Uutiset

Avunantajat edelleen valmistautumattomia katastrofeihin

Vain kymmenesosa kansainvälisestä katastrofiavusta on varattu niihin valmistautumiseen ja ehkäisyyn, selviää uudesta tutkimuksesta.
(Kuva: Matthew M. Bradley / cc 2.0)

Vain kymmenesosa katastrofeihin kulutetuista avustusrahoista suunnataan valmistautumiseen ja ehkäisyyn, selviää Overseas Development Institute -tutkimuslaitoksen uudesta tutkimuksesta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kansainvälinen yhteisö on kohdannut useita mullistavia luonnonkatastrofeja kuten maanjärjistyksiä ja tsunameja, jotka ovat vaatineet ihmishenkiä ja tuhonneet kokonaisia kaupunkeja.

Vaikka katastrofit ovat saaneet paljon mediahuomiota ja julkisuutta, tutkijoiden mukaan on selvää, ettei katastrofeihin valmistautumiseen tai ehkäisemiseen ole silti juurikaan panostettu.

Suurin osa kansainvälisistä katastrofivaroista meneekin katastrofien jälkeiseen jälleenrakennukseen ja hätäapuun. Katastrofien aiheuttamiin kustannuksiin käytettiin 1990-2010 välisenä aikana noin 80 miljardia euroa, joista valmistautumiseen ja ehkäisyyn panostettiin vain noin 10 miljardin euron edestä. Jälleenrakennukseen upposi noin 18 miljardia ja hätäapuun yli 50 miljardia euroa.

"Jo maalaisjärjellä ajateltuna on ilmeistä, että meidän tulisi panostaa nimen omaan katastrofien ehkäisyyn ja niihin valmistautumiseen. Tämä ei pelkästään pelastaisi ihmishenkiä vaan säästäisi myös rahaa", kommentoi tutkimukseen osallistunut Jan Kellet.

Katastrofeihin valmistautuminen ja ehkäisy halutaan myös sisällyttää tuleviin vuoden 2015 jälkeisiin YK:n vuosituhattavoitteisiin.

"Jotta onnistumme tavoitteissa konkreettisella eikä vain retorisella tasolla, kansainvälisen yhteisön tulee investoida sekä valmistautumiseen että ehkäisyyn enemmän ja nyt eikä tulevaisuudessa", Kellet jatkaa.

Kehityspolitiikka turvallisuusYKrahoitusympäristö

Lue myös

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Kolikoita valumassa ulos kaatuneesta lasipurkista

Rikkaat maat lisäsivät kehitysapuaan viime vuonna – Koronavirus lisää painetta nostaa tukea

Vain viisi vaurasta maata saavutti viime vuonna tavoitteen suunnata vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Suomi on EU-maiden keskitasoa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tyttöjä valkoisissa huiveissa sinisen rakennuksen edustalla.

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”

Ensi viikolla järjestettävässä Afganistan-konferenssissa varmistetaan maan budjetti neljäksi vuodeksi. Tilanne on poikkeuksellisen herkkä, sillä rauhanneuvottelut ovat kesken. ”Avunantajat ovat valmiita tukemaan Afganistania, mutta tuomme selvästi esille ne asiat, joista emme jousta”, sanoo konferenssin erityisedustaja, suurlähettiläs Janne Taalas.
Nainen puolilähikuvassa.

Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija

Suomen järjestökenttä on viime vuosina keskittynyt, ja hankebyrokratiasta on tullut raskaampaa etenkin pienille järjestöille. Tuoreen raportin mukaan vaarana on, että kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus kritisoida valtiota vapaasti ja tehdä innovatiivisesti yhteiskunnallisia aloitteita heikkenee.
Rakennuksia meren rannalla.

Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Miljoonat matkailualan työntekijät ovat leipäjonossa Saint Lucian saarivaltiossa. Maailman ruokaohjelma on käyttänyt vuonna 2020 humanitaariseen apuun yhteensä jo yli 6,7 miljardia euroa ympäri maailman, mutta järjestön johtaja johtaja David Beasley arvioi, että ensi vuodelle se tarvitsee kaksinkertaisen summan.
Kaksi tyttöä ja useita käsiä kohottamassa kyniä yhteen.

Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”

Noin 426 miljoonaa lasta elää konfliktialueilla, kertoo Pelastakaa Lapset. Etenkin humanitaarisen avun perille pääsyn estäminen lisääntyi.
Kasveja autiomaassa.

Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Chilessä tuotetaan runsaasti etenkin aurinkoenergaa. Eniten siitä ovat kuitenkin hyötyneet muun muassa suuret kaivosyhtiöt, joiden energialaskut ovat pienentyneet merkittävästi. Samaan aikaan slummeissa ja maaseudulla elää yhä ihmisiä, joilla ei ole sähköä.

Tuoreimmat

Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään
Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöön suomalainen puheenjohtaja
Lääkeyhtiöiden patenteista koronalääkkeisiin halutaan luopua pandemian ajaksi – Sama tehtiin aids-epidemian huippuvuosina, ja miljoonia ihmishenkiä pelastui
Hyvä varautuminen pelasti ihmishenkiä taifuunien nuijiessa Filippiinejä – ”Ihmiset oikeasti uskoivat varoituksia”, kertoo suomalainen avustustyöntekijä
Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Luokkahuoneiden ovet pysyvät suljettuina 97 prosentille Latinalaisen Amerikan koululaisista – Korona uhkaa viedä kokonaisen kouluvuoden
Zimbabwen naispoliitikot kamppailevat syrjintää vastaan – ”Nainen ei voi esittää kysymystä miesparlamentaarikolle ilman että naiselle sanotaan, että tämän reidet ovat paksut”

Luetuimmat

Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Naisten oikeuksien puolustaja nälkälakossa Saudi-Arabiassa – Naisaktivisteja on yhä vankilassa yli kaksi vuotta naisten autoilun sallimisen jälkeen