Uutiset Kehityspolitiikka

Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”

Yhä useampi avunantajamaa suuntaa kehitysapuvaroja omien intressiensä edistämiseen köyhyyden poistamisen sijasta. Suomi on 29 maan joukossa vasta sijalla 17.
Nippu dollarin seteleitä.
Avusta on tullut itsekkäämpää, moittii tuore tutkimus. (Kuva: Federal Register / CC BY-NC 2.0)

Rikkaat maat käyttävät kehitysyhteistyövarojaan yhä omien kansallisten intressiensä edistämiseen globaalin köyhyyden vähentämisen sijasta, kritisoi brittiläisen kehitystutkimuslaitos ODI (Overseas Development Institute).

Se listaa eilen julkaisemassaan raportissa 29 vaurasta avunantajamaata sen mukaan, kuinka epäitsekästä niiden myöntämä apu on: suunnataanko apu aitoon kehitykseen ja globaalien haasteiden taltuttamiseen vai avunantajamaiden omien intressien edistämiseen, kuten vaalivaikuttamiseen, kauppasopimusten tai aseviennin edistämiseen.

Tulokset ovat huonot: etenkin indeksin kärkisijoilla olevat maiden politiikka on muuttunet itsekkäämpään suuntaan. Yksi syy on koronaviruspandemia: maat ovat keskittyneet kansallisen tilanteen hoitamiseen ja rokotteiden varmistamiseen, ja kahdenvälinen apu on suunnattu pääosin akuutteihin terveystoimiin. Pandemian laajempien sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten hoitamiseen on investoitu vähemmän, raportissa todetaan.

”Tähän asti maat ovat reagoineet pandemiaan aivan kuin putoavassa lentokoneessa ja asettaneet omat happimaskinsa ennen muiden auttamista. Se on ehkä ymmärrettävä ensireaktio, mutta nyt avunantajien on ryhdyttävä auttamaan avun tarpeessa olevia”, sanoo tutkija Nilima Guljarani tiedotteessa.

Pandemian lisäksi avunantajiin vaikuttaa Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kamppailu, joka vaikeuttaa yksimielisyyden löytämistä globaaleissa kysymyksissä. Lisäksi apunationalismi on yleistynyt: avun halutaan tuottavan näkyviä tuloksia myös antajalle, ei vain vastaanottajalle.

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa maan kehitysyhteistyöosasto sulautettiin ulkoministeriöön sillä perusteella, että se edistää maan kaupallisia ja diplomaattisia intressejä. Yhdysvalloissa taas ulkomaanapua käytetään yhä enemmän rankaisevana diplomatian välineenä, raportissa todetaan.

Indeksin kärkisijoilla ovat Irlanti, Norja, Ruotsi, Kanada ja Luxemburg. Suomi putosi indeksissä rajusti vuonna 2016, kehitysyhteistyöleikkausten aikana, ja on nyt sijalla 17. Se on kuitenkin yksi harvoista maista, joiden tulos on vuodesta 2017 alkaen parantunut muun muassa monenkeskisen järjestelmän tukemisen ansiosta, raportissa kerrotaan.

ODI vaatii avunantajia käyttämään lisää rahaa rakenteellisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten ongelmien ratkomiseen, jotta tulevilta pandemioilta ja muilta haasteilta vältyttäisiin. Sen mukaan kestää ainakin kymmenen vuotta ennen kuin äärimmäinen köyhyys vähenee koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Vuonna 2030 680 miljoonaa ihmistä tulee elämään äärimmäisessä köyhyydessä, vaikka tavoite on nolla, se muistuttaa.

Kehityspolitiikka avustustyökehitysyhteistyöpolitiikkageopolitiikka

Lue myös

Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”

”Rikkaat maat näkevät nyt valoa tunnelin päässä. Sama ei ole totta köyhimpien maiden kohdalla”, muistutti YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock. YK julkaisi eilen ennätysmäisen suuren arvion humanitaarisen avun tarpeesta vuodelle 2021.
mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”

Maailman terveysjärjestön on tarkoitus jakaa tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta Covax-mekanismin kautta. Ensimmäiset annettiin eilen, saajana muun muassa Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo, joka rauhoitteli samalla rokoteskeptikoita.
Maskeilla suojautuneet mies ja nainen pitävät mangoja käsissään.

Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon

Mangosatoja tuhoavat hedelmäkärpäset ovat yleistyneet Zimbabwessa ilmaston lämmetessä. Ympäristöystävällinen tuholaistorjunta on kuitenkin tuottanut tulosta.
Jäävuoria vedessä

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan

YK:n uuden raportin mukaan nykyisillä päästövähennyssitoumuksilla päästöt vähenevät alle prosentin vuoteen 2030 mennessä, kun tavoite on 45 prosenttia. Kyseessä on kuitenkin vasta tilannekatsaus – lisää sitoumuksia odotetaan vielä ennen loppuvuoden ilmastokokousta.

Tuoreimmat

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Luetuimmat

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Stereotyyppiset sukupuoliroolit piinaavat myös miehiä, uskoo Suomessa vieraileva intialaisaktivisti Harish Sadani