Uutiset

Asiantuntija suomii Etelä-Afrikan metsästysturismia

Eteläafrikkalaisen toimittajan Ian Michlerin mukaan leijonia kasvatetaan häkeissä ja jalostetaan länsimaisten turistien tarpeisiin sopiviksi. Suomalainen matkailuyrittäjä ei ole törmännyt ongelmiin.
(Kuva: Ian Michler)

Länsimaiden pitäisi kieltää metsästysmuistojen maahantuonti, sanoo eteläafrikkalainen toimittaja ja ympäristöasiantuntija Ian Michler.

Suomessa tällä viikolla vieraillut Michler kritisoi maansa riistatiloja, joilla turistit voivat käydä maksusta ampumassa eläimiä ja viedä niiden osia mukanaan matkamuistoiksi. Keinot toiminnan lopettamiseen ovat hänen mukaansa muualla kuin Etelä-Afrikassa.

"Eläimet tapetaan Afrikassa, mutta afrikkalaiset eivät niitä tapa. 99 prosenttia metsästysturisteista on ulkomaalaisia", hän kertoo.

Metsästettävien eläinten skaala on laaja, mutta Michler on huolissaan erityisesti leijonien kohtelusta, josta hän tekee parhaillaan dokumenttia.

Hänen mukaansa leijonat kasvatetaan vankeudessa ja niitä jalostetaan surutta. Leijonia risteytetään tiikereiden kanssa, ja poikkeavan värisiä leijonia siitetään lisää, sillä niiden kaatoluvista saatetaan maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Ennen metsästysmuistoksi päätymistä kesyjä leijonanpentuja esitellään turisteille.

Valokuvausta tilalle?

Metsästysturismin puolustajien mukaan sen avulla on onnistuttu säilyttämään monia uhanalaisia lajeja sekä kitkemään myös salametsästystä. Lisäksi sen taloudellinen arvo on suuri: Etelä-Afrikassa vuosittain noin 9 000 turistia käyttää lähes sata miljoonaa euroa metsästykseen, ja ilmiön suosio on kasvussa.

Michler on eri mieltä.

"Kyse on metsästysmuiston saamisesta eikä suojelusta. Tiloilla kasvatetaan myös esimerkiksi leopardeja, gepardeja ja antilooppeja --. Näitä eläimiä kasvatetaan, koska niistä maksetaan", hän sanoo.

Esimerkiksi uhanalaista hyeenakoiraa ei metsästystiloilta löydä, koska niillä ei tienaa rahaa, hän muistuttaa.

Suojelusta on Michlerin mukaan kaukana myös turistien tapa ampua leijonalaumojen vahvimpia yksilöitä. Se haurastuttaa niiden geenipohjaa ja vaikuttaa myös lauman dynamiikkaan.

Metsästysretket voisi hänen mielestään korvata vaikkapa valokuvaussafareilla. Se työllistäisi enemmän ihmisiä ja sitä voisi tehdä ympäri vuoden.

"Yksittäisiä tapauksia"

Suurin osa metsästysturisteista on amerikkalaisia, mutta myös esimerkiksi Suomesta löytyy useita yrityksiä, jotka tarjoavat metsästysmatkoja Etelä-Afrikkaan ja muihin metsästysmaihin.

Riihimäkeläisen B&R Huntingin toimitusjohtaja Henri Viitanen arvioi, että Etelä-Afrikassa käy metsästysmatkoilla vuosittain 100–300 suomalaista.

Viitanen tuomitsee Michlerin esimerkit leijonien vankeudessa kasvattamisesta ja ylijalostamisesta. Hän ei kuitenkaan ole törmännyt ilmiöön henkilökohtaisesti.

"Väärin jalostaminen ja häkistä tapettavaksi tuominen ei ole reilua peliä. Mutta paikkoja on erilaisia", hän muistuttaa.

Viitasen mukaan esimerkiksi B&R Huntingin matkoilla metsästetään enimmäkseen vapaana kasvaneita, lauman vanhimpia eläimiä. Lähes aina kohteena ovat muut eläimet kuin leijonat.

Etelä-Afrikan tapauksessa matkat suuntautuvat aina riistafarmeille, mutta sielläkin alueet ovat yleensä laajoja ja metsästäjät metsästävät luonnollisissa olosuhteissa elävää kantaa, hän kertoo.

"Valitettava tosiseikka on, että muutamat ajattelemattomat ihmiset toimivat tavoilla, jotka eivät ole hyväksyttäviä. Harmillista on, että näiden yksittäisten tapausten annetaan luoda varjo koko toiminnan ympärille", hän sanoo.

Eläinten oikeudet turismibiodiversiteettieläimetsuojelu Etelä-Afrikka Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto

Lue myös

Etelä-Sudanissa vapautettiin lapsisotilaita

Vapautuksesta huolimatta maassa rekrytoidaan lapsia yhä aseistettujen ryhmien riveihin, varoittaa Unicef.

Jättimäinen norsujensiirto Malawissa

Uhanalaiset norsut saavat oman suojelualueen. Aluetta suojellaan yhteistyössä paikallisten kanssa ja sen uskotaan suojaavan norsuja salametsästykseltä.

Näkökulma: Milloin eläin voi hyvin?

Oleellista on sallia eläinten olla eläimiä, kirjoittaa Sari Salminen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Reidestä alaaspäin kuvatut jalat farkuissa.

Vaatekaupat vakuuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusvastuullisuuttaan, mutta kuluttajan on vaikea tietää, mikä on ”oikeasti” eettistä – Asiantuntijan mukaan maalaisjärjellä pärjää pitkälle

Suomessa on yhä enemmän vaatekauppoja, jotka brändäävät itsensä ympäristön ja ihmisoikeuksien kannalta vastuullisiksi toimijoiksi. Viestintä on kuitenkin usein sekavaa ja ympäripyöreää, ja kuluttajan on vaikea tehdä vertailua. Vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme ja tutkijatohtori Linda Turunen kertovat, miten vastuullisuusjargonin keskellä navigoidaan.
Työntekijöitä istuu ompelukoneiden ääressä.

”Kananmuna on luksusruokaa” – Selvitys: Vaatetyöläiset kärsivät nälkää koronapandemian seurauksena

Monet länsimaiset vaatebrändit peruivat jo toimitettuja tai valmistettuja tilauksia, kun koronapandemia alkoi. Työntekijöiden tulot putosivat keskimäärin viidenneksen, ja tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suurin osa on joutunut vähentämään kuluttamansa ruuan määrää.
Mies puolilähikuvassa laukku olalla.

”Paikalliset yrittävät elää normaalia arkea” – Lääkäri Kariantti Kallio ja sairaanhoitaja Julia Perä kertovat, millaista on avustustyö maailman pahimman kriisin keskellä Jemenissä

Terveydenhuoltojärjestelmä on lähes romahtanut ja nälänhätä uhkaa Jemenissä, joka on kärsinyt konfliktista yli viisi vuotta. Silti maasta löytyy myös toivoa. Suomalaiset avustustyöntekijät ihailevat etenkin paikallisen terveydenhuoltohenkilökunnan sitoutuneisuutta.
Mies lähikuvassa.

Raportti: Fossiilisia polttoaineita tuotetaan tuplasti enemmän kuin ilmastotavoitteiden perusteella pitäisi – YK:n pääsihteeri vaatii kaikilta mailta hiilineutraaliutta

”Biljoonat dollarit, joita tarvitaan koronasta toipumiseen, ovat rahaa, jotka lainaamme tulevilta sukupolvilta. Emme voi käyttää niitä resursseja lukittautuaksemme politiikkaan, joka asettaa heidän taakakseen velkakuorman rikkoutuneella planeetalla”, sanoi YK:n pääsihteeri António Guterres eilen.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”

”Rikkaat maat näkevät nyt valoa tunnelin päässä. Sama ei ole totta köyhimpien maiden kohdalla”, muistutti YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock. YK julkaisi eilen ennätysmäisen suuren arvion humanitaarisen avun tarpeesta vuodelle 2021.

Tuoreimmat

”Kananmuna on luksusruokaa” – Selvitys: Vaatetyöläiset kärsivät nälkää koronapandemian seurauksena
”Paikalliset yrittävät elää normaalia arkea” – Lääkäri Kariantti Kallio ja sairaanhoitaja Julia Perä kertovat, millaista on avustustyö maailman pahimman kriisin keskellä Jemenissä
Raportti: Fossiilisia polttoaineita tuotetaan tuplasti enemmän kuin ilmastotavoitteiden perusteella pitäisi – YK:n pääsihteeri vaatii kaikilta mailta hiilineutraaliutta
Vaatekaupat vakuuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusvastuullisuuttaan, mutta kuluttajan on vaikea tietää, mikä on ”oikeasti” eettistä – Asiantuntijan mukaan maalaisjärjellä pärjää pitkälle
YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”
Tyynenmeren saarilla kärsitään vedenpuutteesta – Tuvalussa perinteinen tietämys auttaa paikantamaan pohjavesilähteitä
Kysely: YK on luotetuin kansainvälinen instituutio – Ylpeys omasta maasta ei estä uskoa kansainväliseen yhteistyöhön
Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Luetuimmat

”Paikalliset yrittävät elää normaalia arkea” – Lääkäri Kariantti Kallio ja sairaanhoitaja Julia Perä kertovat, millaista on avustustyö maailman pahimman kriisin keskellä Jemenissä
Vaatekaupat vakuuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusvastuullisuuttaan, mutta kuluttajan on vaikea tietää, mikä on ”oikeasti” eettistä – Asiantuntijan mukaan maalaisjärjellä pärjää pitkälle
Raportti: Fossiilisia polttoaineita tuotetaan tuplasti enemmän kuin ilmastotavoitteiden perusteella pitäisi – YK:n pääsihteeri vaatii kaikilta mailta hiilineutraaliutta
YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
”Kananmuna on luksusruokaa” – Selvitys: Vaatetyöläiset kärsivät nälkää koronapandemian seurauksena
Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta