Uutiset

Bambu pelastaa maata ja elinkeinoja Intiassa ja Kiinassa

Bambunistutuksella on muun muassa elvytetty tiilitehtaan pilaamaa maata Intiassa. Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu.
Bambuesineitä myyvä perhe
Bambuesineitä valmistava perhe myy tuotteitaan Bangladeshin Satkhirassa. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

(IPS) -- Maan kasvukunnon heikkeneminen on vakava ongelma kaikkialla maailmassa. Elvyttäjäksi on löytynyt bambu. Se on pelastanut tiilitehtaiden näivettämän alueen Intiassa ja nostanut kiinalaisnaisen miljoonatuloille.

Intiassa 1960-luvulla alkanut rakennusbuumi ulottui myös Allahabadin kaupunkia ympäröiviin kyliin Uttar Pradeshin osavaltiossa. Lähes sadassa kylässä viljelijät innostuivat lupauksesta tuplata tulonsa ja vuokrasivat viljavat peltonsa tiilitehtaille. Tehtaita nousi vuosikymmenessä yli 150, ja ne kaapivat pintamaan yli 5 000 hehtaarin alueelta.

Kun maasta oli otettu kaikki irti, tiilitehtaat häipyivät yksi toisensa jälkeen. Tuhannet perheet olivat menettäneet elantonsa, koska maassa ei kasvanut enää mikään ja pohjavesi oli huvennut vähiin. Moni muutti pois seudulta, jota hallitsivat pölymyrskyt.

Paikallinen Utthan-järjestö alkoi vuonna 1996 istuttaa tärvellylle alueelle bambua. Se sai tuekseen vuonna 1997 perustetun Kansainvälisen bambu- ja rottinkiverkoston (Inbar). Bambun viljelyala kattaa nyt 4 000 hehtaaria 96 kylässä. Maan elvyttyä seudulla viljellään taas lukuisia vilja- ja lääkekasveja sekä vihanneksia ja hedelmiä. Myös karjatalous kukoistaa.

Biokaasua keittiöön

Bambunlehdistä kertyy vuosittain seitsemän senttiä humusta maan pinnalle, ja pohjaveden pinta on noussut 15 metriä 20 vuodessa, Utthan laskee.

Bambun myynti on parantanut tilojen tuloja, mutta merkittävin hyöty on koettu keittiössä. Ruuanvalmistuksesta 80 prosenttia hoidetaan nyt biokaasulla puuhiilen tai puun sijasta. Bambujäte pyörittää Utthanin perustamia 120 biokaasulaitosta.

Bambu ja rottinki kuuluvat puun jälkeen arvokkaimpiin metsän tuotteisiin, joiden kansainvälinen markkina-arvo ylittää 50 miljoonaa euroa, Inbarin pääjohtaja Hans Friederich sanoo.

”Verkostomme jäsenmaat lupasivat kunnostaa bambun avulla viisi miljoonaa hehtaaria pilattua maata vuoteen 2020 mennessä. Nyt ollaan jo lähellä kuutta miljoonaa hehtaaria” hän kehuu. Inbariin kuuluu 43 valtiota, ja sen päämaja sijaitsee Kiinassa.

Bambulla miljonääriksi

Jangtsejoen tulvat 1997 ja seuraavan vuoden kuivuus Keltaisenjoen altaalla innostivat Kiinan mittavaan bambunistutukseen, jossa on nyt mukana 32 miljoonaa maatilaa 25 maakunnassa, Friederich kertoo.

Eräs nainen Guizhoun maakunnasta ryhtyi monien muiden tavoin valmistamaan bambusta huonekaluja. Ylijäämäkuitu meni sähkön- ja lämmöntuotantoon, mutta jäljelle jäi isot kasat bambupurua. Nainen kokeili sienien kasvatusta purulla ja sai pian huippuravintolat asiakkaikseen.

Bambunlehdet nainen syötti 20 000 kananpojalle, joita hän kasvatti vapaudessa. Bambu lihottaa kanoja jopa 70 prosenttia enemmän kuin muu ravinto, ja munat saavat sinertävän sävyn, josta kuluttajat maksavat tavallista enemmän.

Naisen vuosiansiot ovat nousseet lähelle viittä miljoonaa euroa, Friederich sanoo.

Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu. Kiinassa kasvavat jättibambut sitovat 100–400 tonnia hiiltä hehtaaria kohti, kun Euroopan metsien hiilivarastoksi on arvioitu keskimäärin 40 tonnia hehtaaria kohti.

maatalousympäristö IntiaKiina Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Lehmiä laitumella

Tutkimus: Viisi suurinta liha- ja maitoyritystä tuottaa enemmän päästöjä kuin suurimmat öljyfirmat

Fossiiliset polttoaineet ovat usein syytettyjen penkillä, kun puhutaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisesta. Tuore tutkimus kehottaa kääntämään katseet myös liha- ja maitoteollisuuteen.
Etiopian lippuja

Yli 820 000 paennut taisteluita Etiopiassa – ”kriisi on täysin poissa kansainvälisen yhteisön tutkalta”

Keväällä ja kesällä kiihtyneet etnisten ryhmien väliset kahakat Etelä-Etiopiassa ovat pakottaneet sadat tuhannet ihmiset kodeistaan. Lähestyvä sadekausi tekee tilanteesta vieläkin vaikeamman, varoittavat avustusjärjestöt.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.