Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Belizessä elvytetään tuhoutunutta metsää peltometsäviljelyllä – ”Uudistuksiin taivutaan helpommin, kun ilmastonmuutos tuntuu jokaisen elämässä”

Belizessä aloitettu ympäristöhanke tuo elannon tuhansille ja auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Kulottamisen lopettamisen jälkeen villieläimet ovat palaamassa alueelle, mikä on herättänyt haaveita myös ekomatkailusta.
Mies leikkaa metsässä veitsellä kaakaopuun hedelmää
Belizen mayakansaan kuuluva Magnus Tut viljelee kaakaota ja muita kasveja osana peltometsäviljelyä edistävää hanketta. (Kuva: Zadie Neufville / IPS)

(IPS) -- Keski-Amerikassa sijaitsevan Belizen mayanintiaanit elvyttävät kotiseutunsa tuhoutunutta metsää peltometsäviljelyllä. Hanke antaa elannon tuhansille ja auttaa viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Vuonna 2015 alkanutta hanketta toteutetaan 379 hehtaarin alalla Trion kaakaonkasvattajien yhdistyksen ja Ya’axché-luonnonsuojelujärjestön yhteistyönä. Hanketta valvoo Karibian yhteisön ilmastonmuutoskeskus, joka on ohjannut siihen yli 200 000 euroa Britannian kehitysyhteistyövaroja.

Projektista hyötyy suoraan ja epäsuorasti lähes 6 000 henkeä, ilmastonmuutoskeskuksen apulaisjohtaja Ulric Trotz kertoo.

”Se kuuluu onnistuneimpiin hankkeisiimme, ja malli voidaan helposti siirtää muihin yhteisöihin Belizessä ja Karibialla”, hän vakuuttaa.

Kaakaopuita ja paljon muuta

Hanke tarjoaa viljelijöille maatalousneuvontaa ja kouluttaa heitä torjumaan metsäkatoa, säästämään vesivaroja ja estämään metsäpaloja, Ya’axchén toiminnanjohtaja Christina Garcia selittää.

Yli 50 000 kaakaopuun tainta on jo istutettu, ja ensimmäiset tuottavat hedelmää. Lisäksi alueella viljellään banaania ja keittobanaania, vihanneksia, maissia ja chilejä. Myös kasvihuoneviljely ja kompostointi ovat osa hanketta.

Maya-vuorilta rannikon alangoille ulottuvaa aluetta viljelee 35 mayaperhettä. Kullakin on käytössään neljä hehtaaria, ja he kokevat palanneensa kansansa perinteiseen elämäntapaan.

Koululaisille on annettu mahdollisuus perustaa omia viljelmiään ja hoitaa mehiläispesiä, joita annettiin myös perheiden naisille hankkeen alussa.

Viljely tapahtuu ilman kemikaaleja, joten tuotteet voidaan myydä luomuna. Nykyaikaisiin menetelmiin yhdistyy perinteisin työkaluin tehtävä käsityö, mikä tuottaa aiempaa parempia tuloksia, viljelijä Magnus Tut kertoo.

”Palaamme vanhoihin menetelmiin, jollaisia isäni opetti minulle ennen kuin kemikaalit tulivat kuvaan”, hän sanoo.

Jaguaarit palaavat

”Vaikeinta on saada kaikki ymmärtämään, että se, mitä ja miten he tekevät, vaikuttaa ilmastoon. Uudistuksiin taivutaan nyt kuitenkin helpommin, kun ilmastonmuutos tuntuu jokaisen elämässä”, viljelijöiden yhdyshenkilö Julio Chun sanoo.

Aikaisemmin talonpojilla oli tapana laajentaa viljelyalaansa kulottamalla. Sen loputtua jaguaarit ja muut villieläimet ovat palaamassa alueelle, mikä on Chunin mukaan vahvistanut asukkaiden uskoa tulevaisuuteen.

”Haluaisimme kehittää ekomatkailua ja jatkojalostaa tuotteitamme. Jo nyt tänne tulee ihmisiä ostamaan luomutuotteita ja hunajaa”, hän sanoo.

Hanketta toteutetaan osin suojelluilla metsäalueilla, ja Ya’axché-järjestön Garcia toivoo, että luonnonsuojelun ja elinkeinojen yhdistäminen otetaan käyttöön muuallakin Belizessä.

Maatalous ja kehitysmaat alkuperäiskansatmaatalousympäristöbiodiversiteettiilmastonmuutos Belize Suomen IPS

Lue myös

Nainen ja poika istuvat maassa, etualalla ruoka-annoksia.

Alkuperäiskansojen ruokakulttuuri on hyvä keino taistella ilmastokriisiä vastaan – Intian Meghalayassa villiruoka on arvossaan

Intian alkuperäiskansojen ruokaulttuurissa maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti aina villikasveja myöden. Ruokakulttuuria yritetään elvyttää nyt muun muassa Äiti Maa -maalaismarkkinoiden avulla.
Kaksi miestä papulaatikoiden äärellä

”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta

Tuoreen raportin mukaan 64 prosenttia Afrikassa kulutetusta ruuasta on pienten tai keskisuurten yritysten tuottamaa. Usein naisten johtamat yritykset tarjoavat laajan kirjon palveluita kuljettamisesta ja logistiikasta lannoitteiden ja siementen viljelijöille myymiseen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen värjää toisen naisen tukkaa

Brasiliassa ihonväri on politiikkaa, mutta elokuvaohjaaja Tai Linhares ei tiedä, onko hän musta vai valkoinen

Tai Linharesin syntymätodistuksessa lukee ”valkoinen”, mutta hän on jotain muutakin. ”En ole osa sitä etuoikeutettua kulttuurista ja sosiaalista valkoisuutta, jonka osaksi pääsee, jos syntyy ihonväriltään valkoisena, oikeanlaisten hiusten kanssa”, hän sanoo. Linharesin lyhytelokuva käsittelee identiteetin etsintää mustan ja valkoisen välimaastossa.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.
Vauva, nainen ja mies

Terveys- ja lapsijärjestöt: Keuhkokuumetta pitää torjua ponnekkaammin – Tappaa enemmän lapsia malaria ja ripuli yhteensä

Keuhkokuumetta voi torjua rokotteella ja hoitaa antibiooteilla, mutta käytännössä monet lapset jäävät ilman hoitoa. Järjestöjen vetoomuksen mukaan myöskään taudin tutkimustyötä ei rahoiteta riittävästi.
Nainen ja poika istuvat maassa, etualalla ruoka-annoksia.

Alkuperäiskansojen ruokakulttuuri on hyvä keino taistella ilmastokriisiä vastaan – Intian Meghalayassa villiruoka on arvossaan

Intian alkuperäiskansojen ruokaulttuurissa maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti aina villikasveja myöden. Ruokakulttuuria yritetään elvyttää nyt muun muassa Äiti Maa -maalaismarkkinoiden avulla.