Uutiset Vesi ja sanitaatio

Asukkaat rakentavat kaivoja itse vesipulasta kärsivässä Venezuelan pääkaupungissa

Caracasin laaksoon ja sitä ympäröiville kukkuloille on parin viime vuoden aikana kaivettu satoja, jopa tuhansia, uusia vesikaivoja sekä kunnostettu vanhoja, sillä valtio ei ole pystynyt järjestämään kansalaisille vettä. Vesipulasta on viime vuosina tullut ongelma myös vauraammilla alueilla.
Vesikanistereilla lastattu rekka ja ihmisiä sen ympärillä.
Vesikatkot pakottavat Venezuelan pääkaupungin Caracasin köyhien kaupunginosien asukkaat vesikanistereineen jonottamaan tienvarsien vesiposteilla. Pullotetun veden hinta nousee jatkuvasti, kun Venezuelan syvä taloudellinen ja sosiaalinen kriisi jatkuu. Kuva vuodelta 2019. (Kuva: Humberto Márquez / IPS)

(IPS) -- Tuhannet perheet Venezuelan noin neljän miljoonan asukkaan pääkaupungissa Caracasissa ovat turvautuneet säästöihinsä tai ottaneet velkaa, jotta heidän kerrostaloonsa tulisi vettä.

Keskellä maan pahinta talouskriisiä vuosisataan he ovat joutuneet maksamaan kaivojen kaivamisesta, sillä kaupungin vesijohdoista vesi on loppunut.

”Oli vaikeaa löytää rahaa, mutta se oli sen arvoista. Elämämme on muuttunut, kun olemme voineet sanoa hyvästit vesikanistereille”, eläkkeelle jäänyt opettaja Cristina Hernández vakuuttaa. Hänen eläkkeensä on arvoltaan vain muutama euro kuukaudessa.

Kaivon perustaminen maksaa 15 000–25 000 dollaria (12 600–21 000 euroa) riippuen sen syvyydestä, maaperästä, rakennusurakan koosta ja pumppausjärjestelmästä. Kaivoista maksetaan ulkomaanvaluutalla eli Yhdysvaltain dollareilla. Venezuelan talous on käytännössä dollarisoitumassa, sillä maan oman valuutan bolivarin arvo heikkenee päivä päivältä.

”Onhan se kallista, mutta me puhumme nyt vedestä. Vain joitakin tuhansia litroja kerrallaan tuova säiliöauto maksoi meille 100 dollaria tuontikerralta. Emme voineet elää kokonaisia viikkoja ilman pisaraakaan Hidrocapitalilta, valtion vesiyhtiöltä”, Ronny Castro sanoo.

Castro saa nykyään vetensä kaivosta, jonka rakennuttivat neljässä vierekkäisessä talossa asuvat 76 perhettä.

Pohjavesiä otetaan käyttöön

Parin viime vuoden aikana Caracasin laaksoon ja sitä ympäröiville kukkuloille on kaivettu satoja uusia vesikaivoja sekä kunnostettu vanhoja. Useimmiten vailla virallista lupaa toimivien kaivojen lukumäärää ei tiedä kukaan, mutta arviot vaihtelevat muutamasta sadasta useisiin tuhansiin.

”Uudet ja vanhat yhtiöt poraavat kaivoja. Sitä tekevät myös yritykset, joiden omistajat ovat työskennelleet öljyteollisuudessa. Heille vesikaivon poraaminen on lastenleikkiä”, insinööri José Manuel Garcia kertoo.

Noin sadan neliökilometrin laajuinen Caracasin laakso sijaitsee yli 900 metriä merenpinnan yläpuolella. Sillä on rikkaat pohjavesivarannot, joita ruokkivat sateiden lisäksi Avila-vuoren rinteiltä valuvat vedet.

”Runsaita pohjavesiä ei juurikaan hyödynnetty ennen 1960-lukua. Nyt niitä pumppaavat sangen kaoottiseen tapaan kansalaiset, joille valtio ei ole onnistunut järjestämään tätä palvelua”, sanoo Hidrocapitalia vuosina 1992–1999 johtanut José Maria De Viana.

Myös vauraat alueet kärsivät

Vedenpuute on jo vuosikymmeniä ollut ongelma kukkuloiden suurissa hökkelikylissä, joissa Caracasin köyhät elävät. Vesijohtojen niihin saaminen on ollut työn takana.

Itse kaupungissa vesijohtojen puute ei ole vaivannut, ei etenkään keski- ja yläluokan asuttamilla laakson parhailla alueilla. Tällä vuosituhannella tilanne on kuitenkin vähitellen heikentynyt, ja viimeisen viiden vuoden aikana ankarasta veden vähyydestä on tullut ongelma myös vauraammilla alueilla.

Venezuelassa sinänsä on yllin kyllin vettä. Maassa on tuhat jokea, joista yli puolet on huomattavan pitkiä. Venezuela kuuluu maailman kahdenkymmenen runsasvetisimmän maan joukkoon: henkeä kohden vettä on noin 41 000 kuutiometriä vuodessa eli yhtä paljon kuin Brasiliassa.

Useimmat näistä pintaveden lähteistä kuitenkin sijaitsevat maan eteläosassa, enimmäkseen Orinocon jokialtaassa. Orinoco on maailman kolmanneksi suurin joki Amazonin ja Kongon jälkeen.

Yli 80 prosenttia Venezuelan 28 miljoonasta asukkaasta sen sijaan elää maan pohjois- ja länsiosassa Karibianmeren rannoilla. Sieltä löytyy vain viisi prosenttia Venezuelan makeista vesistä.

Eriarvoisuus kasvaa

Vesi Caracasin putkiin johdetaan tekoaltaista, joista suurin peittää 7 000 hehtaaria Orinocon pohjoistasangolla. Altaat sijaitsevat satoja metrejä kaupunkia alempana, ja niiden Caracasiin siirtäminen vaatii 200 pumppausasemaa, 14 käsittelylaitosta ja kilometrikaupalla putkistoja.

Tämä vesijohtoverkosto on kallis ja kaiken aikaa rapautuva. Uusimista vaativan laitteiston vuoksi nykyään vain puolet vielä viime vuosituhannen lopussa kaupunkiin virranneesta vedestä saavuttaa Caracasin. Valtio ei pysty täyttämään vuonna 1999 laaditun perustuslain säätämää velvoitetta taata välttämättömät peruspalvelut joka taloudelle.

Yksityisten vesikaivojen lisääntyminen ilmentää paitsi julkisen palvelun tosiasiallista yksityistämistä, myös kansalaisten eriarvoisuuden kasvua. Joillakin on varaa kaivoihin, enemmistöllä ei. Rikkaimpien asuttamilla alueilla kaupunki myös saattaa kustantaa kaivojen kaivamisen, ja asukkaat joutuvat maksamaan vain ylläpidosta.

Vesi ja sanitaatio kaupungitväestövesi ja viemäröinti Venezuela Suomen IPS

Lue myös

Vesitankkeja aidan takana.

Rikkaat hamstraavat vettä vesikriisissä kärvistelevässä Zimbabwen Bulawayossa – ”Nyt on kyse selviytymisestä”

Kuivuus ja heikko infrastruktuuri ovat ajaneet Zimbabwessa sijaitsevan Bulawayon kaupungin vaikeaan vesipulaan. Nyt vedenkulutus kasvaa, sillä ne, joilla on varaa, antavat veden valua varastoon aina, kun sitä on saatavilla.
Satelliittikuva Pakistanin Karachista.

Pakistan on vesikonfliktien kynnyksellä

Veden saatavuus on Pakistanissa pudonnut yli 80 prosenttia viimeisten 70 vuoden aikana. Kestämättömän tilanteen taustalla olevat syyt ovat moninaiset, ja ne juontavat juurensa aina brittien siirtomaavaltaan asti.
Pilvenpiirtäjiä ja rakennuksia yleiskuvassa.

Etelä-Afrikka oli vesiturvan edelläkävijämaa, mutta nyt se kärsii sitkeästä vesipulasta – Ilmastonmuutos ei ole ainoa syy

Kaksi vuotta sitten Kapkaupunki pelastui täpärästi Day Zerolta, veden totaaliselta loppumiselta. Tilanne voi kuitenkin toistua, sillä vesipula koskettaa koko maata eikä syitä ole saatu kitkettyä. Vesipulaa pahentavat kuivuuden lisäksi myös poliittinen vääntö ja apartheidin perintö, laiminlyönnit sekä leväperäisyys, kirjoittaa globaaleihin vesikysymyksiin perehtynyt Olli-Pekka Haavisto.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Sairaanhoitaja ja potilas kirjoituspöydän ääressä.

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä

57 maata kattavan tutkimuksen mukaan yli puolella naisista ei ole täyttä kehollista itsemääräämisoikeutta. Sen pitäisi järkyttää meitä kaikkia, sanoo YK:n väestörahasto Unfpan pääjohtaja Natalia Kanem.
Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Vuohia kumartuneina juomaan kaukalosta.

Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan

Somaliassa on jälleen saatu keskimääräistä vähemmän sadetta. Veden hinta on noussut nopeasti ja karja joutuu etsimään laidunmaata yhä kauempaa. Pelkona on täysi katastrofi, sillä aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia on vienyt monet jo valmiiksi äärirajoille.
Musta hijab-huivi mallinuken päässä.

Ranskan uusi huivikielto uhkaa uskonnonvapautta globaalisti

Ranskan senaatin edustajat ovat äänestäneet uuden, muslimien pukeutumista rajoittavan lain puolesta. Taustalla on ajatus siitä, että naiset saisivat pukeutua miten haluavat ilman miesten pakottamista. Tämä periaate kuitenkin olettaa jo itsessään naisten ja tyttöjen olevan voimattomia miestensä edessä, mikä puolestaan taistelee tasa-arvoa vastaan, kirjoittavat Salaado ja Faisa Qasim.

Tuoreimmat

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä
Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin
Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä