Uutiset

Asiantuntija suomii Etelä-Afrikan metsästysturismia

Eteläafrikkalaisen toimittajan Ian Michlerin mukaan leijonia kasvatetaan häkeissä ja jalostetaan länsimaisten turistien tarpeisiin sopiviksi. Suomalainen matkailuyrittäjä ei ole törmännyt ongelmiin.
(Kuva: Ian Michler)

Länsimaiden pitäisi kieltää metsästysmuistojen maahantuonti, sanoo eteläafrikkalainen toimittaja ja ympäristöasiantuntija Ian Michler.

Suomessa tällä viikolla vieraillut Michler kritisoi maansa riistatiloja, joilla turistit voivat käydä maksusta ampumassa eläimiä ja viedä niiden osia mukanaan matkamuistoiksi. Keinot toiminnan lopettamiseen ovat hänen mukaansa muualla kuin Etelä-Afrikassa.

"Eläimet tapetaan Afrikassa, mutta afrikkalaiset eivät niitä tapa. 99 prosenttia metsästysturisteista on ulkomaalaisia", hän kertoo.

Metsästettävien eläinten skaala on laaja, mutta Michler on huolissaan erityisesti leijonien kohtelusta, josta hän tekee parhaillaan dokumenttia.

Hänen mukaansa leijonat kasvatetaan vankeudessa ja niitä jalostetaan surutta. Leijonia risteytetään tiikereiden kanssa, ja poikkeavan värisiä leijonia siitetään lisää, sillä niiden kaatoluvista saatetaan maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Ennen metsästysmuistoksi päätymistä kesyjä leijonanpentuja esitellään turisteille.

Valokuvausta tilalle?

Metsästysturismin puolustajien mukaan sen avulla on onnistuttu säilyttämään monia uhanalaisia lajeja sekä kitkemään myös salametsästystä. Lisäksi sen taloudellinen arvo on suuri: Etelä-Afrikassa vuosittain noin 9 000 turistia käyttää lähes sata miljoonaa euroa metsästykseen, ja ilmiön suosio on kasvussa.

Michler on eri mieltä.

"Kyse on metsästysmuiston saamisesta eikä suojelusta. Tiloilla kasvatetaan myös esimerkiksi leopardeja, gepardeja ja antilooppeja --. Näitä eläimiä kasvatetaan, koska niistä maksetaan", hän sanoo.

Esimerkiksi uhanalaista hyeenakoiraa ei metsästystiloilta löydä, koska niillä ei tienaa rahaa, hän muistuttaa.

Suojelusta on Michlerin mukaan kaukana myös turistien tapa ampua leijonalaumojen vahvimpia yksilöitä. Se haurastuttaa niiden geenipohjaa ja vaikuttaa myös lauman dynamiikkaan.

Metsästysretket voisi hänen mielestään korvata vaikkapa valokuvaussafareilla. Se työllistäisi enemmän ihmisiä ja sitä voisi tehdä ympäri vuoden.

"Yksittäisiä tapauksia"

Suurin osa metsästysturisteista on amerikkalaisia, mutta myös esimerkiksi Suomesta löytyy useita yrityksiä, jotka tarjoavat metsästysmatkoja Etelä-Afrikkaan ja muihin metsästysmaihin.

Riihimäkeläisen B&R Huntingin toimitusjohtaja Henri Viitanen arvioi, että Etelä-Afrikassa käy metsästysmatkoilla vuosittain 100–300 suomalaista.

Viitanen tuomitsee Michlerin esimerkit leijonien vankeudessa kasvattamisesta ja ylijalostamisesta. Hän ei kuitenkaan ole törmännyt ilmiöön henkilökohtaisesti.

"Väärin jalostaminen ja häkistä tapettavaksi tuominen ei ole reilua peliä. Mutta paikkoja on erilaisia", hän muistuttaa.

Viitasen mukaan esimerkiksi B&R Huntingin matkoilla metsästetään enimmäkseen vapaana kasvaneita, lauman vanhimpia eläimiä. Lähes aina kohteena ovat muut eläimet kuin leijonat.

Etelä-Afrikan tapauksessa matkat suuntautuvat aina riistafarmeille, mutta sielläkin alueet ovat yleensä laajoja ja metsästäjät metsästävät luonnollisissa olosuhteissa elävää kantaa, hän kertoo.

"Valitettava tosiseikka on, että muutamat ajattelemattomat ihmiset toimivat tavoilla, jotka eivät ole hyväksyttäviä. Harmillista on, että näiden yksittäisten tapausten annetaan luoda varjo koko toiminnan ympärille", hän sanoo.

Eläinten oikeudet turismibiodiversiteettieläimetsuojelu Etelä-Afrikka Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto

Lue myös

Etelä-Sudanissa vapautettiin lapsisotilaita

Vapautuksesta huolimatta maassa rekrytoidaan lapsia yhä aseistettujen ryhmien riveihin, varoittaa Unicef.

Jättimäinen norsujensiirto Malawissa

Uhanalaiset norsut saavat oman suojelualueen. Aluetta suojellaan yhteistyössä paikallisten kanssa ja sen uskotaan suojaavan norsuja salametsästykseltä.

Näkökulma: Milloin eläin voi hyvin?

Oleellista on sallia eläinten olla eläimiä, kirjoittaa Sari Salminen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Porkkanoita pinoissa.

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa

Ruokaa heitetään kulutustasolla pois todennäköisesti enemmän kuin aiemmin on luultu, selviää YK:n ympäristöohjelman tutkimuksesta. Yllättävää on, että myös matalan tulotason maissa ruokajätettä syntyy paljon.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.

Tuoreimmat

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Luetuimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen