Uutiset Vesi ja sanitaatio

Asukkaat rakentavat kaivoja itse vesipulasta kärsivässä Venezuelan pääkaupungissa

Caracasin laaksoon ja sitä ympäröiville kukkuloille on parin viime vuoden aikana kaivettu satoja, jopa tuhansia, uusia vesikaivoja sekä kunnostettu vanhoja, sillä valtio ei ole pystynyt järjestämään kansalaisille vettä. Vesipulasta on viime vuosina tullut ongelma myös vauraammilla alueilla.
Vesikanistereilla lastattu rekka ja ihmisiä sen ympärillä.
Vesikatkot pakottavat Venezuelan pääkaupungin Caracasin köyhien kaupunginosien asukkaat vesikanistereineen jonottamaan tienvarsien vesiposteilla. Pullotetun veden hinta nousee jatkuvasti, kun Venezuelan syvä taloudellinen ja sosiaalinen kriisi jatkuu. Kuva vuodelta 2019. (Kuva: Humberto Márquez / IPS)

(IPS) -- Tuhannet perheet Venezuelan noin neljän miljoonan asukkaan pääkaupungissa Caracasissa ovat turvautuneet säästöihinsä tai ottaneet velkaa, jotta heidän kerrostaloonsa tulisi vettä.

Keskellä maan pahinta talouskriisiä vuosisataan he ovat joutuneet maksamaan kaivojen kaivamisesta, sillä kaupungin vesijohdoista vesi on loppunut.

”Oli vaikeaa löytää rahaa, mutta se oli sen arvoista. Elämämme on muuttunut, kun olemme voineet sanoa hyvästit vesikanistereille”, eläkkeelle jäänyt opettaja Cristina Hernández vakuuttaa. Hänen eläkkeensä on arvoltaan vain muutama euro kuukaudessa.

Kaivon perustaminen maksaa 15 000–25 000 dollaria (12 600–21 000 euroa) riippuen sen syvyydestä, maaperästä, rakennusurakan koosta ja pumppausjärjestelmästä. Kaivoista maksetaan ulkomaanvaluutalla eli Yhdysvaltain dollareilla. Venezuelan talous on käytännössä dollarisoitumassa, sillä maan oman valuutan bolivarin arvo heikkenee päivä päivältä.

”Onhan se kallista, mutta me puhumme nyt vedestä. Vain joitakin tuhansia litroja kerrallaan tuova säiliöauto maksoi meille 100 dollaria tuontikerralta. Emme voineet elää kokonaisia viikkoja ilman pisaraakaan Hidrocapitalilta, valtion vesiyhtiöltä”, Ronny Castro sanoo.

Castro saa nykyään vetensä kaivosta, jonka rakennuttivat neljässä vierekkäisessä talossa asuvat 76 perhettä.

Pohjavesiä otetaan käyttöön

Parin viime vuoden aikana Caracasin laaksoon ja sitä ympäröiville kukkuloille on kaivettu satoja uusia vesikaivoja sekä kunnostettu vanhoja. Useimmiten vailla virallista lupaa toimivien kaivojen lukumäärää ei tiedä kukaan, mutta arviot vaihtelevat muutamasta sadasta useisiin tuhansiin.

”Uudet ja vanhat yhtiöt poraavat kaivoja. Sitä tekevät myös yritykset, joiden omistajat ovat työskennelleet öljyteollisuudessa. Heille vesikaivon poraaminen on lastenleikkiä”, insinööri José Manuel Garcia kertoo.

Noin sadan neliökilometrin laajuinen Caracasin laakso sijaitsee yli 900 metriä merenpinnan yläpuolella. Sillä on rikkaat pohjavesivarannot, joita ruokkivat sateiden lisäksi Avila-vuoren rinteiltä valuvat vedet.

”Runsaita pohjavesiä ei juurikaan hyödynnetty ennen 1960-lukua. Nyt niitä pumppaavat sangen kaoottiseen tapaan kansalaiset, joille valtio ei ole onnistunut järjestämään tätä palvelua”, sanoo Hidrocapitalia vuosina 1992–1999 johtanut José Maria De Viana.

Myös vauraat alueet kärsivät

Vedenpuute on jo vuosikymmeniä ollut ongelma kukkuloiden suurissa hökkelikylissä, joissa Caracasin köyhät elävät. Vesijohtojen niihin saaminen on ollut työn takana.

Itse kaupungissa vesijohtojen puute ei ole vaivannut, ei etenkään keski- ja yläluokan asuttamilla laakson parhailla alueilla. Tällä vuosituhannella tilanne on kuitenkin vähitellen heikentynyt, ja viimeisen viiden vuoden aikana ankarasta veden vähyydestä on tullut ongelma myös vauraammilla alueilla.

Venezuelassa sinänsä on yllin kyllin vettä. Maassa on tuhat jokea, joista yli puolet on huomattavan pitkiä. Venezuela kuuluu maailman kahdenkymmenen runsasvetisimmän maan joukkoon: henkeä kohden vettä on noin 41 000 kuutiometriä vuodessa eli yhtä paljon kuin Brasiliassa.

Useimmat näistä pintaveden lähteistä kuitenkin sijaitsevat maan eteläosassa, enimmäkseen Orinocon jokialtaassa. Orinoco on maailman kolmanneksi suurin joki Amazonin ja Kongon jälkeen.

Yli 80 prosenttia Venezuelan 28 miljoonasta asukkaasta sen sijaan elää maan pohjois- ja länsiosassa Karibianmeren rannoilla. Sieltä löytyy vain viisi prosenttia Venezuelan makeista vesistä.

Eriarvoisuus kasvaa

Vesi Caracasin putkiin johdetaan tekoaltaista, joista suurin peittää 7 000 hehtaaria Orinocon pohjoistasangolla. Altaat sijaitsevat satoja metrejä kaupunkia alempana, ja niiden Caracasiin siirtäminen vaatii 200 pumppausasemaa, 14 käsittelylaitosta ja kilometrikaupalla putkistoja.

Tämä vesijohtoverkosto on kallis ja kaiken aikaa rapautuva. Uusimista vaativan laitteiston vuoksi nykyään vain puolet vielä viime vuosituhannen lopussa kaupunkiin virranneesta vedestä saavuttaa Caracasin. Valtio ei pysty täyttämään vuonna 1999 laaditun perustuslain säätämää velvoitetta taata välttämättömät peruspalvelut joka taloudelle.

Yksityisten vesikaivojen lisääntyminen ilmentää paitsi julkisen palvelun tosiasiallista yksityistämistä, myös kansalaisten eriarvoisuuden kasvua. Joillakin on varaa kaivoihin, enemmistöllä ei. Rikkaimpien asuttamilla alueilla kaupunki myös saattaa kustantaa kaivojen kaivamisen, ja asukkaat joutuvat maksamaan vain ylläpidosta.

Vesi ja sanitaatio kaupungitväestövesi ja viemäröinti Venezuela Suomen IPS

Lue myös

Vesihana ulkona

Raportti: Yhä useammalla on puhdasta vettä ja kunnollinen vessa, mutta edistyksen pitäisi ainakin nelinkertaistua

Koronapandemian alussa kolmasosa ihmisistä ei voinut pestä käsiään vedellä ja saippualla. Tuoreen raportin mukaan köyhimmissä maissa edistyksen pitäisi jopa kymmenkertaistua, jotta vuonna 2030 kaikilla olisi puhdasta vettä ja sanitaatiopalvelut.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.
Vesitankkeja aidan takana.

Rikkaat hamstraavat vettä vesikriisissä kärvistelevässä Zimbabwen Bulawayossa – ”Nyt on kyse selviytymisestä”

Kuivuus ja heikko infrastruktuuri ovat ajaneet Zimbabwessa sijaitsevan Bulawayon kaupungin vaikeaan vesipulaan. Nyt vedenkulutus kasvaa, sillä ne, joilla on varaa, antavat veden valua varastoon aina, kun sitä on saatavilla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä