Uutiset

Avunantajat edelleen valmistautumattomia katastrofeihin

Vain kymmenesosa kansainvälisestä katastrofiavusta on varattu niihin valmistautumiseen ja ehkäisyyn, selviää uudesta tutkimuksesta.
(Kuva: Matthew M. Bradley / cc 2.0)

Vain kymmenesosa katastrofeihin kulutetuista avustusrahoista suunnataan valmistautumiseen ja ehkäisyyn, selviää Overseas Development Institute -tutkimuslaitoksen uudesta tutkimuksesta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kansainvälinen yhteisö on kohdannut useita mullistavia luonnonkatastrofeja kuten maanjärjistyksiä ja tsunameja, jotka ovat vaatineet ihmishenkiä ja tuhonneet kokonaisia kaupunkeja.

Vaikka katastrofit ovat saaneet paljon mediahuomiota ja julkisuutta, tutkijoiden mukaan on selvää, ettei katastrofeihin valmistautumiseen tai ehkäisemiseen ole silti juurikaan panostettu.

Suurin osa kansainvälisistä katastrofivaroista meneekin katastrofien jälkeiseen jälleenrakennukseen ja hätäapuun. Katastrofien aiheuttamiin kustannuksiin käytettiin 1990-2010 välisenä aikana noin 80 miljardia euroa, joista valmistautumiseen ja ehkäisyyn panostettiin vain noin 10 miljardin euron edestä. Jälleenrakennukseen upposi noin 18 miljardia ja hätäapuun yli 50 miljardia euroa.

"Jo maalaisjärjellä ajateltuna on ilmeistä, että meidän tulisi panostaa nimen omaan katastrofien ehkäisyyn ja niihin valmistautumiseen. Tämä ei pelkästään pelastaisi ihmishenkiä vaan säästäisi myös rahaa", kommentoi tutkimukseen osallistunut Jan Kellet.

Katastrofeihin valmistautuminen ja ehkäisy halutaan myös sisällyttää tuleviin vuoden 2015 jälkeisiin YK:n vuosituhattavoitteisiin.

"Jotta onnistumme tavoitteissa konkreettisella eikä vain retorisella tasolla, kansainvälisen yhteisön tulee investoida sekä valmistautumiseen että ehkäisyyn enemmän ja nyt eikä tulevaisuudessa", Kellet jatkaa.

Kehityspolitiikka turvallisuusYKrahoitusympäristö

Lue myös

Kolikoita valumassa ulos kaatuneesta lasipurkista

Rikkaat maat lisäsivät kehitysapuaan viime vuonna – Koronavirus lisää painetta nostaa tukea

Vain viisi vaurasta maata saavutti viime vuonna tavoitteen suunnata vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Suomi on EU-maiden keskitasoa.
Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.