Uutiset

Bangladeshin naisia patistetaan pellolle

Luonnonmukaista viljelyä opetetaan osana ruokaturvan parantamista, kirjoittaa Naimul Haq.

"Jos miehet saavat maan tuottamaan, se onnistuu myös naisilta", bangladeshilainen Anisa Begum vakuuttaa 25 kotiäidille, joita hänen johtamansa Yhteinen etu -ryhmä (CIG) opastaa luonnonmukaiseen viljelyyn.

Rangpurissa 255 kilometrin päässä pääkaupungista Dhakasta sijaitsevan Pairabondin maatalousvirasto opetti Begumille, miten kasvattaa satoja luonnonlannoitteiden avulla. Tulokset olivat niin hyviä, että hän pääsi yhdeksän muun naisen kanssa opintomatkalle tuottavasta viljelystään tunnettuun Vietnamiin.

Begum, 47, nauttii voidessaan jakaa oppejaan kotikylänsä Islampurin naisille CIG:n kautta. Maatalousviraston tuella perustetut ryhmät ovat osa Bangladeshin yritystä parantaa ruokaturvaa.

"Saavutukset ovat uskomattomia. Maan luoteisosissa on saatu mukaan yli kaksi miljoonaa viljelijää, joista 30 prosenttia on naisia", hankkeen valvojiin kuuluva Mizanur Rahman kertoo.

Suostuttelua tarvittiin

Suotuisan maaperänsä ansiosta Rangpurin seutu tunnetaan laadukkaan viljan ja vihannesten tuottajana.

Alueen naiset ovat kuitenkin perinteisesti keskittyneet kodinhoitoon. Vuonna 2008 tehty selvitys kertoo, että Bangladeshin maaseudun naisista vain 21 prosenttia osallistuu suoraan maatalouteen, kun miehillä osuus on 78 prosenttia.

"Naisia oli aluksi vaikea suostutella käyttämään aikaansa viljelyyn. Uusien tekniikoiden hyötyjen osoittaminen kuitenkin auttoi", maatalousneuvoja Sarwarul Haque kertoo.

CIG opettaa muun muassa kuivuutta kestävän, satoisan ja aromaattisen riisilajikkeen viljelyä, matokompostointia ja sienitaudeista vapaan tomaattilajikkeen kasvatusta.

Tulot kasvoivat

Aiemmin moni kylän nainen kävi töissä toisten riisipellolla ja ansaitsi noin 65 eurosenttiä rankasta kymmenen tunnin työpäivästä. Kuukausitulo ei noussut yli 15 euron.

Nyt naiset hankkivat laadukkaan riisin kasvatuksella 47–74 euroa kuussa.

Momena Begum, 42, valitsi matokompostoinnin ja kertoo käärineensä viime vuoden lopussa 30 prosentin voitot matokaupasta.

Naapuri Parul Sarkar ryhtyi tuottamaan lannoitetta vesihyasintista. "Suuria investointeja ei tarvittu, koska kasvi rehottaa täällä. Lannoite antaa vihanneksista paremman sadon kuin kemikaalit."

Luomu halvempaa

CIG-ryhmien määrä alueella on 20-kertaistunut vuodesta 2009. Luomutuotteet ovat jälleenmyyjien suosiossa, sillä ne ovat halvempia kuin keinolannoitetut.

"Perunat ja tomaatit ovat myös paremman näköisiä, eron huomaa selvästi", Bogran alueen tukkukauppias Raja Miah vakuuttaa.

Bangladeshin maatalousteknologiahanke saa tukea Maailmanpankilta ja Kansainväliseltä maatalouden kehittämisrahastolta Ifadilta.

Maatalous ja kehitysmaat gendermaataloustyötalous Bangladesh Suomen IPS

Lue myös

Mies kulkee pellolla syvää vakoa pitkin.

Elvyttävä maatalous pelastaa viljasatoja Keniassa – Luomuviljelyn perusperiaatteita toteuttavan tekniikan toivotaan johtavan eroon ruoka-avusta

Kenian Makuenin maakunnassa on aloitettu elvyttävän maatalouden kokeilu, jossa viljelijät kokeilevat esimerkkipalstojen avulla esimerkiksi pengertämistä ja viljelylajikkeiden vaihtelua. ”Olen ollut maanviljelijä monta vuotta, mutta milloinkaan en ole nähnyt yhtä tervettä satoa yhtä kuivana kasvukautena”, kertoo viljelijä Justus Kimeu.
Maissipeltoa Zimbabwessa

Maanviljelijä voisi olla tulevaisuuden ammatti Zimbabwessa, mutta nuorten on vaikea päästä alalle

Zimbabwen epäonnistuneen maatalousreformin jälkeen lainansaanti maanviljelyä varten on vaikeutunut. Etenkin nuorten on vaikea päästä alalle. ”Eivät kaikki nuoret viljelijät halua kasvattaa maissia. Me haluamme kokeilla jotain muutakin”, sanoo 27-vuotias viljelijä Lihle Moyo.
Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä