Uutiset Myanmarin kehitys

Bangladeshin rohingyaleireillä on syntynyt lähes 76 000 vauvaa – Kolmen vuoden jälkeen pakolaiset odottavat edelleen kotiinpaluuta

Myanmarista paenneet rohingyat odottavat yhä Bangladeshin täyteen ahdetuilla pakolaisleireillä paluuta kotiin. ”Yhdenkään lapsen ei tulisi syntyä suljetussa leirissä, erillään muista lapsista, vain koska he sattuvat kuulumaan tiettyyn etniseen tai uskonnolliseen yhteisöön”, kritisoi Pelastakaa Lasten edustaja Mark Pierce.
Maskilla suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.
Rohingyanaiset ompelivat hengityssuojaimia Cox's Bazaril leirillä viime keväänä. (Kuva: Nadira Islam / UN Women Asia and the Pacific / CC BY-NC-ND 2.0)

Tänään tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Myanmarin armeija aloitti etniset puhdistukset maan pohjoisosissa elävää rohingya-vähemmistöä vastaan ja ajoi yli 740 000 ihmistä pakosalle, pääosin Bangladeshin puolelle Cox’s Bazariin.

Avustus- ja ihmisoikeusjärjestöt vaativat vuosipäivänä ratkaisun löytämistä rohingyojen tilanteeseen.

”Rohingya-lasten ja -perheiden on voitava palata koteihinsa Myanmarissa vapaaehtoisesti, turvallisesti ja ihmisarvonsa säilyttäen. Maailman johtajien – etenkin niiden, joilla on läheiset suhteet Myanmariin – on tehtävä kaikkensa edistääkseen pikaista ratkaisua kriisiin. Emme voi antaa vuosien kulua ja lasten viettää koko lapsuutensa eristettynä”, sanoo Pelastakaa Lasten Bangladeshin maajohtaja Onno van Manen tiedotteessa.

Rohingyojen paluusta takaisin Myanmariin on neuvoteltu, mutta olosuhteita ei ole pidetty riittävän turvallisina. Samaan aikaan Myanmariin jääneiden rohingyoiden vaino on jatkunut ja heidän elinolosuhteensa ovat huonot. Paluu vaatisikin vuoropuhelua Myanmarin viranomaisten ja rohingyojen välillä, liikkumisrajoitusten poistamista, sen varmistamista, että rohingyat voivat palata kyliinsä ja myös kansalaisuuden takaamista rohingyoille, sanoi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.

”Myanmarin hallituksen pitäisi tunnustaa, että kärsimys, jota se on aiheuttanut rohingyoille, ei katoa edes globaalin pandemian aikaan. Sen on hyväksyttävä kansainvälinen ratkaisu, joka mahdollistaa pakolaisten turvallisten ja vapaaehtoisen paluun. Ymmärrettävästi paineen alla olevan Bangladeshin ei pitäisi tehdä pakolaisten oloista epäsuotuisia, sillä heillä ei ole paikkaa, mihin mennä”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin Aasian johtaja Brad Adams tiedotteessa.

Rohingyat ovat Myanmarissa syrjitty islaminuskoinen vähemmistö, jolle ei ole myönnetty edes maan kansalaisuutta. Heitä on vainottu pitkään, ja jo ennen nykyistä kriisiä 300 000–500 000 rohingyaa oli paennut Bangladeshin puolelle. 25.8.2017 maan armeija kuitenkin aloitti etnisen puhdistuksen, johon kuului joukkomurhia, raiskauksia ja tuhopolttoja. YK:n raportin mukaan maan viranomaisilla oli ainakin aikomus kansanmurhaan.

Osa rohingyoista pääsi pakenemaan Bangladeshin Cox’s Bazariin, jossa on nyt maailman suurin pakolaisasutusalue. Ahtaan leirin olosuhteet ovat kurjat, ja myös koronavirus on päässyt leviämään leirialueelle. Maanantaihin mennessä tapauksia oli todettu 82, mutta todellinen luku voi olla korkeampi.

Pelastakaa Lapset arvioi, että Cox’s Bazarissa elää lähes 76 000 alle kolmevuotiasta lasta. Lähes kaikki nämä lapset ovat oletettavasti syntynet joko pakomatkan aikana tai Bangladeshissa sijaitsevilla leireillä.

”Yhdenkään lapsen ei tulisi syntyä suljetussa leirissä, erillään muista lapsista, vain koska he sattuvat kuulumaan tiettyyn etniseen tai uskonnolliseen yhteisöön. Meidän on vältettävä niitä haitallisia seurauksia, jotka syntyvät kokonaisen sukupolven kasvaessa eristettynä. Eristäminen vain syventää eri ryhmien välisiä ristiriitoja”, muistuttaa Mark Pierce, joka johtaa järjestön toimintaa Myanmarissa, Sri Lankassa ja Thaimaassa.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudetvähemmistöpolitiikkalapsetpakolaisetkonflikti BangladeshBurma, Myanmar Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”