Uutiset

Bangladeshin etniset vähemmistöt ovat yhteiskunnan pohjalla – äidinkielen opetuksesta toivotaan helpotusta

Bangladeshin valtio yrittää parantaa etnisten vähemmistöjen asemaa muun muassa tarjoamalla esikoulussa äidinkielen opetusta. Tarvetta on, sillä monet heimojen jäsenet keskeyttävät koulun ja vain harva etenee yliopistoon asti.
Santali-kansan jäseniä peltotöissä Bangladeshissa
Bangladeshin santali-heimoon kuuluva Rupali Tudu (vas.) ja hänen toverinsa joutuvat olemaan pois koulusta, koska he osallistuvat perheidensä elatukseen tekemällä peltotöitä. (Kuva: Rafiqul Islam Sarker / IPS)

(IPS) -- Bangladeshissa asuu kymmeniä etnisiä ryhmiä, joista osaa ei ole edes virallisesti olemassa. Alkuperäisheimot ovat yhteiskunnan pohjimmaisina, mutta niille luvattu koulutus omalla kielellä voi koitua osan pelastukseksi.

Bangladeshissa on yli 165 miljoonaa asukasta ja heistä 98 prosenttia kuuluu bengaleihin. Lopuista valtaosa lukeutuu alkuperäiskansoihin tai -heimoihin, joita on 54. Valtion kirjoissa on niistä vain 30.

Chatran kylässä Rangpurin kaupungin lähellä asuu santaleja, jotka ovat tilastojen mukaan maan suurin alkuperäiskansa noin miljoonalla jäsenellä. Chatrassa santaleja on parituhatta eli viidennes kylän asukkaista.

Kylä tuottaa runsaasti perunaa ja vihanneksia, mutta santaleista 90 prosenttia on vailla omaa maata. Miehet, naiset ja lapset ansaitsevat elantonsa työskentelemällä toisten pelloilla.

Koulupudokkaat peltotöissä

Yksi peltotyöläisistä on Rupali Tudu, 14. Hän on yhdeksännellä luokalla koulussa, mutta joutuu olemaan paljon poissa elättääkseen sairastelevaa leskiäitiään. Tudu kertoo, että monet kylän lapsista ovat koulupudokkaita, koska köyhyys pakottaa heidät töihin.

Bangladeshin syrjäytyneitä väestöryhmiä tukeva verkosto arvioi, että opintie katkeaa jo alakoulussa kolmanneksella heimojen lapsista.

Eläkkeellä oleva opettaja Michael Kispotta sanoo, että yläkoulussa pudokkaiden osuus nousee 80 prosenttiin. ”Syitä ovat äärimmäinen köyhyys ja se, että vanhemmat eivät ymmärrä koulutuksen tarpeellisuutta.”

Oraon-heimoon kuuluvan Kispottan mukaan koulun kynnystä nostaa opetuskieli. Se on bangla eli bengali, jota heimojen jäsenet eivät ymmärrä.

Lukutaidottomuus on yhä yleistä heimojen parissa, vaikka Bangladesh ponnistelee noustakseen köyhien maiden kastista keskituloisiin.

Kieliongelmia ratkotaan

Bangladeshin alkuperäiskansat puhuvat vähintään 25:tä kieltä. Enemmistö heimoista asuu alangoilla maan pohjoisosissa ja loput Chittagongin vuorilla.

Hallitus on luvannut ratkaista lasten kieliongelmat pikaisesti, kertoo oraon-heimoa yhteistyöverkostossa edustava Sarah Marady. ”Koulutuksen kannalta onkin nyt tärkeintä voittaa köyhyys yhteisöissämme.”

Valtio on jo aloittanut lasten äidinkielen opetuksen esikouluissa useilla heimoalueilla. Muuallekin on luvattu pian omankielisiä oppikirjoja.

Tarvetta niille on, sillä yliopisto-opinnot aloittaa vuosittain korkeintaan tuhat heimoihin kuluvaa, kertoo alkuperäiskansojen opiskelijaneuvostoa aiemmin johtanut Bivuti Bhusan Mahata.

Heimojen yhteistyöelimen sihteeri Subin Chandra Munda muistuttaa, että Bangladesh on luvannut toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja alkuperäiskansojen oikeudet, mutta syrjäytyneiden kansojen perintömailla mellastavat yhä maakaappaajat sekä metsä-, kaivos- ja energiayhtiöt.

alkuperäiskansatvähemmistöpolitiikkakoulutus Bangladesh Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset