Uutiset Ruokaturva

Avustusjärjestöt: Uhkaava nälkäkriisi voitaisiin torjua ohjaamalla maailman sotilasmenot alle 26 tunnin ajan YK:n ruokajärjestöille

174 miljoonaa ihmistä on vaarassa menehtyä aliravitsemukseen, mutta YK:n avustusjärjestöt kärsivät rahapulasta. Kansainväliset avustusjärjestöt vetoavat, että YK:n ruokajärjestöille myönnettäisiin niiden tarvitsemat 5,5 miljardia dollaria. Summa olisi vain murto-osa maailman sotilasmenoista.
Ihmisiä vastaanottamassa ja heittelemässä ruokasäkkejä.
Mosambikissa jaettiin ruoka-apua sykloni Idaista kärsineille helmikuussa 2020. (Kuva: EU Civil Protection and Humanitarian Aid / CC BY-NC-ND 2.0)

Yli 200 kansainvälistä ja paikallista avustusjärjestöä vetoaa maailman johtajiin, jotta YK:n elintarvikejärjestöille myönnettäisiin lisärahoitusta ruokakriisien ehkäisemiseen.

YK:n alla toimivat Maailman ruokaohjelma (WFP) sekä elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO pyysivät maaliskuussa yhteensä 5,5 miljardin dollarin (4,6 miljardia euroa) lisärahoitusta voidakseen toimittaa hätäapua 34 miljoonalle ihmiselle, jotka ovat nälänhädän riskissä tai elävät jo nälänhädän kaltaisissa olosuhteissa.

Nälkäisten määrä on viime vuosina kasvanut, ja jo vuosi sitten YK varoitti ”raamatullisten nälänhätien” mahdollisuudesta. Tällä hetkellä arvioidaan, että 174 miljoonaa ihmistä on viisiportaisella ruokakriisiasteikolla vähintään kolmannessa eli kriisitilanteessa.

Maaliskuun lopulla FAO ja WFP varoittivat, että nälkäisten määrä voi kasvaa lähikuukausina yli 20 maassa lähikuukausina, ellei apua saada. Erityisiä huolenaiheita ovat Jemen, Etelä-Sudan ja Nigerian pohjoisosat, joissa suoranainen nälänhätä on lähellä. Listalla on lisäksi monia muita Afrikan maita sekä esimerkiksi Haiti, Afganistan, Syyria ja Libanon.

Merkittävin tekijä ruokakriisien taustalla ovat konfliktit, jotka häiritsevät markkinoita, vaikeuttavat avun toimittamista ja estävät ihmisiä viljelemästä maitaan. Tilannetta pahentavat ilmastonmuutos sekä koronaviruspandemia. Lisäksi ruuan hinta oli tämän vuoden helmikuussa korkeimmillaan seitsemään vuoteen.

Osa avunantajista on myös vähentänyt apuaan, vaikka yleisesti ottaen kehitysapu kasvoi viime vuonna. YK on kuitenkin saanut kasaan vasta viisi prosenttia summasta, jonka se tarvitsisi ruokaturvaan liittyviin humanitaarisiin operaatioihin tänä vuonna.

”Rikkaat maat leikkaavat ruoka-apuaan, vaikka miljoonat ihmiset kärsivät nälästä. Tämä on erityislaatuinen poliittinen epäonnistuminen. Niiden pitää välittömästi pyörtää päätöksensä. Ja meidän pitää kohdata nälän tärkeimmät tekijät: nälässä ei ole kyse ruuan puutteesta vaan tasa-arvon puutteesta”, sanoo avustusjärjestö Oxfamin johtaja Gabriela Bucher tiedotteessa.

Järjestöjen mukaan FAO:n ja WFP:n vaatimat 5,5 miljardia dollaria saataisiin kasaan, jos maailman sotilasmenot ohjattaisiin alle 26 tunnin ajan ruokakriisien hoitoon. Tukholman rauhantutkimusinstituutti on arvioinut, että vuonna 2019 maailman sotilasmenot olivat noin 1,9 biljoonaa dollaria (1,6 biljoonaa euroa).

”Ihmisten toimet aiheuttavat nälänhätiä ja nälkää, ja meidän toimillamme pahimmat vaikutukset voidaan lopettaa. Meillä kaikilla on oma osamme. Mutta teillä, johtajilla, valtioilla ja vastuunkantajilla on erityinen velvollisuus”, kirjeessä vedotaan.

Mukana kirjeessä on nimekkäitä avustusjärjestöjä, muun muassa Oxfam, Care International, Act Alliance sekä suomalainen Kirkon Ulkomaanapu ja Suomessa toimivat Pelastakaa Lapset ja Plan International.

Ruokaturva katastrofiapumaatalousruokaluonnonkatastrofit Kirkon UlkomaanapuPelastakaa Lapset ryPlan International Suomi

Lue myös

Pelto, johon osuu vesisuihkuja, yllä pilviä.

Ruokajärjestelmä on rikki, ja sitä korjataan pian YK-huippukokouksessa – Yksimielisyys on kaukana, sillä kriitikoiden mukaan kokous vain vahvistaa suuryritysten valtaa

Historian ensimmäisessä ruokajärjestelmähuippukokouksessa yritetään keksiä, miten kaikille voitaisiin tuottaa riittävästi ruokaa pilaamatta ympäristöä. Kannattajien mielestä kokous ottaa mukaan kaikki tasavertaisesti, kriitikoiden mielestä suuryritykset ovat vallanneet kokouksen.
Käsi, jossa jauhoa.

Madagaskarin ruokakriisi pahenee yhä – Nälkäisten lasten määrä voi jopa nelinkertaistua

Noin 1,14 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä Madagaskarin eteläosissa. Osa ihmisistä etsii vettä nyt tienvarsien lätäköistä, kertoo Pelastakaa Lapset.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää