Uutiset Kehityspolitiikka

Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”

Yhä useampi avunantajamaa suuntaa kehitysapuvaroja omien intressiensä edistämiseen köyhyyden poistamisen sijasta. Suomi on 29 maan joukossa vasta sijalla 17.
Nippu dollarin seteleitä.
Avusta on tullut itsekkäämpää, moittii tuore tutkimus. (Kuva: Federal Register / CC BY-NC 2.0)

Rikkaat maat käyttävät kehitysyhteistyövarojaan yhä omien kansallisten intressiensä edistämiseen globaalin köyhyyden vähentämisen sijasta, kritisoi brittiläisen kehitystutkimuslaitos ODI (Overseas Development Institute).

Se listaa eilen julkaisemassaan raportissa 29 vaurasta avunantajamaata sen mukaan, kuinka epäitsekästä niiden myöntämä apu on: suunnataanko apu aitoon kehitykseen ja globaalien haasteiden taltuttamiseen vai avunantajamaiden omien intressien edistämiseen, kuten vaalivaikuttamiseen, kauppasopimusten tai aseviennin edistämiseen.

Tulokset ovat huonot: etenkin indeksin kärkisijoilla olevat maiden politiikka on muuttunet itsekkäämpään suuntaan. Yksi syy on koronaviruspandemia: maat ovat keskittyneet kansallisen tilanteen hoitamiseen ja rokotteiden varmistamiseen, ja kahdenvälinen apu on suunnattu pääosin akuutteihin terveystoimiin. Pandemian laajempien sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten hoitamiseen on investoitu vähemmän, raportissa todetaan.

”Tähän asti maat ovat reagoineet pandemiaan aivan kuin putoavassa lentokoneessa ja asettaneet omat happimaskinsa ennen muiden auttamista. Se on ehkä ymmärrettävä ensireaktio, mutta nyt avunantajien on ryhdyttävä auttamaan avun tarpeessa olevia”, sanoo tutkija Nilima Guljarani tiedotteessa.

Pandemian lisäksi avunantajiin vaikuttaa Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kamppailu, joka vaikeuttaa yksimielisyyden löytämistä globaaleissa kysymyksissä. Lisäksi apunationalismi on yleistynyt: avun halutaan tuottavan näkyviä tuloksia myös antajalle, ei vain vastaanottajalle.

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa maan kehitysyhteistyöosasto sulautettiin ulkoministeriöön sillä perusteella, että se edistää maan kaupallisia ja diplomaattisia intressejä. Yhdysvalloissa taas ulkomaanapua käytetään yhä enemmän rankaisevana diplomatian välineenä, raportissa todetaan.

Indeksin kärkisijoilla ovat Irlanti, Norja, Ruotsi, Kanada ja Luxemburg. Suomi putosi indeksissä rajusti vuonna 2016, kehitysyhteistyöleikkausten aikana, ja on nyt sijalla 17. Se on kuitenkin yksi harvoista maista, joiden tulos on vuodesta 2017 alkaen parantunut muun muassa monenkeskisen järjestelmän tukemisen ansiosta, raportissa kerrotaan.

ODI vaatii avunantajia käyttämään lisää rahaa rakenteellisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten ongelmien ratkomiseen, jotta tulevilta pandemioilta ja muilta haasteilta vältyttäisiin. Sen mukaan kestää ainakin kymmenen vuotta ennen kuin äärimmäinen köyhyys vähenee koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Vuonna 2030 680 miljoonaa ihmistä tulee elämään äärimmäisessä köyhyydessä, vaikka tavoite on nolla, se muistuttaa.

Kehityspolitiikka avustustyökehitysyhteistyöpolitiikkageopolitiikka

Lue myös

Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”

”Rikkaat maat näkevät nyt valoa tunnelin päässä. Sama ei ole totta köyhimpien maiden kohdalla”, muistutti YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock. YK julkaisi eilen ennätysmäisen suuren arvion humanitaarisen avun tarpeesta vuodelle 2021.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.
Kasvonsa peittänyt mies ohittaa poliisin kadulla ja kantaa kahta autonrengasta.

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa

Irakia kaksi vuotta sitten ravistellut protestiliike sai osan vaatimuksistaan läpi. Vaaleja aikaistettiin ja vaalilakia on uudistettu. Tutkija Mariette Hägglund ja kansanedustaja Hussein al-Taee eivät kuitenkaan usko vaalien tuovan suuria muutoksia.

Luetuimmat

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tšadissa on odotettu vakaampia aikoja yli kuusi vuosikymmentä – Presidentin yllättävä kuolema luo sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia
Satelliittiteknologia auttaa Tyynenmeren saarivaltioita sopeutumaan myrskytuhoihin
YK: Jemenin sodassa kuollut tai haavoittunut kahden vuoden aikana yli 2 600 lasta
Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Rasismi on rakenteellinen ongelma, mutta Suomessa se nähdään usein vain yksittäisten ”pahisten” syntinä – Helsingin opetushenkilökunta saa nyt koulutusta antirasistisesta työotteesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu