Uutiset Myanmarin kehitys

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa
Lapset leikkivät Balukhalin pakolaisleirillä Cox's Bazarissa kesällä 2019. (Kuva: Allison Joyce / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Bangladeshin hallitus on antanut maahan paenneille Myanmarin rohingya-vähemmistöön kuuluville lapsille luvan käydä koulua.

Virallisen kouluopetuksen piiriin pääsevät 11–14-vuotiaat rohingya-lapset. Lisäksi lupa on annettu myös ammatillisen koulutuksen järjestämiseen.

Koulutusoikeuden saaminen on tärkeää, sillä sen jälkeen, kun Myanmarin armeija aloitti etniset puhdistukset rohingyoiden kylissä elokuussa 2017, Bangladeshiin on paennut yli 700 000 rohingyaa. Aiemmin paenneet mukaan luettuna Bangladeshissa on noin miljoona rohingyaa. Maan kaakkoisosiin on syntynyt maailman suurin pakolaisasutusalue, Cox’s Bazar.

Bangladeshin hallitus on tähän asti kieltänyt lapsilta koulunkäynnin, koska se on pelännyt rohingyoiden jäävän maahan pysyvästi. Niinpä vain noin neljäsosa lapsista on voinut saada opetusta tilapäisissä pakolaisten koulukeskuksissa, kertoo leireillä työskentelevä Kirkon Ulkomaanapu (KUA) tiedotteessaan.

Se antaa kumppanijärjestönsä kanssa pakolaisasutusalueella luku-ja laskutaito-opetusta, elämäntaitoneuvontaa, ammatillisten taitojen koulutusta sekä psykososiaalista tukea sukupuoleen kohdistuvaa väkivaltaa kokeneille murrosikäisille tytöille ja aikuisille naisille.

”Tuntemukset pakolaisleirillä ovat varovaisen optimistisia sekä pakolaisten että avustusjärjestöjen keskuudessa. Monien vanhempien ja lasten tarpeet ja toiveet on viimein kuultu”, sanoo Minna Peltola, KUA:n opetusalan erityisasiantuntija tiedotteessa.

Opetus aiotaan järjestää myanmarin kielellä, ja se noudattaa Myanmarin opetussuunnitelmaa. Mukaan pääsee 10 000 lasta Bangladeshin hallituksen ja YK:n lastenjärjestön Unicefin pilottihankkeessa, joka alkaa huhtikuussa.

Ihmisoikeus- ja avustusjärjestöt ovat kiitelleet päätöstä. Leireillä on kuitenkin lähes 400 000 kouluikäistä lasta, joten pilotti tavoittaa vain joka 40:nnen, muistuttaa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Lisäksi opetus päättyy 9. luokkaan, kun taas Myanmarissa yläkoulu kestää 12. luokkaan.

Kirkon Ulkomaanavun mukaan haasteena on myös se, että pakolaisasutusalueen koulut tarvitsevat riittävän koulutettuja opettajia, jotka osaavat opettaa myanmarin kielellä sekä käyttää Myanmarin opetussuunnitelmaa.

Myanmarin kehitys koulutuslapsetpakolaiset BangladeshBurma, Myanmar Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.
Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Mies junan penkissä lähikuvassa

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.
Tomaatteja lähikuvassa

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.

Tuoreimmat

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”