Uutiset Myanmarin kehitys

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa
Lapset leikkivät Balukhalin pakolaisleirillä Cox's Bazarissa kesällä 2019. (Kuva: Allison Joyce / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Bangladeshin hallitus on antanut maahan paenneille Myanmarin rohingya-vähemmistöön kuuluville lapsille luvan käydä koulua.

Virallisen kouluopetuksen piiriin pääsevät 11–14-vuotiaat rohingya-lapset. Lisäksi lupa on annettu myös ammatillisen koulutuksen järjestämiseen.

Koulutusoikeuden saaminen on tärkeää, sillä sen jälkeen, kun Myanmarin armeija aloitti etniset puhdistukset rohingyoiden kylissä elokuussa 2017, Bangladeshiin on paennut yli 700 000 rohingyaa. Aiemmin paenneet mukaan luettuna Bangladeshissa on noin miljoona rohingyaa. Maan kaakkoisosiin on syntynyt maailman suurin pakolaisasutusalue, Cox’s Bazar.

Bangladeshin hallitus on tähän asti kieltänyt lapsilta koulunkäynnin, koska se on pelännyt rohingyoiden jäävän maahan pysyvästi. Niinpä vain noin neljäsosa lapsista on voinut saada opetusta tilapäisissä pakolaisten koulukeskuksissa, kertoo leireillä työskentelevä Kirkon Ulkomaanapu (KUA) tiedotteessaan.

Se antaa kumppanijärjestönsä kanssa pakolaisasutusalueella luku-ja laskutaito-opetusta, elämäntaitoneuvontaa, ammatillisten taitojen koulutusta sekä psykososiaalista tukea sukupuoleen kohdistuvaa väkivaltaa kokeneille murrosikäisille tytöille ja aikuisille naisille.

”Tuntemukset pakolaisleirillä ovat varovaisen optimistisia sekä pakolaisten että avustusjärjestöjen keskuudessa. Monien vanhempien ja lasten tarpeet ja toiveet on viimein kuultu”, sanoo Minna Peltola, KUA:n opetusalan erityisasiantuntija tiedotteessa.

Opetus aiotaan järjestää myanmarin kielellä, ja se noudattaa Myanmarin opetussuunnitelmaa. Mukaan pääsee 10 000 lasta Bangladeshin hallituksen ja YK:n lastenjärjestön Unicefin pilottihankkeessa, joka alkaa huhtikuussa.

Ihmisoikeus- ja avustusjärjestöt ovat kiitelleet päätöstä. Leireillä on kuitenkin lähes 400 000 kouluikäistä lasta, joten pilotti tavoittaa vain joka 40:nnen, muistuttaa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Lisäksi opetus päättyy 9. luokkaan, kun taas Myanmarissa yläkoulu kestää 12. luokkaan.

Kirkon Ulkomaanavun mukaan haasteena on myös se, että pakolaisasutusalueen koulut tarvitsevat riittävän koulutettuja opettajia, jotka osaavat opettaa myanmarin kielellä sekä käyttää Myanmarin opetussuunnitelmaa.

Myanmarin kehitys koulutuslapsetpakolaiset BangladeshBurma, Myanmar Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.
Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat