Uutiset

Avunantajat edelleen valmistautumattomia katastrofeihin

Vain kymmenesosa kansainvälisestä katastrofiavusta on varattu niihin valmistautumiseen ja ehkäisyyn, selviää uudesta tutkimuksesta.
(Kuva: Matthew M. Bradley / cc 2.0)

Vain kymmenesosa katastrofeihin kulutetuista avustusrahoista suunnataan valmistautumiseen ja ehkäisyyn, selviää Overseas Development Institute -tutkimuslaitoksen uudesta tutkimuksesta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kansainvälinen yhteisö on kohdannut useita mullistavia luonnonkatastrofeja kuten maanjärjistyksiä ja tsunameja, jotka ovat vaatineet ihmishenkiä ja tuhonneet kokonaisia kaupunkeja.

Vaikka katastrofit ovat saaneet paljon mediahuomiota ja julkisuutta, tutkijoiden mukaan on selvää, ettei katastrofeihin valmistautumiseen tai ehkäisemiseen ole silti juurikaan panostettu.

Suurin osa kansainvälisistä katastrofivaroista meneekin katastrofien jälkeiseen jälleenrakennukseen ja hätäapuun. Katastrofien aiheuttamiin kustannuksiin käytettiin 1990-2010 välisenä aikana noin 80 miljardia euroa, joista valmistautumiseen ja ehkäisyyn panostettiin vain noin 10 miljardin euron edestä. Jälleenrakennukseen upposi noin 18 miljardia ja hätäapuun yli 50 miljardia euroa.

"Jo maalaisjärjellä ajateltuna on ilmeistä, että meidän tulisi panostaa nimen omaan katastrofien ehkäisyyn ja niihin valmistautumiseen. Tämä ei pelkästään pelastaisi ihmishenkiä vaan säästäisi myös rahaa", kommentoi tutkimukseen osallistunut Jan Kellet.

Katastrofeihin valmistautuminen ja ehkäisy halutaan myös sisällyttää tuleviin vuoden 2015 jälkeisiin YK:n vuosituhattavoitteisiin.

"Jotta onnistumme tavoitteissa konkreettisella eikä vain retorisella tasolla, kansainvälisen yhteisön tulee investoida sekä valmistautumiseen että ehkäisyyn enemmän ja nyt eikä tulevaisuudessa", Kellet jatkaa.

Kehityspolitiikka turvallisuusYKrahoitusympäristö

Lue myös

Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.