Uutiset Myanmarin kehitys

Bangladeshin rohingyaleireillä on syntynyt lähes 76 000 vauvaa – Kolmen vuoden jälkeen pakolaiset odottavat edelleen kotiinpaluuta

Myanmarista paenneet rohingyat odottavat yhä Bangladeshin täyteen ahdetuilla pakolaisleireillä paluuta kotiin. ”Yhdenkään lapsen ei tulisi syntyä suljetussa leirissä, erillään muista lapsista, vain koska he sattuvat kuulumaan tiettyyn etniseen tai uskonnolliseen yhteisöön”, kritisoi Pelastakaa Lasten edustaja Mark Pierce.
Maskilla suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.
Rohingyanaiset ompelivat hengityssuojaimia Cox's Bazaril leirillä viime keväänä. (Kuva: Nadira Islam / UN Women Asia and the Pacific / CC BY-NC-ND 2.0)

Tänään tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Myanmarin armeija aloitti etniset puhdistukset maan pohjoisosissa elävää rohingya-vähemmistöä vastaan ja ajoi yli 740 000 ihmistä pakosalle, pääosin Bangladeshin puolelle Cox’s Bazariin.

Avustus- ja ihmisoikeusjärjestöt vaativat vuosipäivänä ratkaisun löytämistä rohingyojen tilanteeseen.

”Rohingya-lasten ja -perheiden on voitava palata koteihinsa Myanmarissa vapaaehtoisesti, turvallisesti ja ihmisarvonsa säilyttäen. Maailman johtajien – etenkin niiden, joilla on läheiset suhteet Myanmariin – on tehtävä kaikkensa edistääkseen pikaista ratkaisua kriisiin. Emme voi antaa vuosien kulua ja lasten viettää koko lapsuutensa eristettynä”, sanoo Pelastakaa Lasten Bangladeshin maajohtaja Onno van Manen tiedotteessa.

Rohingyojen paluusta takaisin Myanmariin on neuvoteltu, mutta olosuhteita ei ole pidetty riittävän turvallisina. Samaan aikaan Myanmariin jääneiden rohingyoiden vaino on jatkunut ja heidän elinolosuhteensa ovat huonot. Paluu vaatisikin vuoropuhelua Myanmarin viranomaisten ja rohingyojen välillä, liikkumisrajoitusten poistamista, sen varmistamista, että rohingyat voivat palata kyliinsä ja myös kansalaisuuden takaamista rohingyoille, sanoi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.

”Myanmarin hallituksen pitäisi tunnustaa, että kärsimys, jota se on aiheuttanut rohingyoille, ei katoa edes globaalin pandemian aikaan. Sen on hyväksyttävä kansainvälinen ratkaisu, joka mahdollistaa pakolaisten turvallisten ja vapaaehtoisen paluun. Ymmärrettävästi paineen alla olevan Bangladeshin ei pitäisi tehdä pakolaisten oloista epäsuotuisia, sillä heillä ei ole paikkaa, mihin mennä”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin Aasian johtaja Brad Adams tiedotteessa.

Rohingyat ovat Myanmarissa syrjitty islaminuskoinen vähemmistö, jolle ei ole myönnetty edes maan kansalaisuutta. Heitä on vainottu pitkään, ja jo ennen nykyistä kriisiä 300 000–500 000 rohingyaa oli paennut Bangladeshin puolelle. 25.8.2017 maan armeija kuitenkin aloitti etnisen puhdistuksen, johon kuului joukkomurhia, raiskauksia ja tuhopolttoja. YK:n raportin mukaan maan viranomaisilla oli ainakin aikomus kansanmurhaan.

Osa rohingyoista pääsi pakenemaan Bangladeshin Cox’s Bazariin, jossa on nyt maailman suurin pakolaisasutusalue. Ahtaan leirin olosuhteet ovat kurjat, ja myös koronavirus on päässyt leviämään leirialueelle. Maanantaihin mennessä tapauksia oli todettu 82, mutta todellinen luku voi olla korkeampi.

Pelastakaa Lapset arvioi, että Cox’s Bazarissa elää lähes 76 000 alle kolmevuotiasta lasta. Lähes kaikki nämä lapset ovat oletettavasti syntynet joko pakomatkan aikana tai Bangladeshissa sijaitsevilla leireillä.

”Yhdenkään lapsen ei tulisi syntyä suljetussa leirissä, erillään muista lapsista, vain koska he sattuvat kuulumaan tiettyyn etniseen tai uskonnolliseen yhteisöön. Meidän on vältettävä niitä haitallisia seurauksia, jotka syntyvät kokonaisen sukupolven kasvaessa eristettynä. Eristäminen vain syventää eri ryhmien välisiä ristiriitoja”, muistuttaa Mark Pierce, joka johtaa järjestön toimintaa Myanmarissa, Sri Lankassa ja Thaimaassa.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudetvähemmistöpolitiikkalapsetpakolaisetkonflikti BangladeshMyanmar (Burma) Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.
Mielenosoittajia lippujen kanssa.

”Aiemmin en ollut kiinnostunut politiikasta, mutta nyt haluan taistella omalla tavallani” – Vallankaappaus synnytti Myanmariin protestiliikkeen, joka uhmaa diktatuuria luovin keinoin

Myanmarilaiset taistelevat sotilasvallankaappausta vastaan paukuttamalla kattiloita, tekemällä taidetta, lakkoilemalla – ja ripustamalla hameita narulle taikauskoisten sotilaiden kiusaksi. Tärkeintä on, että tekee edes jotain, sanoo Maailma.netin haastattelema elokuvaohjaaja Moe. Mielenosoittajat toivovat myös maailman huomaavan Myanmarin hädän.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Suomalaistutkijat vaativat vahvempaa tukea Myanmarin kansalaisyhteiskunnalle ”eurosentrisen järkeilyn” sijasta

Suomalaistutkijoiden mukaan EU:n pitää tuomita Myanmarin vallankaappaus selkeämmin ja asettaa maalle pakotteita, ei ryhtyä dialogiin vallan kaapanneen sotilasjuntan kanssa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä