Uutiset

Bangladeshin etniset vähemmistöt ovat yhteiskunnan pohjalla – äidinkielen opetuksesta toivotaan helpotusta

Bangladeshin valtio yrittää parantaa etnisten vähemmistöjen asemaa muun muassa tarjoamalla esikoulussa äidinkielen opetusta. Tarvetta on, sillä monet heimojen jäsenet keskeyttävät koulun ja vain harva etenee yliopistoon asti.
Santali-kansan jäseniä peltotöissä Bangladeshissa
Bangladeshin santali-heimoon kuuluva Rupali Tudu (vas.) ja hänen toverinsa joutuvat olemaan pois koulusta, koska he osallistuvat perheidensä elatukseen tekemällä peltotöitä. (Kuva: Rafiqul Islam Sarker / IPS)

(IPS) -- Bangladeshissa asuu kymmeniä etnisiä ryhmiä, joista osaa ei ole edes virallisesti olemassa. Alkuperäisheimot ovat yhteiskunnan pohjimmaisina, mutta niille luvattu koulutus omalla kielellä voi koitua osan pelastukseksi.

Bangladeshissa on yli 165 miljoonaa asukasta ja heistä 98 prosenttia kuuluu bengaleihin. Lopuista valtaosa lukeutuu alkuperäiskansoihin tai -heimoihin, joita on 54. Valtion kirjoissa on niistä vain 30.

Chatran kylässä Rangpurin kaupungin lähellä asuu santaleja, jotka ovat tilastojen mukaan maan suurin alkuperäiskansa noin miljoonalla jäsenellä. Chatrassa santaleja on parituhatta eli viidennes kylän asukkaista.

Kylä tuottaa runsaasti perunaa ja vihanneksia, mutta santaleista 90 prosenttia on vailla omaa maata. Miehet, naiset ja lapset ansaitsevat elantonsa työskentelemällä toisten pelloilla.

Koulupudokkaat peltotöissä

Yksi peltotyöläisistä on Rupali Tudu, 14. Hän on yhdeksännellä luokalla koulussa, mutta joutuu olemaan paljon poissa elättääkseen sairastelevaa leskiäitiään. Tudu kertoo, että monet kylän lapsista ovat koulupudokkaita, koska köyhyys pakottaa heidät töihin.

Bangladeshin syrjäytyneitä väestöryhmiä tukeva verkosto arvioi, että opintie katkeaa jo alakoulussa kolmanneksella heimojen lapsista.

Eläkkeellä oleva opettaja Michael Kispotta sanoo, että yläkoulussa pudokkaiden osuus nousee 80 prosenttiin. ”Syitä ovat äärimmäinen köyhyys ja se, että vanhemmat eivät ymmärrä koulutuksen tarpeellisuutta.”

Oraon-heimoon kuuluvan Kispottan mukaan koulun kynnystä nostaa opetuskieli. Se on bangla eli bengali, jota heimojen jäsenet eivät ymmärrä.

Lukutaidottomuus on yhä yleistä heimojen parissa, vaikka Bangladesh ponnistelee noustakseen köyhien maiden kastista keskituloisiin.

Kieliongelmia ratkotaan

Bangladeshin alkuperäiskansat puhuvat vähintään 25:tä kieltä. Enemmistö heimoista asuu alangoilla maan pohjoisosissa ja loput Chittagongin vuorilla.

Hallitus on luvannut ratkaista lasten kieliongelmat pikaisesti, kertoo oraon-heimoa yhteistyöverkostossa edustava Sarah Marady. ”Koulutuksen kannalta onkin nyt tärkeintä voittaa köyhyys yhteisöissämme.”

Valtio on jo aloittanut lasten äidinkielen opetuksen esikouluissa useilla heimoalueilla. Muuallekin on luvattu pian omankielisiä oppikirjoja.

Tarvetta niille on, sillä yliopisto-opinnot aloittaa vuosittain korkeintaan tuhat heimoihin kuluvaa, kertoo alkuperäiskansojen opiskelijaneuvostoa aiemmin johtanut Bivuti Bhusan Mahata.

Heimojen yhteistyöelimen sihteeri Subin Chandra Munda muistuttaa, että Bangladesh on luvannut toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja alkuperäiskansojen oikeudet, mutta syrjäytyneiden kansojen perintömailla mellastavat yhä maakaappaajat sekä metsä-, kaivos- ja energiayhtiöt.

alkuperäiskansatvähemmistöpolitiikkakoulutus Bangladesh Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko nuoria naisia kerrossängyillä

Iranilaisohjaaja Mehrdad Oskouei haluaa antaa äänen äänettömille – Uusi dokumentti kertoo tytöistä, jotka ovat murhanneet isän, miehen tai langon, koska muuta vaihtoehtoa ei ollut

Mehrdad Oskouei käsittelee dokumenteissaan yhteiskunnallisesti herkkiä aiheita mutta ei halua tunnustautua aktivistiksi vaan paremminkin kanavaksi dokumenttiensa henkilöiden ja yleisön välillä. ”Halusin tehdä elokuvan heidän kanssaan, en heistä”, hän kuvailee uutta dokumenttiaan Sunless Shadows, joka kertoo murhasta tuomituista nuorista naisista.
Nainen puolilähikuvassa

Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset saavat varautua kylmään säähän, jonottamiseen ja ujoihin naapureihin – Kulttuurishokin välttämiseksi perehdytys aloitetaan jo lähtömaassa

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kolmen päivän tehokoulutuksessa opiskellaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaa aina bussin käytöstä tasa-arvon kunnioittamiseen. ”Kulttuuriorientaatiosta oli hyötyä, sillä arabimaissa Suomea ei tunneta kovin hyvin”, kertoo Suomeen hyvin kotiutunut Heba Almahrous.
Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
Terveyssiteitä ja terveyssidepaketteja pöydällä

Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa

Eswatinissa eli entisessä Swazimaassa kuukautisten alkaminen voi johtaa tyttöjen nöyryyttämiseen, kiusaamiseen ja jopa perheväkivaltaan. Tilanne on muuttumassa muun muassa aktivisti Nomcebo Mkhaliphin ansiosta. Hän valistaa tyttöjen lisäksi myös poikia, jotta nämä ymmärtäisivät, että kyseessä on luonnollinen asia.

Tuoreimmat

Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset saavat varautua kylmään säähän, jonottamiseen ja ujoihin naapureihin – Kulttuurishokin välttämiseksi perehdytys aloitetaan jo lähtömaassa
Iranilaisohjaaja Mehrdad Oskouei haluaa antaa äänen äänettömille – Uusi dokumentti kertoo tytöistä, jotka ovat murhanneet isän, miehen tai langon, koska muuta vaihtoehtoa ei ollut
Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla
Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle
Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa
Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”