Uutiset

Avunantajat edelleen valmistautumattomia katastrofeihin

Vain kymmenesosa kansainvälisestä katastrofiavusta on varattu niihin valmistautumiseen ja ehkäisyyn, selviää uudesta tutkimuksesta.
(Kuva: Matthew M. Bradley / cc 2.0)

Vain kymmenesosa katastrofeihin kulutetuista avustusrahoista suunnataan valmistautumiseen ja ehkäisyyn, selviää Overseas Development Institute -tutkimuslaitoksen uudesta tutkimuksesta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kansainvälinen yhteisö on kohdannut useita mullistavia luonnonkatastrofeja kuten maanjärjistyksiä ja tsunameja, jotka ovat vaatineet ihmishenkiä ja tuhonneet kokonaisia kaupunkeja.

Vaikka katastrofit ovat saaneet paljon mediahuomiota ja julkisuutta, tutkijoiden mukaan on selvää, ettei katastrofeihin valmistautumiseen tai ehkäisemiseen ole silti juurikaan panostettu.

Suurin osa kansainvälisistä katastrofivaroista meneekin katastrofien jälkeiseen jälleenrakennukseen ja hätäapuun. Katastrofien aiheuttamiin kustannuksiin käytettiin 1990-2010 välisenä aikana noin 80 miljardia euroa, joista valmistautumiseen ja ehkäisyyn panostettiin vain noin 10 miljardin euron edestä. Jälleenrakennukseen upposi noin 18 miljardia ja hätäapuun yli 50 miljardia euroa.

"Jo maalaisjärjellä ajateltuna on ilmeistä, että meidän tulisi panostaa nimen omaan katastrofien ehkäisyyn ja niihin valmistautumiseen. Tämä ei pelkästään pelastaisi ihmishenkiä vaan säästäisi myös rahaa", kommentoi tutkimukseen osallistunut Jan Kellet.

Katastrofeihin valmistautuminen ja ehkäisy halutaan myös sisällyttää tuleviin vuoden 2015 jälkeisiin YK:n vuosituhattavoitteisiin.

"Jotta onnistumme tavoitteissa konkreettisella eikä vain retorisella tasolla, kansainvälisen yhteisön tulee investoida sekä valmistautumiseen että ehkäisyyn enemmän ja nyt eikä tulevaisuudessa", Kellet jatkaa.

Kehityspolitiikka turvallisuusYKrahoitusympäristö

Lue myös

Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ngosilathi Emmanuel Moyo toimistohuoneessa

Uusi johtaja, sama sortojärjestelmä – Zimbabwen uusi presidentti on vielä edellistäkin pahempi, sanoo Suomeen paennut aktivisti

Runoilija, muusikko ja kansalaisaktivisti Nkosilathi Emmanuel Moyo sanoo, ettei Zimbabwe ole muuttunut parempaan suuntaan presidentti Robert Mugaben puolentoista vuoden takaisesta erosta huolimatta, päin vastoin. Toisinajattelijoita painostetaan yhä kovemmin, mutta Moyo aikoo palata.
Mies kävelee Syyrian Raqqassa

Amnesty: Yhdysvaltain johtaman liittouman iskuissa Syyrian Raqqassa kuoli yli 1 600 siviiliä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty on julkistanut tähän mennessä kattavimman tutkimuksen siviilien kuolemista modernin sodankäynnin historiassa. Sen mukaan Yhdysvaltain pommituskampanja Isisiä vastaan aiheutti valtavat tuhot myös siviileille.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Tutkimus: Vaatebrändit vakuuttelevat avoimuuttaan, mutta useimmat eivät paljasta tehdaslistojaan

Vaatevallankumous-viikon kunniaksi julkaistujen raporttien monet brändit ovat varsin vaitonaisia siitä, kuka niiden tuotteet oikeastaan valmistaa. Moni painostaa alihankkijoitaan halpoihin hintoihin samalla, kun vakuuttaa sitoutumistaan ihmisoikeuksiin.
Naisia käsittelemässä muovijätettä

Raportti: Kiinan muovijätteen tuontikielto käänsi jätevirran Kaakkois-Aasian maihin

Kiinan päätös kieltää muovijätteen tuonti maahan on toisaalta vähentänyt jätteiden vientiä, toisaalta ohjannut muovijätettä muihin maihin, joissa sääntely on lepsumpaa. Järjestöjen mielestä paras ratkaisu on vähentää kertakäyttömuovin valmistusta ylipäätään.