Uutiset Jemenin konflikti

Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat

Jemeniä uhkaavat pian tuhannet kolerakuolemat, kun ihmiset eivät koronan pelossa uskalla hakeutua hoitoon, avustusjärjestöt varoittavat. Pitkään jatkuneen konfliktin, koronan, tulvien ja heinäsirkkojen piinaama maa on jälleen nälkäkriisin partaalla.
pommituksia kaupungissa
Jemenin pääkaupunki Sanaa ilmaiskun jälkeen vuonna 2015. (Kuva: Ibrahem Qasim / CC BY-SA 2.0)

Avustusjärjestöt pelkäävät, että Jemenissä kuolee tulevina viikkoina tuhansia ihmisiä koleraan, sillä koronaviruksen pelossa ihmiset eivät uskalla hakeutua terveyskeskuksiin. Jos sairastuneet eivät saa hoitoa, puolet tartunnan saaneista kuolee, avustusjärjestö Oxfam varoittaa.

Oikealla hoidolla koleraan kuolee vain prosentti sairastuneista.

Jemenissä on viime vuosina jyllännyt nykyhistorian pahin koleraepidemia. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa raportoitiin yli 100 000 tartuntaa ja yli kolme tuhatta on kuollut.

Nyt maata riepottelevat lisäksi poikkeuksellisen rajut tulvat. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean mukaan kymmenet tuhannet perheet ovat menettäneet kotinsa ja omaisuutensa. Maan eteläosassa tulvat ovat vieneet mukanaan 33 000 pakolaisleireillä asuvan ihmisen teltat ja tavarat.

Kosteat ja epähygieeniset olot ovat omiaan lisäämään koleratartuntoja sekä denguekuumeen ja malarian leviämistä.

Kovien sateiden alku huhtikuun puolivälissä osui samaan aikaan, kun maassa raportoitiin ensimmäinen koronavirustartunta.

Pitkään jatkunut sisällissota on raunioittanut maan terveydenhuoltojärjestelmän, ja iso osa tapauksista jää rekisteröimättä ja hoitamatta. Suojavarusteiden puutteen vuoksi virukseen on kuollut myös sairaaloiden henkilökuntaa ja avustustyöntekijöitä.

”Jemen on matkalla kohti todella hirvittävää katastrofia, kun lähiviikkoina voi olla edessä sekä kolera- että koronaepidemian huippu”, Oxfamin Jemenin maajohtaja Muhsin Siddiquey sanoo järjestön tiedotteessa.

Edessä uusi nälkäkriisi

Viime viikolla avustusjärjestöt varoittivat, että Jemen on jälleen lähellä laajamittaista nälkäkatastrofia. Viime vuonna nälänhätä onnistuttiin välttämään vain niukasti massiivisella humanitaarisella avustusoperaatiolla.

Nyt nälkäkriisiä syventää sisällissodan lisäksi koronapandemia, joka on heikentänyt Jemenin jo ennestään huonoa taloustilannetta ja vaikeuttanut ihmisten toimeentuloa. Valuutta rial on menettänyt lähes viidenneksen arvostaan, ruuan hinta on noussut ja monet maan ulkopuolella työskentelevät jemeniläiset ovat menettäneet työnsä, minkä vuoksi perheiden toimeentulon kannalta elintärkeät rahalähetykset ulkomailta ovat romahtaneet.

Koronarajoitukset hankaloittavat ruuan jakelua ja kuljetusta ja tulvien lisäksi satoja uhkaavat heinäsirkat.

”Koronaviruksen, konfliktin ja rankkasateiden yhdistelmä vahingoittaa tänä vuonna miljoonia jemeniläisiä, joita vuosia jatkunut konflikti on horjuttanut. Otamme pieniä askelia kärsimyksen helpottamiseksi siellä missä pystymme, hyvin hankalissa olosuhteissa”, sanoo Punaisen Ristin kansainvälisen komitean Adenin johtaja Abdi Ismail järjestön tiedotteessa.

Yk:n elintarvikejärjestön FAO:n, Unicefin ja Maailman ruokaohjelma WFP:n julkaiseman analyysin mukaan yhä useammalla Jemenin alueella ruokaturvattomuus on muuttumassa akuutiksi kriisiksi tai vielä pahemmaksi hätätilaksi. Akuutti ruokaturvattomuus voi pian koskea 40 prosenttia väestöstä nykyisen 25 prosentin sijaan.

Unicefin mukaan aliravittujen alle viisivuotiaiden lasten määrä voi kasvaa tänä vuonna viidenneksellä eli 2,4 miljoonaan ja 30 000 lasta on vaarassa ajautua hengenvaaralliseen aliravitsemukseen.

Jemeniläiset elävät keskellä maailman pahinta humanitaarista kriisiä. Maan 28 miljoonaisesta väestöstä 13 miljoonaa eli melkein puolet saa ruoka-apua. YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimiston OCHAn mukaan avun tarpeessa on tällä hetkellä 24 miljoonaa jemeniläistä.

Rahoitusta humanitaarisen kriisin hoitoon tarvittaisiin YK:n mukaan tänä vuonna 3,2 miljardia dollaria (noin 2,7 miljardia euroa), mutta summasta ainoastaan vajaa 560 miljoonaa dollaria (475 miljoonaa euroa) on saatu kasaan. Ruoka-avun määrää on jo jouduttu vähentämään, ja jollei rahoitusta pian saada lisää, avustusohjelmia uhkaa lakkauttaminen.

Jemenin konflikti avustustyökatastrofiapuruokaväestökonfliktitalousterveyslapsikuolleisuusravinto/aliravitsemussairaus/lääkintäluonnonkatastrofit Jemen

Lue myös

Lääkepurkki ja neula kahden hansikkaalla peitetyn sormen välissä.

Jemenin huthikapinalliset levittävät disinformaatiota koronasta ja estävät rokotetoimituksia – ”Terveystilanne on kammottava”, kertoi terveystyöntekijä ihmisoikeusjärjestölle

Jemenissä on alkanut toinen korona-aalto, mutta maan pohjoisosia hallussaan pitävät huthikapinalliset eivät ole määränneet rajoitustoimia. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan huthit ovat jopa estäneet rokotetoimituksia, koska WHO ei suostunut antamaan rokotteita ilman valvontaa.
Korkea rakennus, jonka edessä lippuja ja aita, jossa YK:n logo.

YK vetoaa lisärahoituksen saamiseksi Jemeniin – ”Jos teemme väärän valinnan nyt, Jemen kokee pahimman nälänhädän, jonka maailma on nähnyt vuosikymmeniin”

Yli 16 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä Jemenissä, mutta avunantajamaat kitsastelevat avustusoperaatioiden rahoittamisessa. YK julkaisi tällä viikolla avustussuunnitelman, jonka mukaan humanitaariseen apuun tarvitaan tänä vuonna 3,23 miljardia euroa. Muuten edessä on katastrofi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää