Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Belizessä elvytetään tuhoutunutta metsää peltometsäviljelyllä – ”Uudistuksiin taivutaan helpommin, kun ilmastonmuutos tuntuu jokaisen elämässä”

Belizessä aloitettu ympäristöhanke tuo elannon tuhansille ja auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Kulottamisen lopettamisen jälkeen villieläimet ovat palaamassa alueelle, mikä on herättänyt haaveita myös ekomatkailusta.
Mies leikkaa metsässä veitsellä kaakaopuun hedelmää
Belizen mayakansaan kuuluva Magnus Tut viljelee kaakaota ja muita kasveja osana peltometsäviljelyä edistävää hanketta. (Kuva: Zadie Neufville / IPS)

(IPS) -- Keski-Amerikassa sijaitsevan Belizen mayanintiaanit elvyttävät kotiseutunsa tuhoutunutta metsää peltometsäviljelyllä. Hanke antaa elannon tuhansille ja auttaa viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Vuonna 2015 alkanutta hanketta toteutetaan 379 hehtaarin alalla Trion kaakaonkasvattajien yhdistyksen ja Ya’axché-luonnonsuojelujärjestön yhteistyönä. Hanketta valvoo Karibian yhteisön ilmastonmuutoskeskus, joka on ohjannut siihen yli 200 000 euroa Britannian kehitysyhteistyövaroja.

Projektista hyötyy suoraan ja epäsuorasti lähes 6 000 henkeä, ilmastonmuutoskeskuksen apulaisjohtaja Ulric Trotz kertoo.

”Se kuuluu onnistuneimpiin hankkeisiimme, ja malli voidaan helposti siirtää muihin yhteisöihin Belizessä ja Karibialla”, hän vakuuttaa.

Kaakaopuita ja paljon muuta

Hanke tarjoaa viljelijöille maatalousneuvontaa ja kouluttaa heitä torjumaan metsäkatoa, säästämään vesivaroja ja estämään metsäpaloja, Ya’axchén toiminnanjohtaja Christina Garcia selittää.

Yli 50 000 kaakaopuun tainta on jo istutettu, ja ensimmäiset tuottavat hedelmää. Lisäksi alueella viljellään banaania ja keittobanaania, vihanneksia, maissia ja chilejä. Myös kasvihuoneviljely ja kompostointi ovat osa hanketta.

Maya-vuorilta rannikon alangoille ulottuvaa aluetta viljelee 35 mayaperhettä. Kullakin on käytössään neljä hehtaaria, ja he kokevat palanneensa kansansa perinteiseen elämäntapaan.

Koululaisille on annettu mahdollisuus perustaa omia viljelmiään ja hoitaa mehiläispesiä, joita annettiin myös perheiden naisille hankkeen alussa.

Viljely tapahtuu ilman kemikaaleja, joten tuotteet voidaan myydä luomuna. Nykyaikaisiin menetelmiin yhdistyy perinteisin työkaluin tehtävä käsityö, mikä tuottaa aiempaa parempia tuloksia, viljelijä Magnus Tut kertoo.

”Palaamme vanhoihin menetelmiin, jollaisia isäni opetti minulle ennen kuin kemikaalit tulivat kuvaan”, hän sanoo.

Jaguaarit palaavat

”Vaikeinta on saada kaikki ymmärtämään, että se, mitä ja miten he tekevät, vaikuttaa ilmastoon. Uudistuksiin taivutaan nyt kuitenkin helpommin, kun ilmastonmuutos tuntuu jokaisen elämässä”, viljelijöiden yhdyshenkilö Julio Chun sanoo.

Aikaisemmin talonpojilla oli tapana laajentaa viljelyalaansa kulottamalla. Sen loputtua jaguaarit ja muut villieläimet ovat palaamassa alueelle, mikä on Chunin mukaan vahvistanut asukkaiden uskoa tulevaisuuteen.

”Haluaisimme kehittää ekomatkailua ja jatkojalostaa tuotteitamme. Jo nyt tänne tulee ihmisiä ostamaan luomutuotteita ja hunajaa”, hän sanoo.

Hanketta toteutetaan osin suojelluilla metsäalueilla, ja Ya’axché-järjestön Garcia toivoo, että luonnonsuojelun ja elinkeinojen yhdistäminen otetaan käyttöön muuallakin Belizessä.

Maatalous ja kehitysmaat alkuperäiskansatmaatalousympäristöbiodiversiteettiilmastonmuutos Belize Suomen IPS

Lue myös

Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kaksi ihmistä vedessä riisipellolla.

”Viljelyä ei oikein voi hoitaa etätyönä” – Kovaotteinen koronasulku vaikeuttaa pienviljelijöiden ruuantuotantoa Filippiineillä

Filippiinien maataloutta hallitsevat siirtomaa-ajan perintönä vientiin suuntautuneet suurtilat, joita viljelevät maattomat vuokraviljelijät. Koronarajoitukset estävät sekä viljelyn että ruuan kuljettamisen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat