Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Belizessä elvytetään tuhoutunutta metsää peltometsäviljelyllä – ”Uudistuksiin taivutaan helpommin, kun ilmastonmuutos tuntuu jokaisen elämässä”

Belizessä aloitettu ympäristöhanke tuo elannon tuhansille ja auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Kulottamisen lopettamisen jälkeen villieläimet ovat palaamassa alueelle, mikä on herättänyt haaveita myös ekomatkailusta.
Mies leikkaa metsässä veitsellä kaakaopuun hedelmää
Belizen mayakansaan kuuluva Magnus Tut viljelee kaakaota ja muita kasveja osana peltometsäviljelyä edistävää hanketta. (Kuva: Zadie Neufville / IPS)

(IPS) -- Keski-Amerikassa sijaitsevan Belizen mayanintiaanit elvyttävät kotiseutunsa tuhoutunutta metsää peltometsäviljelyllä. Hanke antaa elannon tuhansille ja auttaa viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Vuonna 2015 alkanutta hanketta toteutetaan 379 hehtaarin alalla Trion kaakaonkasvattajien yhdistyksen ja Ya’axché-luonnonsuojelujärjestön yhteistyönä. Hanketta valvoo Karibian yhteisön ilmastonmuutoskeskus, joka on ohjannut siihen yli 200 000 euroa Britannian kehitysyhteistyövaroja.

Projektista hyötyy suoraan ja epäsuorasti lähes 6 000 henkeä, ilmastonmuutoskeskuksen apulaisjohtaja Ulric Trotz kertoo.

”Se kuuluu onnistuneimpiin hankkeisiimme, ja malli voidaan helposti siirtää muihin yhteisöihin Belizessä ja Karibialla”, hän vakuuttaa.

Kaakaopuita ja paljon muuta

Hanke tarjoaa viljelijöille maatalousneuvontaa ja kouluttaa heitä torjumaan metsäkatoa, säästämään vesivaroja ja estämään metsäpaloja, Ya’axchén toiminnanjohtaja Christina Garcia selittää.

Yli 50 000 kaakaopuun tainta on jo istutettu, ja ensimmäiset tuottavat hedelmää. Lisäksi alueella viljellään banaania ja keittobanaania, vihanneksia, maissia ja chilejä. Myös kasvihuoneviljely ja kompostointi ovat osa hanketta.

Maya-vuorilta rannikon alangoille ulottuvaa aluetta viljelee 35 mayaperhettä. Kullakin on käytössään neljä hehtaaria, ja he kokevat palanneensa kansansa perinteiseen elämäntapaan.

Koululaisille on annettu mahdollisuus perustaa omia viljelmiään ja hoitaa mehiläispesiä, joita annettiin myös perheiden naisille hankkeen alussa.

Viljely tapahtuu ilman kemikaaleja, joten tuotteet voidaan myydä luomuna. Nykyaikaisiin menetelmiin yhdistyy perinteisin työkaluin tehtävä käsityö, mikä tuottaa aiempaa parempia tuloksia, viljelijä Magnus Tut kertoo.

”Palaamme vanhoihin menetelmiin, jollaisia isäni opetti minulle ennen kuin kemikaalit tulivat kuvaan”, hän sanoo.

Jaguaarit palaavat

”Vaikeinta on saada kaikki ymmärtämään, että se, mitä ja miten he tekevät, vaikuttaa ilmastoon. Uudistuksiin taivutaan nyt kuitenkin helpommin, kun ilmastonmuutos tuntuu jokaisen elämässä”, viljelijöiden yhdyshenkilö Julio Chun sanoo.

Aikaisemmin talonpojilla oli tapana laajentaa viljelyalaansa kulottamalla. Sen loputtua jaguaarit ja muut villieläimet ovat palaamassa alueelle, mikä on Chunin mukaan vahvistanut asukkaiden uskoa tulevaisuuteen.

”Haluaisimme kehittää ekomatkailua ja jatkojalostaa tuotteitamme. Jo nyt tänne tulee ihmisiä ostamaan luomutuotteita ja hunajaa”, hän sanoo.

Hanketta toteutetaan osin suojelluilla metsäalueilla, ja Ya’axché-järjestön Garcia toivoo, että luonnonsuojelun ja elinkeinojen yhdistäminen otetaan käyttöön muuallakin Belizessä.

Maatalous ja kehitysmaat alkuperäiskansatmaatalousympäristöbiodiversiteettiilmastonmuutos Belize Suomen IPS

Lue myös

Nainen kuokkii peltoa vauva selässään.

Nuorten muutto kaupunkeihin vähentää maatalouden tuottavuutta Malawissa – Apua haetaan kasvukeskuksista

Miljoonien malawilaisperheiden maatiloilla työvoima koostuu pelkästään omasta perheestä. Opiskelumahdollisuuksien ja palveluiden puute ajaa kuitenkin nuoret kaupunkeihin, mikä vaikeuttaa maanviljelyä. Nyt valtio pohtii kasvukeskuksien luomista maaseudulle.
Pengerrettyä maata.

Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa

Afrikan maatalouden suurhankkeen piti vähentää nälkää, mutta todellisuudessa se on vain yksipuolistanut ruokavalioita ja tehnyt nälästä huonommin näkyvää. Samalla se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä, kritisoi taloustutkija Jomo Kwame Sundaram.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.