Uutiset Kehityspolitiikka

Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”

Yhä useampi avunantajamaa suuntaa kehitysapuvaroja omien intressiensä edistämiseen köyhyyden poistamisen sijasta. Suomi on 29 maan joukossa vasta sijalla 17.
Nippu dollarin seteleitä.
Avusta on tullut itsekkäämpää, moittii tuore tutkimus. (Kuva: Federal Register / CC BY-NC 2.0)

Rikkaat maat käyttävät kehitysyhteistyövarojaan yhä omien kansallisten intressiensä edistämiseen globaalin köyhyyden vähentämisen sijasta, kritisoi brittiläisen kehitystutkimuslaitos ODI (Overseas Development Institute).

Se listaa eilen julkaisemassaan raportissa 29 vaurasta avunantajamaata sen mukaan, kuinka epäitsekästä niiden myöntämä apu on: suunnataanko apu aitoon kehitykseen ja globaalien haasteiden taltuttamiseen vai avunantajamaiden omien intressien edistämiseen, kuten vaalivaikuttamiseen, kauppasopimusten tai aseviennin edistämiseen.

Tulokset ovat huonot: etenkin indeksin kärkisijoilla olevat maiden politiikka on muuttunet itsekkäämpään suuntaan. Yksi syy on koronaviruspandemia: maat ovat keskittyneet kansallisen tilanteen hoitamiseen ja rokotteiden varmistamiseen, ja kahdenvälinen apu on suunnattu pääosin akuutteihin terveystoimiin. Pandemian laajempien sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten hoitamiseen on investoitu vähemmän, raportissa todetaan.

”Tähän asti maat ovat reagoineet pandemiaan aivan kuin putoavassa lentokoneessa ja asettaneet omat happimaskinsa ennen muiden auttamista. Se on ehkä ymmärrettävä ensireaktio, mutta nyt avunantajien on ryhdyttävä auttamaan avun tarpeessa olevia”, sanoo tutkija Nilima Guljarani tiedotteessa.

Pandemian lisäksi avunantajiin vaikuttaa Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kamppailu, joka vaikeuttaa yksimielisyyden löytämistä globaaleissa kysymyksissä. Lisäksi apunationalismi on yleistynyt: avun halutaan tuottavan näkyviä tuloksia myös antajalle, ei vain vastaanottajalle.

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa maan kehitysyhteistyöosasto sulautettiin ulkoministeriöön sillä perusteella, että se edistää maan kaupallisia ja diplomaattisia intressejä. Yhdysvalloissa taas ulkomaanapua käytetään yhä enemmän rankaisevana diplomatian välineenä, raportissa todetaan.

Indeksin kärkisijoilla ovat Irlanti, Norja, Ruotsi, Kanada ja Luxemburg. Suomi putosi indeksissä rajusti vuonna 2016, kehitysyhteistyöleikkausten aikana, ja on nyt sijalla 17. Se on kuitenkin yksi harvoista maista, joiden tulos on vuodesta 2017 alkaen parantunut muun muassa monenkeskisen järjestelmän tukemisen ansiosta, raportissa kerrotaan.

ODI vaatii avunantajia käyttämään lisää rahaa rakenteellisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten ongelmien ratkomiseen, jotta tulevilta pandemioilta ja muilta haasteilta vältyttäisiin. Sen mukaan kestää ainakin kymmenen vuotta ennen kuin äärimmäinen köyhyys vähenee koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Vuonna 2030 680 miljoonaa ihmistä tulee elämään äärimmäisessä köyhyydessä, vaikka tavoite on nolla, se muistuttaa.

Kehityspolitiikka avustustyökehitysyhteistyöpolitiikkageopolitiikka

Lue myös

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Kolikoita valumassa ulos kaatuneesta lasipurkista

Rikkaat maat lisäsivät kehitysapuaan viime vuonna – Koronavirus lisää painetta nostaa tukea

Vain viisi vaurasta maata saavutti viime vuonna tavoitteen suunnata vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Suomi on EU-maiden keskitasoa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija