Uutiset Kehityspolitiikka

Asiantuntijat kritisoivat: Kehitysapu vaihtuu "taikatemppuihin"

Muun muassa kehitysasiantuntija Jeffrey Sachs moittii avunantajia, jotka ohjaavat kehitysrahaa ilmasto- ja pakolaiskuluihin.
(Kuva: Ben Alford / CC BY 2.0)

(IPS) -- Perinteistä kehitysapua romutetaan, vaikka valtiot vakuuttavat sitoutumistaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, valittaa YK:n pääsihteerin erikoisneuvonantaja Jeffrey Sachs.

"Monet valtiot turvautuvat taikatemppuun. Ne sanovat kannattavansa kestävän kehityksen tavoitteita, mutta kehottavat lainaamaan rahoituksen yksityisiltä markkinoilta", hän jatkaa.

Yksityisen sektorin rooli on muutenkin kasvanut kehitysrahoituksesta puhuttaessa, vahvistaa Aldo Caliari Center of Concern -järjestöstä.

"On huolestuttavaa, että valtiot vetäytyvät vastuusta ja siirtävät sitä yksityiselle sektorille. Lainat on perinteisesti myönnetty kaupallisille hankkeille eikä julkisten palvelujen järjestämiseen, joten rahoitus on mullistumassa", jatkaa Caliari, joka edustaa kansalaisjärjestöjä YK:n kehitysrahoitusneuvotteluissa.

Terveydenhuolto kaikille

Kestävän kehityksen tavoitteet eivät kuitenkaan toteudu ilman julkista rahoitusta. Sachs muistuttaa, että tavoitteisiin kuuluu terveydenhuollon turvaaminen kaikille kehitysmaiden asukkaille vuoteen 2030 mennessä. Se on julkisen sektorin tehtävä, johon kehitysmaiden omat voimat eivät riitä.

"Köyhimpien maiden avun pitäisi olla valtaosin lahjaa, koska niiden velkaannuttamisessa ei ole mitään järkeä", hän painottaa.

Sachsin mukaan moni maa leikkaa nyt kehitysapuaan ja siirtää rahoja turvapaikanhakijoiden auttamiseen, rauhanturvaamiseen ja ilmastoasioihin.

"Tiedän tapauksia, joissa tuki terveys- ja rokotuskampanjoille on lopetettu ja varat käytetään ilmastorahoitukseen", hän sanoo.

Jopa "maailman parhaina kehitysavun antajina" pidetyt Pohjoismaat ovat siirtäneet rahoitustaan pakolaiskuluihin, hän jatkaa.

Apu muuttuu lainoiksi

Vauraiden maiden OECD:n 28 maata kattava kehitysapukomitea julkisti hiljan tilastojaan vuodelta 2015. Suurin kasvu osui menoluokkiin, joita ei aiemmin luokiteltu avuksi, kertoo eurooppalaisen velka- ja kehitysverkoston Eurodadin johtaja Jeroen Kwakkenbos.

"Pakolaismenojen lisäksi eniten – 26 prosenttia – kasvoi ei-lahja-apu eli käytännössä lainat", hän sanoo. Suuntana on kehitysavun muuttaminen lainoiksi. Esimerkiksi Australian valtio kertoo verkkosivuillaan, että apu muodostaa kutistuvan osan sen kehitysrahoituksesta.

OECD-maiden yhteenlaskettu kehitysapu kasvoi vuonna 2015, vaikka pakolaiskulut jätetään pois. Summa oli noin 115 miljardia euroa ja kasvu 1,7 prosenttia. Tavoitellusta 0,7 prosentin kansantulo-osuudesta ollaan kuitenkin yhä kaukana. Osuus oli nyt keskimäärin 0,3 prosenttia, Suomessa 0,56.

Alkujaan 0,7 prosentin kansantulo-osuus piti saavuttaa vuonna 1980. Aikaraja on nyt siirretty vuoteen 2030, jolloin myös kestävän kehityksen tavoitteista pitäisi tulla totta.

Kehityspolitiikka kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkarahoitus Suomen IPS

Lue myös

Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”

”Rikkaat maat näkevät nyt valoa tunnelin päässä. Sama ei ole totta köyhimpien maiden kohdalla”, muistutti YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock. YK julkaisi eilen ennätysmäisen suuren arvion humanitaarisen avun tarpeesta vuodelle 2021.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen