Uutiset

Asiantuntija suomii Etelä-Afrikan metsästysturismia

Eteläafrikkalaisen toimittajan Ian Michlerin mukaan leijonia kasvatetaan häkeissä ja jalostetaan länsimaisten turistien tarpeisiin sopiviksi. Suomalainen matkailuyrittäjä ei ole törmännyt ongelmiin.
(Kuva: Ian Michler)

Länsimaiden pitäisi kieltää metsästysmuistojen maahantuonti, sanoo eteläafrikkalainen toimittaja ja ympäristöasiantuntija Ian Michler.

Suomessa tällä viikolla vieraillut Michler kritisoi maansa riistatiloja, joilla turistit voivat käydä maksusta ampumassa eläimiä ja viedä niiden osia mukanaan matkamuistoiksi. Keinot toiminnan lopettamiseen ovat hänen mukaansa muualla kuin Etelä-Afrikassa.

"Eläimet tapetaan Afrikassa, mutta afrikkalaiset eivät niitä tapa. 99 prosenttia metsästysturisteista on ulkomaalaisia", hän kertoo.

Metsästettävien eläinten skaala on laaja, mutta Michler on huolissaan erityisesti leijonien kohtelusta, josta hän tekee parhaillaan dokumenttia.

Hänen mukaansa leijonat kasvatetaan vankeudessa ja niitä jalostetaan surutta. Leijonia risteytetään tiikereiden kanssa, ja poikkeavan värisiä leijonia siitetään lisää, sillä niiden kaatoluvista saatetaan maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Ennen metsästysmuistoksi päätymistä kesyjä leijonanpentuja esitellään turisteille.

Valokuvausta tilalle?

Metsästysturismin puolustajien mukaan sen avulla on onnistuttu säilyttämään monia uhanalaisia lajeja sekä kitkemään myös salametsästystä. Lisäksi sen taloudellinen arvo on suuri: Etelä-Afrikassa vuosittain noin 9 000 turistia käyttää lähes sata miljoonaa euroa metsästykseen, ja ilmiön suosio on kasvussa.

Michler on eri mieltä.

"Kyse on metsästysmuiston saamisesta eikä suojelusta. Tiloilla kasvatetaan myös esimerkiksi leopardeja, gepardeja ja antilooppeja --. Näitä eläimiä kasvatetaan, koska niistä maksetaan", hän sanoo.

Esimerkiksi uhanalaista hyeenakoiraa ei metsästystiloilta löydä, koska niillä ei tienaa rahaa, hän muistuttaa.

Suojelusta on Michlerin mukaan kaukana myös turistien tapa ampua leijonalaumojen vahvimpia yksilöitä. Se haurastuttaa niiden geenipohjaa ja vaikuttaa myös lauman dynamiikkaan.

Metsästysretket voisi hänen mielestään korvata vaikkapa valokuvaussafareilla. Se työllistäisi enemmän ihmisiä ja sitä voisi tehdä ympäri vuoden.

"Yksittäisiä tapauksia"

Suurin osa metsästysturisteista on amerikkalaisia, mutta myös esimerkiksi Suomesta löytyy useita yrityksiä, jotka tarjoavat metsästysmatkoja Etelä-Afrikkaan ja muihin metsästysmaihin.

Riihimäkeläisen B&R Huntingin toimitusjohtaja Henri Viitanen arvioi, että Etelä-Afrikassa käy metsästysmatkoilla vuosittain 100–300 suomalaista.

Viitanen tuomitsee Michlerin esimerkit leijonien vankeudessa kasvattamisesta ja ylijalostamisesta. Hän ei kuitenkaan ole törmännyt ilmiöön henkilökohtaisesti.

"Väärin jalostaminen ja häkistä tapettavaksi tuominen ei ole reilua peliä. Mutta paikkoja on erilaisia", hän muistuttaa.

Viitasen mukaan esimerkiksi B&R Huntingin matkoilla metsästetään enimmäkseen vapaana kasvaneita, lauman vanhimpia eläimiä. Lähes aina kohteena ovat muut eläimet kuin leijonat.

Etelä-Afrikan tapauksessa matkat suuntautuvat aina riistafarmeille, mutta sielläkin alueet ovat yleensä laajoja ja metsästäjät metsästävät luonnollisissa olosuhteissa elävää kantaa, hän kertoo.

"Valitettava tosiseikka on, että muutamat ajattelemattomat ihmiset toimivat tavoilla, jotka eivät ole hyväksyttäviä. Harmillista on, että näiden yksittäisten tapausten annetaan luoda varjo koko toiminnan ympärille", hän sanoo.

Eläinten oikeudet turismibiodiversiteettieläimetsuojelu Etelä-Afrikka Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto

Lue myös

Etelä-Sudanissa vapautettiin lapsisotilaita

Vapautuksesta huolimatta maassa rekrytoidaan lapsia yhä aseistettujen ryhmien riveihin, varoittaa Unicef.

Jättimäinen norsujensiirto Malawissa

Uhanalaiset norsut saavat oman suojelualueen. Aluetta suojellaan yhteistyössä paikallisten kanssa ja sen uskotaan suojaavan norsuja salametsästykseltä.

Näkökulma: Milloin eläin voi hyvin?

Oleellista on sallia eläinten olla eläimiä, kirjoittaa Sari Salminen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
YK:n pääsihteeri tv-ruudulla YK:n lipun edessä.

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, joka tukisi António Guterresin maaliskuista vaatimusta maailmanlaajuisesta tulitauosta. Samaan aikaan ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan, mikä vaikeuttaa myös koronaviruksen vastaista työtä, varoittaa Norjan pakolaisneuvosto.
Mies esittelee joukolle tyttöjä kuukautiskuppia.

Kuukautiset eivät ole enää vaiettu aihe – Itä-Afrikassa edistetään kuukautisterveyttä vähentämällä häpeää

Kuukautisten merkitys naisten terveyden kannalta ymmärretään yhä paremmin, mutta asiaan liittyvä häpeä ei ole kadonnut. Ongelmana on myös etelän naisiin ja tyttöihin kohdistuva toiseuttava viestintä, joka painottaa liikaa uusien kuukautistuotteiden merkitystä rakenteisiin puuttumisen sijasta, kirjoittaa joukko asiantuntijoita.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Tuoreimmat

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”
”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä
Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”