belizen mayanintiaanit elvyttävät kotiseutunsa tuhoutunutta metsää peltometsäviljelyllä. Hanke antaa elannon tuhansille ja auttaa viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Vuonna 2015 alkanutta hanketta toteutetaan 379 hehtaarin alalla Trion kaakaonkasvattajien yhdistyksen ja Ya’axché-luonnonsuojelujärjestön yhteistyönä. Hanketta valvoo Karibian yhteisön ilmastonmuutoskeskus, joka on ohjannut siihen yli 200 000 euroa Britannian kehitysyhteistyövaroja.

Projektista hyötyy suoraan ja epäsuorasti lähes 6 000 henkeä, ilmastonmuutoskeskuksen apulaisjohtaja Ulric Trotz kertoo.

”Se kuuluu onnistuneimpiin hankkeisiimme, ja malli voidaan helposti siirtää muihin yhteisöihin Belizessä ja Karibialla”, hän vakuuttaa.

Kaakaopuita ja paljon muuta

Hanke tarjoaa viljelijöille maatalousneuvontaa ja kouluttaa heitä torjumaan metsäkatoa, säästämään vesivaroja ja estämään metsäpaloja, Ya’axchén toiminnanjohtaja Christina Garcia selittää.

Yli 50 000 kaakaopuun tainta on jo istutettu, ja ensimmäiset tuottavat hedelmää. Lisäksi alueella viljellään banaania ja keittobanaania, vihanneksia, maissia ja chilejä. Myös kasvihuoneviljely ja kompostointi ovat osa hanketta.

Maya-vuorilta rannikon alangoille ulottuvaa aluetta viljelee 35 mayaperhettä. Kullakin on käytössään neljä hehtaaria, ja he kokevat palanneensa kansansa perinteiseen elämäntapaan.

Koululaisille on annettu mahdollisuus perustaa omia viljelmiään ja hoitaa mehiläispesiä, joita annettiin myös perheiden naisille hankkeen alussa.

Viljely tapahtuu ilman kemikaaleja, joten tuotteet voidaan myydä luomuna. Nykyaikaisiin menetelmiin yhdistyy perinteisin työkaluin tehtävä käsityö, mikä tuottaa aiempaa parempia tuloksia, viljelijä Magnus Tut kertoo.

”Palaamme vanhoihin menetelmiin, jollaisia isäni opetti minulle ennen kuin kemikaalit tulivat kuvaan”, hän sanoo.

Jaguaarit palaavat

”Vaikeinta on saada kaikki ymmärtämään, että se, mitä ja miten he tekevät, vaikuttaa ilmastoon. Uudistuksiin taivutaan nyt kuitenkin helpommin, kun ilmastonmuutos tuntuu jokaisen elämässä”, viljelijöiden yhdyshenkilö Julio Chun sanoo.

Aikaisemmin talonpojilla oli tapana laajentaa viljelyalaansa kulottamalla. Sen loputtua jaguaarit ja muut villieläimet ovat palaamassa alueelle, mikä on Chunin mukaan vahvistanut asukkaiden uskoa tulevaisuuteen.

”Haluaisimme kehittää ekomatkailua ja jatkojalostaa tuotteitamme. Jo nyt tänne tulee ihmisiä ostamaan luomutuotteita ja hunajaa”, hän sanoo.

Hanketta toteutetaan osin suojelluilla metsäalueilla, ja Ya’axché-järjestön Garcia toivoo, että luonnonsuojelun ja elinkeinojen yhdistäminen otetaan käyttöön muuallakin Belizessä.

Maatalous ja kehitysmaat alkuperäiskansatmaatalousympäristöbiodiversiteettiilmastonmuutos Belize Suomen IPS

Lue myös

Ihmisiä ja banaaniterttuja torilla

Nuoria patistetaan maatalouden pariin Nigeriassa – Lawrence Aferen perhe epäili noituutta, kun maatalous kiinnosti öljyalaa enemmän

Nigerialla on valtava haaste sekä väestönsä ruokkimisessa että työllistämisessä. Lawrence Aferen mukaan ratkaisu tilanteeseen on nuorten houkuttelu viljelemään maata. Hänen perustamansa perustama Springboard-yritys yhdistää luomuviljelijöitä sosiaalisen median välityksellä.
Taivaalla lentävä robottilennokki

Droonit auttavat tansanialaisia pienviljelijöitä saamaan rahoitusta

Tansanialaisilla maanviljelijöillä on vaikeuksia saada pankkilainaa, koska heiltä puuttuvat tarvittavat vakuudet, kuten paperit maanomistuksesta. It-yrittäjä Rose Funja keksi ratkaisuksi paikkatietojärjestelmän, johon robottilennokit keräävät tietoja.
Vehnäntähkiä

Tehomaatalous kuristaa perheviljelmiä Argentiinassa

Argentiinassa on noin 250 000 perhetilaa, ja niillä on tärkeä rooli maan ruuantuotannossa. Viime vuosina maassa on suosittu tehomaataloutta, mutta pientiloja on alkanut kiinnostaa luomuviljely.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.
Nainen maissipellolla

Lohkoketjuteknologia auttaa pienviljelijöitä Jamaikalla – Mahdollistaa lainan saamisen jopa ilman pankkitiliä

Iso osa maailman pienviljelijöistä on kokonaan pankkipalvelujen ulkopuolella. Jamaikalainen startup-yritys hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla viljelijät voivat saada mikroluottoja ilman takuita tai edes pankkitiliä.